Ville Seppälä

Ilmastobarometri: Suomalaiset valmiita kunnianhimoisempaan ilmastopolitiikkaan

 

Kommentoin tässä blogissa joitain eilen julkistetun ilmastobarometrin tuloksia. Tuloksiin voi tutustua tarkemmin täällä: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ilmastobarometri-2019-suomalaiset-haluavat-ilmastokriisin-ratkaisut-politiikan-ytimeen

 

Ensimmäisen kuvani vastausjakauma osoittaa, että suomalaiset ovat erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta. 77,54 prosenttia on joko täysin(43,29%) tai jokseenkin(34,25%) samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa merkittäviä haittoja itselle tai seuraaville sukupolville yli 10 vuoden aikajänteellä.

Suurimmat uhkakuvat saattavat tulla Suomen ulkopuolella tapahtuvista asioista. Lämpötilanousun vaikutukset voivat tuhota eliöiden elinympäristöjä ja tehdä laajoja alueita väliaikaisesti tai pysyvästi viljelykelvottomiksi. Päiväntasaajaa lähellä olevat runsasväkiset maat tulevat kärsimään luultavasti eniten, sillä niissä lämpötilat ovat jo valmiiksi korkeita. Lämpötilan noustessa pakolaisuuden odotetaan nousevan huomattavasti yleisemmäksi kuin mihin toistaiseksi on totuttu.

Valtiot eivät ole valmiita pakolaisuuden kasvuun. Ilmastopakolaisuuden taakanjakoon liittyvät kiistat voivat lisätä oleellisesti kansainvälistä poliittista jännitettä, joka on jo nyt erittäin virittynyt. Laajat kansainväliset konfliktit voisivat nykyaikana olla tuhoisia koko ihmiskunnalle. Valtaosa suomalaisista yhtyy lukuisten tutkijoiden varoituksiin siitä, että ilmastonmuutos on merkittävä globaali uhka (esim: https://yle.fi/uutiset/3-10613472).

 

Toinen kuvani osoittaa, että suomalaiset ovat valmiita torjumaan ilmastonmuutoksen uhkaa kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla. Nykyhallituksen toimia pidetään riittämättömänä. Suomalaiset ovat valmiita siihen, että Suomen ja muiden EU-maiden kilpailukyky voi kärsiä päästövähennystoimien vuoksi. EU-maiden päästöt ovat henkeä kohti mitattuna korkeat muuhun maailmaan verrattuna, joten meidän täytyykin vähentää niitä muita rivakammin, mahdollisesta kilpailuhaitasta riippumatta. Päästöjen vähentäminen myös valmistaa elinkeinorakennettamme tulevaisuuden vähäpäästöiseen maailmaan, mikä voi lopulta muodostua kilpailueduksi.

EU:n 2030-päästövähennystavoitteen kiristäminen saa kannatusta, ja se olisikin ensi-arvoisen tärkeää, sillä tavoite vaikuttaa konkreettisesti esimerkiksi päästökauppasektorilla jaettujen päästöoikeuksien määrään. Vuoden loppupuolella on Suomen puheenjohtajakausi Euroopan Unionissa. Istuva hallitus on silloin tärkeässä asemassa EU:n ilmastopolitiikan esille nostamisessa.

 

Ei-päästökauppasektorilla Suomi on itse päävastuussa päästövähennyksistä, ja niiden toteuttamisessa verotus on usein tehokkain keino. Kolmas kuvani osoittaa, että suomalaiset antavat tukensa nykyistä vahvemmalle vero-ohjaukselle päästöjen hillitsemiseksi. Mielestäni on tärkeää, että päästöveroista syntyvän verokertymän myötä ohjattaisiin lisätulonsiirtoja heille, joiden elämää päästövähennysten kustannukset rasittavat kaikista eniten.

Yksittäisen verojen nimeäminen usein hillitsee veronkorotustahtoa, mutta suomalaiset ovat useammin samaa mieltä kuin eri mieltä siitä, että liikenteen ja ruuan päästöjä pitäisi verottaa nykyistä enemmän. Poliitikot voisivat ottaa mallia kansalaisten kunnianhimosta ja valmiudesta päästövähennyksiin – esimerkiksi Ylen edellisessä puheenjohtajatentissä vain Pekka Haavisto oli valmis nostamaan liikenteen fossiilisten polttoaineiden verotusta.

Kommentit (59 kpl)

  • Jos useammat osaavat lukea dataa, niin miksi tarvitsisimme tietyn henkilön näkemystä siitä?

    Jos useammat osaavat lukea dataa, niin miksi tarvitsisimme tietyn henkilön näkemystä siitä?

  • Kyllä niitä tuloksia osaa muutkin ajaa.

    Kyllä niitä tuloksia osaa muutkin ajaa.

  • Onko tämä rasismia?

    ”Mielestäni on tärkeää, että päästöveroista syntyvän verokertymän myötä ohjattaisiin lisätulonsiirtoja heille, joiden elämää päästövähennysten kustannukset rasittavat kaikista eniten.”

    Onko tämä rasismia?

    Että biologiset erot oikeuttavat epätasa-arvoisen kohtelun?

  • Voitko todistaa, että intentiosi tukea verotusta ei ole oikeuttaa muiden rahojen varastamista?

    Voitko todistaa, että intentiosi tukea verotusta ei ole oikeuttaa muiden rahojen varastamista?

  • Ei tainnut Villen kunnianhimo riittää.

    Ei tainnut Villen kunnianhimo riittää.

  • Onko muiden rahojen varastaminen "moraalisesti oikeampaa" kuin biologisesti huonompien syrjintä?

    Onko muiden rahojen varastaminen ”moraalisesti oikeampaa” kuin biologisesti huonompien syrjintä?

  • Olisi mahdollista tehdä niinkin, että annat teesisi muille ajettavaksi.

    Olisi mahdollista tehdä niinkin, että annat teesisi muille ajettavaksi.

  • Mitä muita kuin verotus voisi toimia ilmastonmuutokseen?

    Mitä muita kuin verotus voisi toimia ilmastonmuutokseen?

  • Miksi vain jotkin optiot hyväksytään?

    Miksi optioksi ei kelpaisi:

    -karsimalla väestöä vähemmän tarpeellisista kuluttajista

  • Voitko vielä perustella, että miksi joillain on oikeus varastaa muilta rahoja?

    Voitko vielä perustella, että miksi joillain on oikeus varastaa muilta rahoja?

  • Jos demokratiaa tuottaa manipuloimalla tietoa, niin tehokkaasti ehkä kaivaa ojan demokratialle itselleen.

    Jos demokratiaa tuottaa manipuloimalla tietoa, niin tehokkaasti ehkä kaivaa ojan demokratialle itselleen.

  • "ylimääräisen lapsen "hiiliperintö" ja kasvihuonekaasupäästöjen vaikutus on lähes kertaa tärkeämpi asia hiilijalanjäljen kannalta kuin esimerkiksi kierrättäminen tai energiatehokkaiden laitteiden käyttö"

    https://www.tiede.fi/keskustelu/40508/ketju/kaikkien_aikojen_ekoteko_ala_lisaanny?fbclid=IwAR3xBuKxoKMcl_6yz06kEERcFZbFXLnHct7bD2_IauhbNVc-NC57mWFUZwM

    ”Oregonilaisessa yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan ylimääräisen lapsen ”hiiliperintö” ja kasvihuonekaasupäästöjen vaikutus on lähes 20 kertaa tärkeämpi asia hiilijalanjäljen kannalta kuin esimerkiksi kierrättäminen tai energiatehokkaiden laitteiden käyttö.”

    => voi olla, että paras säästö saavutettaisiin, jos joidenkin ihmisten ei annettaisi elää.

  • Kritiikki: No sinä et sinne päässyt kuitenkaan johtamaan.

    Kritiikki: No sinä et sinne päässyt kuitenkaan johtamaan.

  • Tule pätemään sitten, kun voitat vaalit?

    Tule pätemään sitten, kun voitat vaalit?

  • No voititko ne vaalit?

    No voititko ne vaalit?

  • Ehkä mutta ei näemmä sinun johdolla.

    Ehkä mutta ei näemmä sinun johdolla.

  • Laskelmani osoittavat, että sinulla on / naama.

    Laskelmani osoittavat, että sinulla on 2/10 naama.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*