Ihmiskunnan hyvä kehitys
Maailma on muuttunut koko ajan paremmaksi usealla mittarilla, ja monen hyvän trendin voikin olettaa jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. Seuraavassa kuvia mainiolta www.ourworldindata.org -sivustolta.
Ensimmäinen kuva näyttää, kuinka viimeisen kahdensadan vuoden aikana esimerkiksi perustason koulutus(basic education), lukutaito(literacy), demokratia(democracy) ja rokotusten saaminen(vaccination) ovat yleistyneet, siinä missä äärimmäinen köyhyys(extreme poverty) ja lapsikuolleisuus(child mortality) ovat käyneet harvinaisemmiksi.
Toinen kuva osoittaa maailman väestön tulokehityksen dollaria päivässä -asteikolla kolmena eri ajanjaksona. Maailman taloudellisessa kehityksessä tapahtuu niin kutsuttua konvergenssiä – köyhät maat ottavat jatkuvasti rikkaimpia maita kiinni tulotasossa muun muassa palkkakilpailukykyetunsa ansiosta. Samalla rikkaatkin maat ovat toki myös jatkaneet vaurastumistaan.
Moni on yhä huolissaan niin sanotusta väestöräjähdyksestä. Pelätään, että väestö jatkaa kasvamistaan ja maapallon resurssit eivät riitä. Väestönkasvun nopeus on kuitenkin koko ajan hidastunut, ja YK:n väestöennusteen perusteella väestönkasvu tulee pysähtymään joskus vuoden 2100 jälkeen. Syntyvyys, ja sitä mukaa väestönkasvu, on voimakkainta matalan tulotason maissa. Yllä kuvattu tulojen konvergenssi hillitsee väestönkasvua. Ekologisen jalanjälkemme tulee toki pienentyä huomattavasti, mutta kestävä kehitys on täysin mahdollista saavuttaa ennustetuilla väestötasoilla.
Ihmiskunnan hyvän kehityksen taustalla on ollut etenkin tieteen ja teknologian edistys, joka on vaikuttanut elämäämme kokonaisvaltaisesti, ja jonka oletetaan yhä jatkuvan. IT-alan viime vuosikymmenten harppausten jälkeen nyt ennustetaan suuria innovaatioita muun muassa bioteknologia-alalle. Ihmiskunta on myös ottamassa suuria askeleita avaruuden valloituksessa – miehitettyjä Mars-lentoja suunnitellaan jo lähivuosikymmenille.
Kehityksen varjelu on äärimmäisen tärkeää
Rauhan ylläpitäminen on paras tae hyvän kehityksen jatkumiselle. Edellisen suursodan päättymisestä on aikaa jo 74 vuotta. Muun muassa maiden välisen kaupankäynnin ja muun keskinäisriippuvuuden kasvu on tehnyt sodat yhä haitallisemmiseksi. Kaupankäynnin ja esimerkiksi teollisuuden ja maatalouden tehostumisen myötä meidän ei myöskään enää tarvitse käydä kiivasta taistelua joillain alueilla sijaitsevista resursseista tai maasta.
Suursodat on osaltaan estänyt myös yleinen tieto siitä, että asearsenaaliemme tuhovoiman kasvun myötä isojen toimijoiden täysimittainen yhteenotto uhkaisi koko nykyistä kehittynyttä sivilisaatiota. Meidän tulee toimia aktiivisesti sen eteen, että ydinaseiden ja muiden joukkotuhoaseiden määrää rajoitettaisiin. Tämä on poliittisesti vaikea tehtävä. On tärkeää välttää isoja kansainvälisiä konflikteja. Suursodan uhka ei ole pieni. Tutkijoiden vuodesta 1947 ylläpitämä kuvaannollinen “Tuomiopäivän kello” esittää ydinsodan tai muun ihmiskuntaa kohtaavan tuhon läheisyyttä (https://en.wikipedia.org/wiki/Doomsday_Clock). Kello on nyt lähempänä “keskiyötä” kuin koskaan sitten kylmän sodan uhkaavimpien vuosien.
Tuomiopäivän kelloa ylläpitävien tutkijoiden – ja monien muidenkin asiantuntijoiden – mukaan ilmastonmuutos on yksi suurimmista uhkista ihmiskunnalle (https://yle.fi/uutiset/3-10613472). Ilmastonmuutoksen seuraukset voivat heikentää yhteiskuntajärjestystä ja siten aiheuttaa tai voimistaa konflikteja.
Ihmiskunta etenee kohti yhä suurempaa kukoistusta, ja jokainen sukupolvi voi edellistä paremmin. Mitä parempi tulevaisuutemme on, sitä enemmän meillä on menetettävää, ja sitä suuremmalla syyllä meidän tulee tehdä kaikkemme tulevaisuuden varjelemiseksi. Tulevat sukupolvet tulevat kiittämään meitä nyt tehtävistä pienistäkin uhrauksista esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja kestävän kehityksen hyväksi.
Isot vaikuttavat käsitteet -retoriikka / pelkkä data riittäisi
Tulee omista mielipiteistä painavampia kun ne nitoo ”isoihin vaikuttaviin käsitteisiin”?
Ehkä pelkkä data riittäisi?
"Common good" / Appeal to Common Belief
Miksi ”common good” (eli esim. ”yleishyödyllisyys”) ei ole appeal to common belief?
Argumentoinnin perusteet
”If you do not have solid evidence for your ideas, use modal verbs such as might, may or could (e.g. they could develop more empathy and care) or other tentative phrases …”
http://learnenglish.britishcouncil.org/skills/writing/advanced-c1/an-opinion-essay
Poliitikon ego suhteessa viestintään?
Onko mahdollista, että poliitikon ”pätemisen tarpeen” ja ”egon tilan” välillä on korrelaatiota?
Kunnioitus ansaitaan.
Kunnioitus ansaitaan.
Näkemys: politiikka rumien ihmisten teatterina
Politics as Theatre for Ugly People: electoral democracy and the seven-ring circus of the leaders’ television debate in the UK 2015 General Election
https://www.academia.edu/11627657/Politics_as_Theatre_for_Ugly_People_electoral_democracy_and_the_seven-ring_circus_of_the_leaders_television_debate_in_the_UK_2015_General_Election
Kritiikki ei ole kiusaamista
Kritiikki ei ole kiusaamista
https://ylioppilaslehti.fi/2019/04/%EF%BB%BFkritiikki-ei-ole-kiusaamista/
Tieteellinen skeptisismi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tieteellinen_skeptismi
Mielipide: demokratia on heikkoja varten
Mielipide:
demokratia, äänestys yms. on fallaasi, jonka tarkoitus on kuunnella niitä, joilla ei ole muissa järjestelyissä vaaditavaa kelpoisuutta.
Vihreä populismi
Eräs ryhmä:
https://www.facebook.com/Vihre%C3%A4-populismi-741814839287095/
Tekopyhät vihreät
https://www.seinajoensanomat.fi/blogi/836532-tekopyhat-vihreat
Elitismi
Ovatko muut jotenkin vähemmän tiedepuolueita kuin tiedepuolue? Elitismi.
Subjective validation
https://en.wikipedia.org/wiki/Subjective_validation
”In essence, subjective validation is a confirmation bias towards information that personally benefits one’s self-esteem.”
Eli:
koska väitteestä tulee minulle hyvä olo, niin tuen väitettä
Inconclusive tai ei-päätöskelpoinen
https://www.vocabulary.com/dictionary/inconclusive
https://www.merriam-webster.com/dictionary/undecidable
"Loistava", ym. merkitykset
”Loistava”:
https://en.wikiquote.org/wiki/Absurdism
Faulty Generalization
https://en.wikipedia.org/wiki/Faulty_generalization
Tekopyhä, valikoiva anti-rasismi
Esiintyy anti-rasistisena puolueena, syrjii niitä, joilla ei ole sama mielipide.
Logiikkasi?
Onkohan anti-rasismi edes konsistentti kokoelma? Tarkoitan, että onko mahdollista olla anti-rasisti?
Syy miksi se ei olisi mahdollista:
-anti-käsite on syrjivä.
Ei edellytyksiä => everything goes?
Sisältääkö Vihreiden idea:
”ei tarvitse toteuttaa tiettyjä edellytyksiä”
että saa latoa mitä vaan mielipiteitä?
Edistävätkö "huonolaatuiset" yksilöt menestystä?
Edistävätkö ”huonolaatuiset” yksilöt menestystä?
Miksi?
Luokittelu on myös aistien ominaisuus
Vielä toinen vinkki anti-rasismiin:
Se miksi anti-rasismi on/voi olla ristiriitaista voi liittyä siihen, että ”diskrimointi” on (muun muassa) aistien perusominaisuus. Sen tarkoitus on toteuttaa sitä, että luonnossa voisi havaita ”eroja”. Mikäli emme havaitsisi eroja, vaan näkisimme asiat ”samanarvoisina”, esim. karhun kettuna, niin? Tuossa tilanteessa voisi esim. pelätä karhua enemmän kuin kettua ja ”diskriminointi” olisi rationaalista?
Eli ”luokittelu” on …?