Ihmiskunnan hyvä kehitys
Maailma on muuttunut koko ajan paremmaksi usealla mittarilla, ja monen hyvän trendin voikin olettaa jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. Seuraavassa kuvia mainiolta www.ourworldindata.org -sivustolta.
Ensimmäinen kuva näyttää, kuinka viimeisen kahdensadan vuoden aikana esimerkiksi perustason koulutus(basic education), lukutaito(literacy), demokratia(democracy) ja rokotusten saaminen(vaccination) ovat yleistyneet, siinä missä äärimmäinen köyhyys(extreme poverty) ja lapsikuolleisuus(child mortality) ovat käyneet harvinaisemmiksi.
Toinen kuva osoittaa maailman väestön tulokehityksen dollaria päivässä -asteikolla kolmena eri ajanjaksona. Maailman taloudellisessa kehityksessä tapahtuu niin kutsuttua konvergenssiä – köyhät maat ottavat jatkuvasti rikkaimpia maita kiinni tulotasossa muun muassa palkkakilpailukykyetunsa ansiosta. Samalla rikkaatkin maat ovat toki myös jatkaneet vaurastumistaan.
Moni on yhä huolissaan niin sanotusta väestöräjähdyksestä. Pelätään, että väestö jatkaa kasvamistaan ja maapallon resurssit eivät riitä. Väestönkasvun nopeus on kuitenkin koko ajan hidastunut, ja YK:n väestöennusteen perusteella väestönkasvu tulee pysähtymään joskus vuoden 2100 jälkeen. Syntyvyys, ja sitä mukaa väestönkasvu, on voimakkainta matalan tulotason maissa. Yllä kuvattu tulojen konvergenssi hillitsee väestönkasvua. Ekologisen jalanjälkemme tulee toki pienentyä huomattavasti, mutta kestävä kehitys on täysin mahdollista saavuttaa ennustetuilla väestötasoilla.
Ihmiskunnan hyvän kehityksen taustalla on ollut etenkin tieteen ja teknologian edistys, joka on vaikuttanut elämäämme kokonaisvaltaisesti, ja jonka oletetaan yhä jatkuvan. IT-alan viime vuosikymmenten harppausten jälkeen nyt ennustetaan suuria innovaatioita muun muassa bioteknologia-alalle. Ihmiskunta on myös ottamassa suuria askeleita avaruuden valloituksessa – miehitettyjä Mars-lentoja suunnitellaan jo lähivuosikymmenille.
Kehityksen varjelu on äärimmäisen tärkeää
Rauhan ylläpitäminen on paras tae hyvän kehityksen jatkumiselle. Edellisen suursodan päättymisestä on aikaa jo 74 vuotta. Muun muassa maiden välisen kaupankäynnin ja muun keskinäisriippuvuuden kasvu on tehnyt sodat yhä haitallisemmiseksi. Kaupankäynnin ja esimerkiksi teollisuuden ja maatalouden tehostumisen myötä meidän ei myöskään enää tarvitse käydä kiivasta taistelua joillain alueilla sijaitsevista resursseista tai maasta.
Suursodat on osaltaan estänyt myös yleinen tieto siitä, että asearsenaaliemme tuhovoiman kasvun myötä isojen toimijoiden täysimittainen yhteenotto uhkaisi koko nykyistä kehittynyttä sivilisaatiota. Meidän tulee toimia aktiivisesti sen eteen, että ydinaseiden ja muiden joukkotuhoaseiden määrää rajoitettaisiin. Tämä on poliittisesti vaikea tehtävä. On tärkeää välttää isoja kansainvälisiä konflikteja. Suursodan uhka ei ole pieni. Tutkijoiden vuodesta 1947 ylläpitämä kuvaannollinen “Tuomiopäivän kello” esittää ydinsodan tai muun ihmiskuntaa kohtaavan tuhon läheisyyttä (https://en.wikipedia.org/wiki/Doomsday_Clock). Kello on nyt lähempänä “keskiyötä” kuin koskaan sitten kylmän sodan uhkaavimpien vuosien.
Tuomiopäivän kelloa ylläpitävien tutkijoiden – ja monien muidenkin asiantuntijoiden – mukaan ilmastonmuutos on yksi suurimmista uhkista ihmiskunnalle (https://yle.fi/uutiset/3-10613472). Ilmastonmuutoksen seuraukset voivat heikentää yhteiskuntajärjestystä ja siten aiheuttaa tai voimistaa konflikteja.
Ihmiskunta etenee kohti yhä suurempaa kukoistusta, ja jokainen sukupolvi voi edellistä paremmin. Mitä parempi tulevaisuutemme on, sitä enemmän meillä on menetettävää, ja sitä suuremmalla syyllä meidän tulee tehdä kaikkemme tulevaisuuden varjelemiseksi. Tulevat sukupolvet tulevat kiittämään meitä nyt tehtävistä pienistäkin uhrauksista esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja kestävän kehityksen hyväksi.
Vain Viite ry:n VIRALLISESTI HYVÄKSYMIÄ väitteitä saa esittää.
Tarkoittaako Viite ry:n ”emme hyväksy lähteiden korvaamista” sitä, että vain Viite ry:n VIRALLISESTI HYVÄKSYMIÄ väitteitä saa esittää.
Onko tämä epäliberaalia?
Onko tämä mielipiderasismia?
Onko tämä sananvapauden rajoittamista?
Onko tämä tekopyhyyttä?
Denialismi
Denialismi:
Todellisuuden, joka on psykologisesti epämiellyttävä, välttäminen.
Eli esim. monet yo. mainitut erivät mielipiteet.
Kritiikki: Sooloilu kuluttaa kaikkien aikaa.
Sooloilu kuluttaa kaikkien aikaa.
Poliitikolle ei riitä "claimata" oikeuksia, vaan hänen pitäisi myös osata säilyttää luottamus.
Poliitikolle ei riitä ”claimata” oikeuksia, vaan hänen pitäisi myös osata säilyttää luottamus.
Onko psykologisissa aineistoissa mahdollista saavuttaa "absoluuttista" lain vaatimaa totuutta?
Onko psykologisissa aineistoissa mahdollista saavuttaa ”absoluuttista” lain vaatimaa totuutta?
Kritiikki: Ilmastonmuutos ei ehkä aiheuta kiusaamisilmiötä.
Kritiikki: Ilmastonmuutos ei ehkä aiheuta kiusaamisilmiötä.
LBGT-oikeudet menevät vastakkaiseen suuntaan?
Jos LBGT-oikeudet kuuluvat tähän, niin tämän mukaan niiden tulevaisuus menisi vastakkaiseen suuntaan.
https://eu.usatoday.com/story/news/nation/2019/06/24/lgbtq-acceptance-millennials-decline-glaad-survey/1503758001/
Kritiikki: Sinun menestyksesi politiikassa ei oikeuta johtajapositioihin siinä kontekstissa.
Kritiikki: Sinun menestyksesi politiikassa ei oikeuta johtajapositioihin siinä kontekstissa.
Itsekorjaavuus?
Tieteen eräs merkki on:
-itseäänkorjaavuus
Eli se, että kun tulee eri evidenssiä, niin se muokkaa mielipidettä.
“mutta kestävä kehitys on täysin mahdollista saavuttaa ennustetuilla väestötasoilla.”
Minusta oikeasti älykäs ekonomisti ei väittäisi täyttä varmuutta kompleksisesta ilmiöstä, jossa on ”ainakin 9 miljardia muuttujaa”:
“mutta kestävä kehitys on täysin mahdollista saavuttaa ennustetuilla väestötasoilla.”
“mutta kestävä kehitys on täysin mahdollista saavuttaa ennustetuilla väestötasoilla (eli siten, ettei mitää väestöryhmää väheyksytä materiaalisesti)”
Ehkä
“mutta kestävä kehitys on täysin mahdollista saavuttaa ennustetuilla väestötasoilla.”
on retorinen yrite motivoida ihmisoikeuksien säilyttäminen eli ettei kukaan ajattelisi, että jokin osa suuresta ihmismassasta olisi joteknin vähempiarvoisempi, turhempi yms. kuin muut ”tärkeiden tavoitteiden edessä”.
Eli että väitteen voisi tulkita:
“mutta kestävä kehitys on täysin mahdollista saavuttaa ennustetuilla väestötasoilla (eli siten, ettei mitää väestöryhmää väheyksytä materiaalisesti)”
Jos ainoa kriteeri oikeellisuudelle on "kyky muodostaa mielipide", niin kuka tahansahan pärjäisi poliitikkona.
Jos ainoa kriteeri oikeellisuudelle on ”kyky muodostaa mielipide”, niin kuka tahansahan pärjäisi poliitikkona.
Mutta tämä ei ole ”evidenssistä politiikkaa”.
Kritiikki: Pseudotiede ja yhteiskunta
Kritiikki: Pseudotiede ja yhteiskunta
Kun/jos tiede valjastetaan poliittisen tai taloudellisen edun haalimiseen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4enn%C3%A4istiede#Pseudotiede_ja_yhteiskunta
Kritiikki: Älykkyydestä saattaa kertoa myös se, että exposaako mielipiteensä julkiselle kommenttiriville.
Kritiikki: Älykkyydestä saattaa kertoa myös se, että exposaako mielipiteensä julkiselle kommenttiriville.
Kritiikki: Olisiko tässä kuitenkin wannabe-sosiaalimediastaraus?
Kritiikki: Olisiko tässä kuitenkin wannabe-sosiaalimediastaraus?
With Social Media, Everyone’s A Celebrity
https://daily.jstor.org/with-social-media-everyones-a-celebrity/
Kritiikki: Villellä saattaa olla korkeammat odotukset itsestään kuin muilla.
Kritiikki: Villellä saattaa olla korkeammat odotukset itsestään kuin muilla.
Demokratian eräs haittapuoli on että se antaa valtaa niille, joilla ei välttämättä ole sen vaatimaa kelpoisuutta.
Demokratian eräs haittapuoli on että se antaa valtaa niille, joilla ei välttämättä ole sen vaatimaa kelpoisuutta.
Vihreät on Suomen tekopyhin puolue. Muille saarnataan siitä, mihin itse sorrutaan.
Vihreät on Suomen tekopyhin puolue.
Muille saarnataan siitä, mihin itse sorrutaan.
Kova usko väitteeseen, ei tee väitteestä tarkkaa.
Kova usko väitteeseen, ei tee väitteestä tarkkaa.
Mitä se on, jos henkilö yrittää määritellä muille, minkälainen jokin konteksti on?
Mitä se on, jos henkilö yrittää määritellä muille, minkälainen jokin konteksti on?