Ville Seppälä

Nämä kaksi harhakäsitystä ilmastonmuutoksesta voivat hidastaa sen torjuntaa

Uskon, että ilmastonmuutoksesta on vallallaan kaksi melko yleistä harhakäsitystä, jotka voivat aiheuttaa ilmastonmuutoksen vakavuuden aliarviointia ja siten estää riittävän kunnianhimoisia päästövähennyksiä. Monella voi olla harhakäsitys joko 1) hiilidoksidipäästöjen ja lämpötilan yhteydestä tai 2) lämpötilan ja ilmastovahinkojen yhteydestä. Tai molemmista.

Harhakäsitys 1: Päästöjen ja lämpötilan yhteys

Hiilidioksidipäästöt ovat olleet nousussa koko teollistuneen ajan. Samalla maapallon keskilämpötila on kohonnut noin yhden celsius-asteen. Tästä voisi luulla, että mikäli hiilidioksidipäästöt saadaan laskuun, niin myös lämpötila lähtee laskuun. Todellisuus on kuitenkin huolestuttavampi.

Hahmottelen oheisessa kuvassa hiilidioksiidipäästöjen(siniset palkit) ja lämpötilan(punainen viiva) todellista yhteyttä. Lämpötila ei riipu vuosittaisista päästöistä, vaan päästöjen kertymästä menneiltä vuosilta. Tämä johtuu siitä, että valtaosa tuottamastamme hiilidioksidista pysyy ilmakehässä käytännössä vuosituhansia, mikäli sitä ei sidota sieltä takaisin esimerkiksi puustoon. Nykyistä pienemmillä vuosittaisilla päästöillä lämpötilan vuosittainen lisänousu nykylämpötilasta on pienempi, mutta se on kuitenkin yhä nousua edellisen päälle. Hiilidioksidipäästöt tulee saada nettona(päästöt miinus nielut) nollaan, jotta lämpötila lakkaa nousemasta(ja nettonegatiiviseksi mikäli haluamme lämpötilan laskevan). Muiden kasvihuonekaasujen kohdalla lämmittävä vaikutus vähenee yleensä joidenkin vuosien kuluessa päästön tuottamisesta.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, laskemat hiilibudjetit ovat arvioita siitä, kuinka paljon voimme vielä tulevaisuudessa yhteensä tuottaa hiilidioksidia pysyäksemme esimerkiksi 1,5 tai 2 asteen lämpötilanousun alapuolella. Nykyisellään tuotamme yli 41 miljardia tonnia (41 Gt) hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Meidän pitää kääntää päästöjen kasvu hyvin nopeasti hyvin jyrkäksi päästöjen laskuksi, että tulevien vuosien päästökertymä jää mahdollisimman pieneksi ja lämpötilanousu mahdollisimman matalaksi. Yläkuvan päästövähennyspolut kuvaavat sitä, kuinka nopeasti päästöjä pitäisi lineaarisella päästövähennystahdilla laskea, jotta pysytään jossain hiilibudjetissa.

 

Harhakäsitys 2: Lämpötilanousun vaikutukset

Toinen mahdollinen harhakäsitys liittyy lämpötilan nousun asteluvun ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen yhteyteen. Moni voi esimerkiksi ajatella, että kahden asteen lämpötilanoususta seuraavat ilmastovahingot ovat vain noin tuplasti pahemmat kuin nykyisen yhden asteen lämpötilanoususta seuraavat ilmastovahingot. Asiantuntija-arvioiden mukaan vahingot ovat kuitenkin kiihtyviä tai eksponentiaalisia astelukuun verrattuna. Eli kahden asteen vahingot ovat reilusti enemmän kuin vain tuplasti yhden asteen vahinkoja pahemmat. Mitään yksiselitteisiä mittareita asiasta ei toki ole.

Luonnon lämpötilakestävyyttä voi verrata ihmisen lämpötilakestävyyteen kylpyvedessä. Kylpyveden kuumentaminen 40-asteisesta 50-asteiseksi on jo vahingollista, mutta 60-asteiseksi kuumentaminen on erittäin paljon vahingollisempaa. Ilmaston lämpenemisen nykyiset vahingot eivät anna riittävää esimakua tulevasta, mikäli vahingot mieltää vain tasaisesti paheneviksi.

 

Harhakäsityksille ei ole enää aikaa

Kuvani osoittaa, että matka nykyisestä yhden asteen lämpötilanoususta kahden asteen nousuun on lyhyt, varsinkin jos emme pääse nopeasti päästövähennysuralle. Tutkijoiden arviot kahden asteen maailmasta taas ovat huomattavan synkät yhden asteen nykymaailmaamme verrattuna. Ilmastonmuutoksen torjunta voi jäädä liian vähälle huomiolle, mikäli meillä on harhakäsityksiä edes jommasta kummasta näistä kohdista, saati sitten molemmista.

Mitä useampi herää ilmastonmuutoksen todelliseen vakavuuteen liian myöhään, sitä huonommassa asemassa olemme torjumaan ilmastonmuutosta. Liian myöhäinen herääminen voi ilmastonmuutosta torjuvan toiminnan sijaan johtaa apatiaan tai paniikkiin. Se voi johtaa siihen, että kukin pyrkii varmistamaan oman ja perheensä lyhyen aikavälin turvallisuuden pirstoutuvassa maailmassa, sen sijaan että pyrkisimme toimimaan ihmiskunnan pitkän aikavälin edun eteen. On herättävä nyt.

 

 

Kommentit

  • Matti

    Valitettavasti ihmiskunnalla ei ole yleistä “edun” käsitettä, joten tekstisi on osin retorinen. T: tieteenfilosofia

  • Matti

    Edelleen esimerkiksi ilmaisut kuten “kaksi melko yleistä” vaatisivat dataa. Muuten se on sinun “melko epätarkka” mielipiteesi.

  • epistemologia

    Mistä tiedät, että niitä täsmälleen kaksi?

    Ja jos ei ole, niin miksi väität niin?

    Entä miten olet demonstroinut niiden “yleisyyden”? Mistä tiedät, kuinka yleisiä ne ovat? Jos et tiedä, niin miksi väität niitä yleisiksi? Mikä on yleisen määritelmä? > 50% populaatiosta?

  • epistemologia

    “Harhakäsityksille ei ole enää aikaa”

    Mistä tiedät, paljonko on aikaa? Miten aika rakentuu intersubjektiivisesti? Onko sinun aikasi sama kuin minun aika?

  • Taloustiede on arkijärkeä

    Protip:

    https://netn.fi/artikkeli/taloustiede-ja-arjen-jarki

    1) 95 % taloustieteestä on arkijärkeä,
    2) taloustiede ei ole tiede,
    3) taloustiede on politiikkaa,
    4) älä koskaan luota taloustieteilijään ja
    5) talous(tiede) on liian tärkeää jätettäväksi asiantuntijoille.

    Asiantuntijuutesi rakentuu siten minkä varaan?

    Relevant concepts:

    pseudointellektualismi

  • Pseudoscience

    “Luonnon lämpötilakestävyyttä voi verrata ihmisen lämpötilakestävyyteen kylpyvedessä.”

    No ei kyllä voi.

    “Luonto” on paljon monimutkaisempi systeemi kuin kylpyvesi.

  • Pseudotiedepuolue

    “Pseudotiede ja yhteiskunta
    Sekä skeptikot että Bright-liikkeen huomattavimmat edustajat, kuten Richard Dawkins, Mario Bunge, Carl Sagan ja James Randi, pitävät kaikkia näennäistieteen muotoja haitallisina riippumatta siitä, aiheuttavatko ne kannattajilleen välitöntä haittaa. Heidän mukaansa näennäistieteen harjoittaminen johtuu yleensä monenlaisista syistä – joko lapsellisesta tai alkeellisesta tiedekäsityksestä tai pahimmillaan petoksesta, jolla tavoitellaan taloudellista tai poliittista hyötyä.”

    https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4enn%C3%A4istiede#Pseudotiede_ja_yhteiskunta

  • "Uskottavuus"

    Kyseenalaistaa muiden uskottavuutta samalla kun esittää itse “näennäisesti tosia” tai “kyseenalaistettavia” väitteitä.

  • Näkemys

    Eräs näkemys:

    The green movement is not pro-science

    https://www.theguardian.com/science/political-science/2013/jul/30/green-movement-science?fbclid=IwAR05JG3_dF-WuqUsm9hkK9O3o_2ZH–v_dlka3SS9Iuctib7rkWgUzd-dZk

    Toisaalta, mikäli se sisältää “uskonlahkoisuutta”, niin tämä tuskin haittaa, koska uskonnollisiakaan “ei voi todistaa vääräksi”, koska he ovat fundamentalisteja. Eli siis: “uskonnollinen/pseudotied. väite on oikein, koska se on oikein”.

  • Virheen määrät?

    Kuinka paljon tutkimukseen sisältyy virhettä? Jos on esim. erot 50% vs 67%? Jos virhettä olisi esim. > 15%, niin nuo olisivat “about yhtä (epä)tarkkoja”? Ja erit. tällöin 67% ei ole automaattisesti “edullisempi”.

  • Onko % todennäköisyys hyödyn?

    Toisaalta 50% todennäköisyys on triviaali, koska se on “kumpaankin suuntaan yhtä todennäköinen”. Eli se ei “todista mitään”.

    Kaksipuoleinen kolikko sisältää 50% todennäköisyyden, että saat jonkin puolen. Mitä sitten? Se toteutuu joka tapauksessa, joten “on 50% tod. näk. ei tuota lisää infoa”.

  • Kritiikki "yleisen edun" retor. käsitteestä

    “sen sijaan että pyrkisimme toimimaan ihmiskunnan pitkän aikavälin edun eteen.”

    Onko mahdollista, että joku määrittelisi tämän holoskaustiksi tai vastaavaksi?

  • Miksi päästövähennykset olisivat lineaarisia?

    Miksi päästövähennykset olisivat lineaarisia?

  • Tämähän olettaa, että lämpeneminen olisi ihmisen aiheuttamaa.

    “Hiilidioksidipäästöt tulee saada nettona(päästöt miinus nielut) nollaan, jotta lämpötila lakkaa nousemasta(ja nettonegatiiviseksi mikäli haluamme lämpötilan laskevan).”

    Tämähän olettaa, että lämpeneminen olisi ihmisen aiheuttamaa.

    https://yle.fi/uutiset/3-10923440

  • Ongelma X poistuu, kun nollataan X?

    “Hiilidioksidipäästöt tulee saada nettona(päästöt miinus nielut) nollaan, jotta lämpötila lakkaa nousemasta(ja nettonegatiiviseksi mikäli haluamme lämpötilan laskevan).”

    Lisäksi tämä kuulostaa hieman totalitaariselta.

    Vähän kuin:

    “Kiusaaminen loppuu, kun kielletään kiusaaminen.”

  • Epävarmuuden osuus?

    https://www.epa.gov/environmental-economics/economics-climate-change

    Areas of climate economics research include economic analyses of regulatory policy instruments such as emissions trading, estimation of greenhouse gas reduction benefits,

    –> the role of uncertainty, <–

    and modeling the economic impacts of ocean acidification

  • Jos useammat osaavat lukea dataa, niin miksi tarvitsisimme tietyn henkilön näkemystä siitä?

    Jos useammat osaavat lukea dataa, niin miksi tarvitsisimme tietyn henkilön näkemystä siitä?

  • Kritiikki: Ehkä kannattaisi jättää nämä pohdinnat fyysikoille.

    Kritiikki: Ehkä kannattaisi jättää nämä pohdinnat fyysikoille.

    argument from false authority

  • Älä käytä "me" muotoa, jos et ole varma keihin viittaat.

    Älä käytä “me” muotoa, jos et ole varma keihin viittaat.

    appeal to common belief

  • "pitää" ei ole sama kuin "voi"

    “pitää” ei ole sama kuin “voi”

  • Se, että X on varma asiasta, ei tarkoita, että se välttämättä toteutuu.

    Se, että X on varma asiasta, ei tarkoita, että se välttämättä toteutuu.

  • Ilmastoskeptikkojen syrjiminen on ideatotalitarismina?

    Ilmastoskeptikkojen syrjiminen on ideatotalitarismina? Kyllähän mielipiteenvapaus vaatisi sen, että myös näitä mielipiteitä pitää kunnioittaa.

    Vai onko tässä taas sellainen, että vain tietyt näkemykset hyväksytään ja mitään ei saa kritisoida, millä on jokin ihmeen “pyhän näkemyksen” aura?

  • Onko "harhakäsitys" rasismia?

    Onko “harhakäsitys” rasismia?

  • Laajassa perspektiivissä kolikonheitoilla on luultavasti sijaa.

    Laajassa perspektiivissä kolikonheitoilla on luultavasti sijaa.

  • Appeal to closure: Koska on kiire, niin asiaan pitää saada nopea päätös.

    Appeal to closure:

    Koska on kiire, niin asiaan pitää saada nopea päätös.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*