Ihmiskunnan hyvä kehitys
Maailma on muuttunut koko ajan paremmaksi usealla mittarilla, ja monen hyvän trendin voikin olettaa jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. Seuraavassa kuvia mainiolta www.ourworldindata.org -sivustolta.
Ensimmäinen kuva näyttää, kuinka viimeisen kahdensadan vuoden aikana esimerkiksi perustason koulutus(basic education), lukutaito(literacy), demokratia(democracy) ja rokotusten saaminen(vaccination) ovat yleistyneet, siinä missä äärimmäinen köyhyys(extreme poverty) ja lapsikuolleisuus(child mortality) ovat käyneet harvinaisemmiksi.
Toinen kuva osoittaa maailman väestön tulokehityksen dollaria päivässä -asteikolla kolmena eri ajanjaksona. Maailman taloudellisessa kehityksessä tapahtuu niin kutsuttua konvergenssiä – köyhät maat ottavat jatkuvasti rikkaimpia maita kiinni tulotasossa muun muassa palkkakilpailukykyetunsa ansiosta. Samalla rikkaatkin maat ovat toki myös jatkaneet vaurastumistaan.
Moni on yhä huolissaan niin sanotusta väestöräjähdyksestä. Pelätään, että väestö jatkaa kasvamistaan ja maapallon resurssit eivät riitä. Väestönkasvun nopeus on kuitenkin koko ajan hidastunut, ja YK:n väestöennusteen perusteella väestönkasvu tulee pysähtymään joskus vuoden 2100 jälkeen. Syntyvyys, ja sitä mukaa väestönkasvu, on voimakkainta matalan tulotason maissa. Yllä kuvattu tulojen konvergenssi hillitsee väestönkasvua. Ekologisen jalanjälkemme tulee toki pienentyä huomattavasti, mutta kestävä kehitys on täysin mahdollista saavuttaa ennustetuilla väestötasoilla.
Ihmiskunnan hyvän kehityksen taustalla on ollut etenkin tieteen ja teknologian edistys, joka on vaikuttanut elämäämme kokonaisvaltaisesti, ja jonka oletetaan yhä jatkuvan. IT-alan viime vuosikymmenten harppausten jälkeen nyt ennustetaan suuria innovaatioita muun muassa bioteknologia-alalle. Ihmiskunta on myös ottamassa suuria askeleita avaruuden valloituksessa – miehitettyjä Mars-lentoja suunnitellaan jo lähivuosikymmenille.
Kehityksen varjelu on äärimmäisen tärkeää
Rauhan ylläpitäminen on paras tae hyvän kehityksen jatkumiselle. Edellisen suursodan päättymisestä on aikaa jo 74 vuotta. Muun muassa maiden välisen kaupankäynnin ja muun keskinäisriippuvuuden kasvu on tehnyt sodat yhä haitallisemmiseksi. Kaupankäynnin ja esimerkiksi teollisuuden ja maatalouden tehostumisen myötä meidän ei myöskään enää tarvitse käydä kiivasta taistelua joillain alueilla sijaitsevista resursseista tai maasta.
Suursodat on osaltaan estänyt myös yleinen tieto siitä, että asearsenaaliemme tuhovoiman kasvun myötä isojen toimijoiden täysimittainen yhteenotto uhkaisi koko nykyistä kehittynyttä sivilisaatiota. Meidän tulee toimia aktiivisesti sen eteen, että ydinaseiden ja muiden joukkotuhoaseiden määrää rajoitettaisiin. Tämä on poliittisesti vaikea tehtävä. On tärkeää välttää isoja kansainvälisiä konflikteja. Suursodan uhka ei ole pieni. Tutkijoiden vuodesta 1947 ylläpitämä kuvaannollinen “Tuomiopäivän kello” esittää ydinsodan tai muun ihmiskuntaa kohtaavan tuhon läheisyyttä (https://en.wikipedia.org/wiki/Doomsday_Clock). Kello on nyt lähempänä “keskiyötä” kuin koskaan sitten kylmän sodan uhkaavimpien vuosien.
Tuomiopäivän kelloa ylläpitävien tutkijoiden – ja monien muidenkin asiantuntijoiden – mukaan ilmastonmuutos on yksi suurimmista uhkista ihmiskunnalle (https://yle.fi/uutiset/3-10613472). Ilmastonmuutoksen seuraukset voivat heikentää yhteiskuntajärjestystä ja siten aiheuttaa tai voimistaa konflikteja.
Ihmiskunta etenee kohti yhä suurempaa kukoistusta, ja jokainen sukupolvi voi edellistä paremmin. Mitä parempi tulevaisuutemme on, sitä enemmän meillä on menetettävää, ja sitä suuremmalla syyllä meidän tulee tehdä kaikkemme tulevaisuuden varjelemiseksi. Tulevat sukupolvet tulevat kiittämään meitä nyt tehtävistä pienistäkin uhrauksista esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja kestävän kehityksen hyväksi.
Definitionalismi: Jos saan toisen uskomaan määritelmääni, niin väite on totta.
https://www.czayz.com/dox/definitionalism
Definitionalismi:
Jos saan toisen uskomaan määritelmääni, niin väite on totta.
Uskottavuutta tuskin kasvattaa se, että käyttäytyy itse vähän miten sattuu.
Uskottavuutta tuskin kasvattaa se, että käyttäytyy itse vähän miten sattuu.
Tokihan sosiaalikonstruktionismissa saa vaikka mitä väitteitä pysymään mielissä. Tämä ei tarkoita, että väitteet ovat tarkkoja.
Tokihan sosiaalikonstruktionismissa voi saada vaikka mitä väitteitä pysymään mielissä. Esim. demokratian. Tämä ei tarkoita, että väitteet ovat tarkkoja tai konsistentteja.
Koska
bandwagon fallacy
subjective bias
confirmation bias
yms.
Käänteissyrjintä: Kun heikompi asettuu vahvemman yläpuolelle keinotekoisesti, esim. hallituspositiolla.
Käänteissyrjintä:
Kun heikompi asettuu vahvemman yläpuolelle keinotekoisesti, esim. hallituspositiolla.
Pitääkö myös tyhmien ihmisten ideoita varjella?
Pitääkö myös tyhmien ihmisten ideoita varjella?
Kritiikki: Sinun analyysisi muiden uskottavuuksista tai validiuksista yms. ei välttämättä ole validia.
Kritiikki: Sinun analyysisi muiden uskottavuuksista tai validiuksista yms. ei välttämättä ole validia.
Wannabe-johtaja: Yrittää ohjailla yhteisön/yhteiskunnan toimintaa, ottamatta vastuuta.
Wannabe-johtaja:
Yrittää ohjailla yhteisön/yhteiskunnan toimintaa, ottamatta vastuuta.
Kritiikki: Ole hyvä ja eroa auktoriteettiasemistasi ja -intresseistäsi. Tai kanna niihin liittyvää kelpoisuutta.
Touko Aalto saa noin 8x enemmän ääniä kuin sinä. Ja Ville piti itseään puheenjohtajana.
kts. käsitteet: wannabe, poser
Kritiikki: "Kompetenssiwannabeismi"
Sinä ansaitset tämän runnun, koska sinä pilaat itseäsi parempien ihmisten mahdollisuuksia pelleilemällä kompetenssiwannabeismilla, jota sinulla ei todennettavasti ole ollut. Kuten tekee jotkut muutkin Vihreissä:
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006381400.html
Se siitä pätevyydestä, parhaasta tiedosta tai kompetenteimmista ehdokkaista.
Kritiikki: imposter syndrome
Kritiikki: imposter syndrome
https://humanpotentialrunning.com/uncategorized/imposter-syndrome/
Ei ole olemassa vihapuhetta, koska sen tulkinta on subjektiivinen
https://www.washingtonpost.com/news/volokh-conspiracy/wp/2017/06/19/supreme-court-unanimously-reaffirms-there-is-no-hate-speech-exception-to-the-first-amendment/
Kritiikki: Ei se väikkär tms. nyt taida muuttaa kaikkea sosiaalipsykologiaa.
Kritiikki: Ei se väikkär tms. nyt taida muuttaa kaikkea sosiaalipsykologiaa.
Onko mahdollista, että Ville yrittää kohottaa itsetuntoaan luomalla "mielekkäitä väitteitä", joita tuijottamalla itsetunto kohoaa?
Onko mahdollista, että Ville yrittää kohottaa itsetuntoaan luomalla ”mielekkäitä väitteitä”, joita tuijottamalla itsetunto kohoaa?
Kritiikki: Yksi möläytys voi viedä maineen
https://www.talouselama.fi/uutiset/yksi-molaytys-voi-vieda-maineen-ja-tyopaikan-nain-varaudut-somekohuun/f942bfb8-4cea-3f6b-bba1-4194c8a429a3
Evidenssi ei ole oman mielen mukaista. => kiusaamista
Evidenssi ei ole oman mielen mukaista.
=> kiusaamista
Jos annan sinulle vaihtoehtoisen väitteet, niin miksi sinun väitteesi olisi parempi?
Jos annan sinulle vaihtoehtoisen väitteet, niin miksi sinun väitteesi olisi parempi?
Jos enemmistö olisi sitä mieltä, että he eivät tykkää X:stä. Niin tämäkin olisi demokraattista.
Jos enemmistö olisi sitä mieltä, että he eivät tykkää X:stä.
Niin tämäkin olisi demokraattista.
"Emoviitteen" tms. näkökulma ei välttämättä muuta tosiasioita.
”Emoviitteen” tms. näkökulma ei välttämättä muuta tosiasioita.
Jos enemmistö olisi eri mieltä kuin sinä niin tukisitko edelleen enemmistöä?
Jos enemmistö olisi eri mieltä kuin sinä niin tukisitko edelleen enemmistöä?
Jos X ei ole rasistinen, niin tämä ei tarkoita, että muut kuin X eivät ole.
Jos X ei ole rasistinen, niin tämä ei tarkoita, että muut kuin X eivät ole.