Ihmiskunnan hyvä kehitys
Maailma on muuttunut koko ajan paremmaksi usealla mittarilla, ja monen hyvän trendin voikin olettaa jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. Seuraavassa kuvia mainiolta www.ourworldindata.org -sivustolta.
Ensimmäinen kuva näyttää, kuinka viimeisen kahdensadan vuoden aikana esimerkiksi perustason koulutus(basic education), lukutaito(literacy), demokratia(democracy) ja rokotusten saaminen(vaccination) ovat yleistyneet, siinä missä äärimmäinen köyhyys(extreme poverty) ja lapsikuolleisuus(child mortality) ovat käyneet harvinaisemmiksi.
Toinen kuva osoittaa maailman väestön tulokehityksen dollaria päivässä -asteikolla kolmena eri ajanjaksona. Maailman taloudellisessa kehityksessä tapahtuu niin kutsuttua konvergenssiä – köyhät maat ottavat jatkuvasti rikkaimpia maita kiinni tulotasossa muun muassa palkkakilpailukykyetunsa ansiosta. Samalla rikkaatkin maat ovat toki myös jatkaneet vaurastumistaan.
Moni on yhä huolissaan niin sanotusta väestöräjähdyksestä. Pelätään, että väestö jatkaa kasvamistaan ja maapallon resurssit eivät riitä. Väestönkasvun nopeus on kuitenkin koko ajan hidastunut, ja YK:n väestöennusteen perusteella väestönkasvu tulee pysähtymään joskus vuoden 2100 jälkeen. Syntyvyys, ja sitä mukaa väestönkasvu, on voimakkainta matalan tulotason maissa. Yllä kuvattu tulojen konvergenssi hillitsee väestönkasvua. Ekologisen jalanjälkemme tulee toki pienentyä huomattavasti, mutta kestävä kehitys on täysin mahdollista saavuttaa ennustetuilla väestötasoilla.
Ihmiskunnan hyvän kehityksen taustalla on ollut etenkin tieteen ja teknologian edistys, joka on vaikuttanut elämäämme kokonaisvaltaisesti, ja jonka oletetaan yhä jatkuvan. IT-alan viime vuosikymmenten harppausten jälkeen nyt ennustetaan suuria innovaatioita muun muassa bioteknologia-alalle. Ihmiskunta on myös ottamassa suuria askeleita avaruuden valloituksessa – miehitettyjä Mars-lentoja suunnitellaan jo lähivuosikymmenille.
Kehityksen varjelu on äärimmäisen tärkeää
Rauhan ylläpitäminen on paras tae hyvän kehityksen jatkumiselle. Edellisen suursodan päättymisestä on aikaa jo 74 vuotta. Muun muassa maiden välisen kaupankäynnin ja muun keskinäisriippuvuuden kasvu on tehnyt sodat yhä haitallisemmiseksi. Kaupankäynnin ja esimerkiksi teollisuuden ja maatalouden tehostumisen myötä meidän ei myöskään enää tarvitse käydä kiivasta taistelua joillain alueilla sijaitsevista resursseista tai maasta.
Suursodat on osaltaan estänyt myös yleinen tieto siitä, että asearsenaaliemme tuhovoiman kasvun myötä isojen toimijoiden täysimittainen yhteenotto uhkaisi koko nykyistä kehittynyttä sivilisaatiota. Meidän tulee toimia aktiivisesti sen eteen, että ydinaseiden ja muiden joukkotuhoaseiden määrää rajoitettaisiin. Tämä on poliittisesti vaikea tehtävä. On tärkeää välttää isoja kansainvälisiä konflikteja. Suursodan uhka ei ole pieni. Tutkijoiden vuodesta 1947 ylläpitämä kuvaannollinen “Tuomiopäivän kello” esittää ydinsodan tai muun ihmiskuntaa kohtaavan tuhon läheisyyttä (https://en.wikipedia.org/wiki/Doomsday_Clock). Kello on nyt lähempänä “keskiyötä” kuin koskaan sitten kylmän sodan uhkaavimpien vuosien.
Tuomiopäivän kelloa ylläpitävien tutkijoiden – ja monien muidenkin asiantuntijoiden – mukaan ilmastonmuutos on yksi suurimmista uhkista ihmiskunnalle (https://yle.fi/uutiset/3-10613472). Ilmastonmuutoksen seuraukset voivat heikentää yhteiskuntajärjestystä ja siten aiheuttaa tai voimistaa konflikteja.
Ihmiskunta etenee kohti yhä suurempaa kukoistusta, ja jokainen sukupolvi voi edellistä paremmin. Mitä parempi tulevaisuutemme on, sitä enemmän meillä on menetettävää, ja sitä suuremmalla syyllä meidän tulee tehdä kaikkemme tulevaisuuden varjelemiseksi. Tulevat sukupolvet tulevat kiittämään meitä nyt tehtävistä pienistäkin uhrauksista esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja kestävän kehityksen hyväksi.
science
Okei, entä näkemys, jonka mukaan rumat ihmiset häiritsevät muita ihmisiä?
science
Entä näkemys, jonka mukaan heikommille annettu on pois vahvemmilta?
Voin demonstroida väitteeni.
science
Osaatko määritellä demokratian tyhjentävästi? Entä muut antamasi käsitteet?
Jos et kykene, mitä ne tarkoittavat esim. minulle, henkilö B:lle, henkilö C:lle, …?
tieteellinenmaailmankuva
”Ihmiskunta” on retorinen ilmaisu. Kukaan ei tiedä, mihin se tarkalleen viittaa.
epistemology
Kun jotkut väittävät hallitsevansa kokonaisuuksia, jotka ovat ”yli-inhimillisiä”.
ON WANNABE- COMPLEX POLICY DECISION MAKERS (EPISTEMOLOGY, PSEUDOINTELLECTUALISM)
https://noncontradictingpolitics.blogspot.com/2019/08/on-wannabe-complex-policy-decision.html
Kelpoisuus
Mikä on nk. heikomman aineksen funktio?
_Jos_ se voidaan korvata laadukkaammalla?
Evoluutioteoria
Okei, mutta kuuluvatko rumat ja heikot ihmiset evoluutioon?
Wannabe-Älykkyys
”Väikkäri” on nk. appeal to accomplishment -fallaasi.
Se tarkoittaa sitä, että sen käyttäjä yrittää oikeuttaa näkemyksensä oikeana/totena ”kokemukseensa perustuen”. Tämä ei ole konsistentisti totta.
Kaikkien pitäisi demonstroida väitteensä evidenssillä. Riippumatta ”kvalifikaatioista”.
AppealToAccomplishment
”Lue minun väikkäristä (siksi väite oikein)”.
Ei ole konsistentti _demonstraatio_, koska monista asioista ei vallitse mitään yleistä oikeaa. Siten auktoriteettipositio ei ole tae oikeellisuudesta.
Lisäksi, koska sosiaalitieteet ovat hyvin subjektiivisia konteksteja, niin niissä auktoriteetin rooli on ”vieläkin vähäisempi” ja vastaavasti aineiston/datan rooli on suurempi.
Argumentum ad populum
Koska ”me” olemme jotain mieltä on (ainakin joskus):
Argumentum ad populum
”Enemmistöääni” ei takaa ”oikeellisuutta”. Enemmistö voi olla väärässä. Tai enemmistö voi soveltaa ”enemmistön tyranniaa” eli syrjiä vähemmistöä / evätä vähemmistön mielipiteen.
AppealToFear
”Ilmastonmuutoksen seuraukset voivat heikentää yhteiskuntajärjestystä ja siten aiheuttaa tai voimistaa konflikteja.”
Ehkä tätä on retorista käyttää Suomessa, joka on ilmastonmuutoksen kannalta ”ihan suotuisa” asema.
Argumentti toimisi lähempänä ekvaattoria.
kts. appeal to fear -fallaasi
AppealToEmotion
Tässä on myös:
https://en.wikipedia.org/wiki/Appeal_to_emotion
Pseudo-Objektiivinen Väite
”Kehityksen varjelu on äärimmäisen tärkeää”
Kenen _mielestä_ (subj. preferenssi)?
AdVerecundiam
”Koska ihmiskunta”
”Koska YK”
…
”Argumentum ad verecundiamissa vedotaan jonkin tunnetun instanssin arvovaltaan. Tyyppiesimerkkejä ovat tunnettu tiedemies, arvovaltainen teos tai laki.”
Subjective-Intersubjective
”Paremmaksi” on subjektiivinen. Kuten monet muutkin laadulliset väitteet.
https://noncontradictingpolitics.blogspot.com/2019/03/non-subjective-value-judgement-is.html?spref=fb&fbclid=IwAR2fj6usB5whFiT7qNDGRLQbExSYlI1aUa_mJk21qdnzgkn7_2krlsBlHcM
Wannabe-Älykäs
Oletko ottanut huomioon, että on myös olemassa yhteiskunta”järjestyksiä”, joissa ei ole olemassa ”tulotasoja”?
Idealismi
Sotia ei ehkä vältellä abstraktilla rauhalla, vaan ymmärtämällä sotien syitä. Joitain:
-ideologiat
-resurssit
-ihmiset, joista emme tykkää
Oma mielipide ei välttämättä ole yleinen mielipide
Ihmiset, jotka kertovat mielipiteensä kuin se olisi ”yleinen totuus”
https://mielenihmeet.fi/ihmiset-jotka-kertovat-mielipiteensa-kuin-se-olisi-yleinen-totuus/
Lue, voit oppia jotain.
Appeal to Authority
https://fi.wikipedia.org/wiki/Auktoriteettiin_vetoaminen
Selective Attention
https://www.logicallyfallacious.com/tools/lp/Bo/LogicalFallacies/159/Selective-Attention