Ville Seppälä

Ihmiskunnan tulevaisuus on loistava – ja siksi sitä täytyy nyt varjella

Ihmiskunnan hyvä kehitys

Maailma on muuttunut koko ajan paremmaksi usealla mittarilla, ja monen hyvän trendin voikin olettaa jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. Seuraavassa kuvia mainiolta www.ourworldindata.org -sivustolta.

 

Ensimmäinen kuva näyttää, kuinka viimeisen kahdensadan vuoden aikana esimerkiksi perustason koulutus(basic education), lukutaito(literacy), demokratia(democracy) ja rokotusten saaminen(vaccination) ovat yleistyneet, siinä missä äärimmäinen köyhyys(extreme poverty) ja lapsikuolleisuus(child mortality) ovat käyneet harvinaisemmiksi.

 

Toinen kuva osoittaa maailman väestön tulokehityksen dollaria päivässä -asteikolla kolmena eri ajanjaksona. Maailman taloudellisessa kehityksessä tapahtuu niin kutsuttua konvergenssiä – köyhät maat ottavat jatkuvasti rikkaimpia maita kiinni tulotasossa muun muassa palkkakilpailukykyetunsa ansiosta. Samalla rikkaatkin maat ovat toki myös jatkaneet vaurastumistaan.

 

 

Moni on yhä huolissaan niin sanotusta väestöräjähdyksestä. Pelätään, että väestö jatkaa kasvamistaan ja maapallon resurssit eivät riitä. Väestönkasvun nopeus on kuitenkin koko ajan hidastunut, ja YK:n väestöennusteen perusteella väestönkasvu tulee pysähtymään joskus vuoden 2100 jälkeen. Syntyvyys, ja sitä mukaa väestönkasvu, on voimakkainta matalan tulotason maissa. Yllä kuvattu tulojen konvergenssi hillitsee väestönkasvua. Ekologisen jalanjälkemme tulee toki pienentyä huomattavasti, mutta kestävä kehitys on täysin mahdollista saavuttaa ennustetuilla väestötasoilla.

 

Ihmiskunnan hyvän kehityksen taustalla on ollut etenkin tieteen ja teknologian edistys, joka on vaikuttanut elämäämme kokonaisvaltaisesti, ja jonka oletetaan yhä jatkuvan. IT-alan viime vuosikymmenten harppausten jälkeen nyt ennustetaan suuria innovaatioita muun muassa bioteknologia-alalle. Ihmiskunta on myös ottamassa suuria askeleita avaruuden valloituksessa – miehitettyjä Mars-lentoja suunnitellaan jo lähivuosikymmenille.

 

 

Kehityksen varjelu on äärimmäisen tärkeää

 

Rauhan ylläpitäminen on paras tae hyvän kehityksen jatkumiselle. Edellisen suursodan päättymisestä on aikaa jo 74 vuotta. Muun muassa maiden välisen kaupankäynnin ja muun keskinäisriippuvuuden kasvu on tehnyt sodat yhä haitallisemmiseksi. Kaupankäynnin ja esimerkiksi teollisuuden ja maatalouden tehostumisen myötä meidän ei myöskään enää tarvitse käydä kiivasta taistelua joillain alueilla sijaitsevista resursseista tai maasta.  

 

Suursodat on osaltaan estänyt myös yleinen tieto siitä, että asearsenaaliemme tuhovoiman kasvun myötä isojen toimijoiden täysimittainen yhteenotto uhkaisi koko nykyistä kehittynyttä sivilisaatiota. Meidän tulee toimia aktiivisesti sen eteen, että ydinaseiden ja muiden joukkotuhoaseiden määrää rajoitettaisiin. Tämä on poliittisesti vaikea tehtävä. On tärkeää välttää isoja kansainvälisiä konflikteja. Suursodan uhka ei ole pieni. Tutkijoiden vuodesta 1947 ylläpitämä kuvaannollinen “Tuomiopäivän kello” esittää ydinsodan tai muun ihmiskuntaa kohtaavan tuhon läheisyyttä (https://en.wikipedia.org/wiki/Doomsday_Clock). Kello on nyt lähempänä “keskiyötä” kuin koskaan sitten kylmän sodan uhkaavimpien vuosien.

 

Tuomiopäivän kelloa ylläpitävien tutkijoiden – ja monien muidenkin asiantuntijoiden – mukaan ilmastonmuutos on yksi suurimmista uhkista ihmiskunnalle (https://yle.fi/uutiset/3-10613472). Ilmastonmuutoksen seuraukset voivat heikentää yhteiskuntajärjestystä ja siten aiheuttaa tai voimistaa konflikteja.

 

Ihmiskunta etenee kohti yhä suurempaa kukoistusta, ja jokainen sukupolvi voi edellistä paremmin. Mitä parempi tulevaisuutemme on, sitä enemmän meillä on menetettävää, ja sitä suuremmalla syyllä meidän tulee tehdä kaikkemme tulevaisuuden varjelemiseksi. Tulevat sukupolvet tulevat kiittämään meitä nyt tehtävistä pienistäkin uhrauksista esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja kestävän kehityksen hyväksi.

Kommentit (1581 kpl)

  • Demarkaatio-ongelma

    Tiedätkö, mikä on demarkaatio-ongelma?

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Demarkaatio-ongelma

    Se laajenee/yhtyy fallibilismiin siten, että on mahdollista, että valloille on ”epätarkkoja” uskomuksia, joiden ”tieteellisyydestä” ei voi päättää konklusiivisesti. Koska uskomukset voivat osoittautua myöhemmin tai eri tarkastelulle erilaisiksi.

  • Informaatioaikakauden demokratian tulisi olla anti-autoritääristä?

    Onko mahdollista, että informaatioaikakauden demokratian ei tulisi olla ”auktoriteettivetoista”, vaan ”datavetoista”?

  • Tekopyhä tieteellinen luotettavuus?

    Lähteiden luotettavuutta tuskin edistää se, että levittää ”spekulatiivisia” väitteitä.

  • Kertaus: appeal to accomplishment

    Kerrataan:

    appeal to accomplishment/success:

    ”Koska henkilö X kokee olevansa menestynyt/ansioitunut, on hänen mielipiteensä parempi kuin muiden (kokemukseen perustuen)”

    Esimerkkimuoto:

    ”koska minulla on tohtorintutkinto, niin minulla on hyvä mielipide ja mielipidettäni (sekä asemaani) tulee arvostaa”

    Tämä on (informaali) looginen fallaasi, mikäli se on ”appeal to authority” ja mikäli auktoriteetti ei muuten perustele näkemyksiään evidenssillä, kuten kaikki muutkin.

  • Demokratia ja auktoriteetit?

    Tukee demokratiaa ja tukee puheenjohtajan kaltaisia auktoriteettikonstruktioita samanaikaisesti.

    #liberaloxymoron

  • Mielipiteet voivat muuttua

    Kannattaa painaa mieleen, että mielipiteet voivat myös muuttua. Esimerkiksi eduskunnassa jotkut äänestävät puoluekantaa vastaan.

    Faktat säilyvät pidempään, mutta ne voi olla vaikea tunnistaa.

  • Aina ei ole mitään ristiriitaa

    Aina ei ole mitään ristiriitaa, joskus joku on vaan objektiivisesti katsoen väärässä tai ”tyhjä mielipide”.

  • Psykologiaa: Ihmisillä on usein vaikeuksia myöntää omia heikkouksiaan.

    Ihmisillä on usein vaikeuksia myöntää omia heikkouksiaan.

  • Virheistä voi ehkä oppia

    Aloittaa puheenjohtajana, tekee virheen, ei myönnä virhettä, alennetaan jälkeenpäin sihteeriksi?

  • Toisille saarnataan, itse toimitaan vielä härskimmin?

    Vihreät:

    Toisille saarnataan, itse toimitaan vielä härskimmin?

  • Mitä on tasa-arvo?

    Mitä on tasa-arvo, jossa osa ihmisistä näyttäytyy olevan ”reaalisesti heikompia”, mutta jotka silti väittävät, että ”olemme tasa-arvoisia”?

  • Oma mielipide ok, muiden vihapuhetta?

    Ei kai poliitiikot luule, että päätöksentekoa olisi vain se, mikä sattuu olemaan oma mielipide. Ja se mikä jää sen ulkopuolelle on ”haitallista vihapuhetta”.

    avainsanat: puolueellisuus, pseudoliberaalius, tekopyhyys, tekohurskaus

  • Ääriliikkeet syntyvät siitä, kun heitä ei oteta muualle?

    Hyvä tapa tuottaa äärioikeistoa ja muita ”ääriliikkeitä” on sulkea ihmisiä pois niistä liikkeistä, jotka toimivat toiseen suuntaan.

    Eli esim. edistää demokratiaa ja sitten sulkea pois ihmisiä. Demokratian pitäisi hyväksyä kaikki, muuten se ei ole sitä. No hallitusrakenne ei tue tätä, elleivät kaikki ole hallituksessa.

  • Kaikki, mitä ei itse tee, on kiusaamista?

    Syrjii (eli kiusaa) niitä, joilla ei ole sama mielipide. Syyttää muita kiusaamisesesta.

  • Syrjii muiden mielipiteitä väittämällä omaa mielipidettä muiden mielipiteeksi?

    Syrjii muiden mielipiteitä väittämällä omaa mielipidettä muiden mielipiteeksi?

    Syrjintä mielipiteen perusteella on non-triviaali konstruktio.

  • Sisältääkö "saa olla sellainen kuin on", että saa myös olla laumanjohtaja, kiusaaja yms.?

    Sisältääkö ”saa olla sellainen kuin on”, että saa myös olla laumanjohtaja, kiusaaja yms.? Miksi ei?

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*