Ihmiskunnan hyvä kehitys
Maailma on muuttunut koko ajan paremmaksi usealla mittarilla, ja monen hyvän trendin voikin olettaa jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. Seuraavassa kuvia mainiolta www.ourworldindata.org -sivustolta.
Ensimmäinen kuva näyttää, kuinka viimeisen kahdensadan vuoden aikana esimerkiksi perustason koulutus(basic education), lukutaito(literacy), demokratia(democracy) ja rokotusten saaminen(vaccination) ovat yleistyneet, siinä missä äärimmäinen köyhyys(extreme poverty) ja lapsikuolleisuus(child mortality) ovat käyneet harvinaisemmiksi.
Toinen kuva osoittaa maailman väestön tulokehityksen dollaria päivässä -asteikolla kolmena eri ajanjaksona. Maailman taloudellisessa kehityksessä tapahtuu niin kutsuttua konvergenssiä – köyhät maat ottavat jatkuvasti rikkaimpia maita kiinni tulotasossa muun muassa palkkakilpailukykyetunsa ansiosta. Samalla rikkaatkin maat ovat toki myös jatkaneet vaurastumistaan.
Moni on yhä huolissaan niin sanotusta väestöräjähdyksestä. Pelätään, että väestö jatkaa kasvamistaan ja maapallon resurssit eivät riitä. Väestönkasvun nopeus on kuitenkin koko ajan hidastunut, ja YK:n väestöennusteen perusteella väestönkasvu tulee pysähtymään joskus vuoden 2100 jälkeen. Syntyvyys, ja sitä mukaa väestönkasvu, on voimakkainta matalan tulotason maissa. Yllä kuvattu tulojen konvergenssi hillitsee väestönkasvua. Ekologisen jalanjälkemme tulee toki pienentyä huomattavasti, mutta kestävä kehitys on täysin mahdollista saavuttaa ennustetuilla väestötasoilla.
Ihmiskunnan hyvän kehityksen taustalla on ollut etenkin tieteen ja teknologian edistys, joka on vaikuttanut elämäämme kokonaisvaltaisesti, ja jonka oletetaan yhä jatkuvan. IT-alan viime vuosikymmenten harppausten jälkeen nyt ennustetaan suuria innovaatioita muun muassa bioteknologia-alalle. Ihmiskunta on myös ottamassa suuria askeleita avaruuden valloituksessa – miehitettyjä Mars-lentoja suunnitellaan jo lähivuosikymmenille.
Kehityksen varjelu on äärimmäisen tärkeää
Rauhan ylläpitäminen on paras tae hyvän kehityksen jatkumiselle. Edellisen suursodan päättymisestä on aikaa jo 74 vuotta. Muun muassa maiden välisen kaupankäynnin ja muun keskinäisriippuvuuden kasvu on tehnyt sodat yhä haitallisemmiseksi. Kaupankäynnin ja esimerkiksi teollisuuden ja maatalouden tehostumisen myötä meidän ei myöskään enää tarvitse käydä kiivasta taistelua joillain alueilla sijaitsevista resursseista tai maasta.
Suursodat on osaltaan estänyt myös yleinen tieto siitä, että asearsenaaliemme tuhovoiman kasvun myötä isojen toimijoiden täysimittainen yhteenotto uhkaisi koko nykyistä kehittynyttä sivilisaatiota. Meidän tulee toimia aktiivisesti sen eteen, että ydinaseiden ja muiden joukkotuhoaseiden määrää rajoitettaisiin. Tämä on poliittisesti vaikea tehtävä. On tärkeää välttää isoja kansainvälisiä konflikteja. Suursodan uhka ei ole pieni. Tutkijoiden vuodesta 1947 ylläpitämä kuvaannollinen “Tuomiopäivän kello” esittää ydinsodan tai muun ihmiskuntaa kohtaavan tuhon läheisyyttä (https://en.wikipedia.org/wiki/Doomsday_Clock). Kello on nyt lähempänä “keskiyötä” kuin koskaan sitten kylmän sodan uhkaavimpien vuosien.
Tuomiopäivän kelloa ylläpitävien tutkijoiden – ja monien muidenkin asiantuntijoiden – mukaan ilmastonmuutos on yksi suurimmista uhkista ihmiskunnalle (https://yle.fi/uutiset/3-10613472). Ilmastonmuutoksen seuraukset voivat heikentää yhteiskuntajärjestystä ja siten aiheuttaa tai voimistaa konflikteja.
Ihmiskunta etenee kohti yhä suurempaa kukoistusta, ja jokainen sukupolvi voi edellistä paremmin. Mitä parempi tulevaisuutemme on, sitä enemmän meillä on menetettävää, ja sitä suuremmalla syyllä meidän tulee tehdä kaikkemme tulevaisuuden varjelemiseksi. Tulevat sukupolvet tulevat kiittämään meitä nyt tehtävistä pienistäkin uhrauksista esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja kestävän kehityksen hyväksi.
Myös vastaamattomuus voi olla kiusaamista?
”Kiusaaminen merkitsee usein uhrin eristämistä luokan, ryhmän tai virtuaaliryhmän sosiaalisesta kanssakäymisestä.”
Miksei myös siis esim.
-blokkaa lisäkysymykset
-ei vastaa lisäkysymyksiin/kritiikkiin
-syrjii heitä, joilla on eri mielipide
?
Ehkä myös loistavuus on egosentrinen bias
Ehkä myös ”loistavuus” on egosentrinen bias. Vaikka sen reaalisena ja olemassaolevana vastakohtana on väkivalta (kts. aiempi linkki ”Vaihtoehtonäkemyksiä rauhan ”parhaudelle””).
”Koska optimismi tukee egoani, niin väite kuulostaa hyvältä”
(edelleen tämä on kritiikki)
Kun itsellä ei ole valtaa, niin vedotaan abstrakteihin yli-instansseihin?
Vinkki. Tämä ”emo-viite” tai muu yli-instanssi (esim. demokratia) ei takaa, että esitetyt väitteet ovat oikeita.
appeal to authority
appeal to social norms
ad verecundiam
Kritiikki: Kun menee/pyrkii johtajapositioon ...
Kun menee/pyrkii johtajapositioon, niin sillä on seuraamuksia.
https://www.dailymail.co.uk/news/article-2984133/Farage-breaks-tears-tells-children-bullied-mercilessly-job.html
Kritiikki: Self-deception
https://en.wikipedia.org/wiki/Self-deception
Mitä on syrjintä, jota itse suorittaa, mutta jota ei itseen saakkaan kohdistaa?
Kritiikki: Syyllistyy itse hypot. laittomaan syrjintään syrjimällä mielenterveysongelmaista asettumasta ehdolle?
Pyrkii kitkemään syrjintää.
Suomen tekopyhin puolue.
Confirmation bias
https://en.wikipedia.org/wiki/Confirmation_bias
Egocentric bias -sovellus
Potkii ulos, kun esittää jotain, joka herättää hänessä tietyn ennakkoluulon? Tai kyseenalaistaa hänen statuksensa?
Eikö tämä ole ihan samaa, jos he syyttävät muita?
Tässä lisää tästä aiheesta:
https://aeon.co/essays/is-the-struggle-for-equality-a-fight-against-nature?fbclid=IwAR37F9pk7q2gt1i4eJErwlCXfX8c9VjozaYb2t3kDSyRAs31WGjSR-qTq4Y
”Hunter gatherers may have very egalitarian societies, but evolution says the human love of status runs deeper”
Kritiikki: Olen rasisti, mutta niin olet sinäkin?
https://blogit.kaleva.fi/aamupalalla/2019/08/07/olen-rasisti-mutta-niin-olet-sinakin/
Anti-rasismi ei ole "ei-rasisti", vaan rasismi toiseen suuntaan.
Anti-rasismi ei ole ”ei-rasisti”, vaan rasismi toiseen suuntaan.
(Filosofia 101)
Psykologian kritiikki: kuka korvaa itselle mieluisilla lähteillä?
Voiko Seppälä Ville tarkentaa, että missä tässä kuvassa tapahtuu lähteen korvaaminen itselle vaihtoehtoisilla lähteillä (eli se, mitä Viite Ry väittää ei-hyväksyvänsä)?
Unattractive people are unaware of their (un)attractiveness
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/sjop.12631
”In the present research, the idea is examined that those who are objectively unattractive overestimate their attractiveness and thus maintain unrealistically positive self‐views.”
#bodypositive
#kritiikki
#confirmationbias
#subjectivevalidation
Sensuroi mielipiteitä, joista ei pidä, mutta jotka eivät ole laittomia?
Ja jatka(vat) Facebookin sensurointia itseään miellyttämättömistä mielipiteistä, joissa ei ole mitään laitonta.
Mee nyt oikeesti helvettiin ja lue sanakirjasta, mitä tarkoittaa tekopyhyys. Sen jälkeen lue riittävän monta kertaa yhdenvertaisuuslaki ja sisäistä, että jos haluaa toimia sen mukaan, niin se vaaditaan myös itseltä.
#suomentekopyhinpuolue
#vihreat
#kritiikki
Miksi Ville ei halua toimia yhdenvertaisuuden mukaan? No koska se sallisi muille myös _heidän mielipiteensä_.
Miksi Ville ei halua toimia yhdenvertaisuuden mukaan? No koska se sallisi muille myös _heidän mielipiteensä_.
Eikä tämä ole kiusaamista.
#kritiikki
Oletko edelleen varma, että kaikkien ihmisten tulevaisuus on loistava?
Oletko edelleen varma, että kaikkien ihmisten tulevaisuus on loistava?
Vastaesimerkki:
Tutkimus: Rumat ihmiset kärsivät työpaikalla
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tutkimus-rumat-ihmiset-karsivat-tyopaikalla/bacf6fa2-a2a4-3fd5-843d-c3d818fa4ccd?fbclid=IwAR1_s7-o2ZflfIgHRQzhx-Sh4sRGrai1LrS_728oPuPQ7fNdmuOiK36fsyc
Naturalismin korvaaminen ihmisoikeuksilla? Eikö tämä ole bias?
Onko naturalismin korvaaminen ”ihmisoikeuksilla” kontekstin korvaamista ”itselle mieluisilla väitteillä”?
Mutta eikö Viite ry ole biasoimista vastaan?
Kritiikki:
Taitaa olla, mutta eihän se ole, koska #confirmationbias #subjectivevalidation
Epistemologinen kritiikki:
Human rights and faith: a ‘world-wide secular religion’?
https://www.tandfonline.com/doi/full/10.3402/egp.v7.26262
(kyseessä on ihan vakava teksti)
Onko "ihmisoikeus" parasta mahdollista tietoa?
Onko ”ihmisoikeus” parasta mahdollista tietoa?
Mihin sen validius perustuu? Miten sen paremmuus mitataan?
#pseudotiedepuolue
#wannabeismi
Mikä on yhteiskunnallisen filosofian totuuskonteksti?
Mikä on yhteiskunnallisen filosofian totuuskonteksti?
https://philosophy.stackexchange.com/questions/72619/whats-the-truth-context-of-societal-philosophies-can-one-infer-whether-some
Onko mahdollista, että paras mahdollinen tieto on retorinen kikka?
Onko mahdollista, että laki ei heijastaisikaan parasta mahdollista tietoa, vaan että ”paras mahdollinen tieto” on retorinen markkinointikikka?
Ja että ihmiset ovat silti biasoituneita.
Estetään kaikki vaihtoehtoiset näkemykset, sitten oma näkemys voittaa.
Ville Seppälä strategia:
Estetään kaikki vaihtoehtoiset näkemykset, sitten oma näkemys voittaa.
liittyvät käsitteet:
liberaloxymoron
sananvapauden rajoittaminen
egosentrinen bias
tekopyhyys
Onko ihmiskunta homogeeninen, jotta sitä voi käsitellä "klönttinä"?
Onko ihmiskunta homogeeninen, jotta sitä voi käsitellä ”klönttinä”?