Ihmiskunnan hyvä kehitys
Maailma on muuttunut koko ajan paremmaksi usealla mittarilla, ja monen hyvän trendin voikin olettaa jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. Seuraavassa kuvia mainiolta www.ourworldindata.org -sivustolta.
Ensimmäinen kuva näyttää, kuinka viimeisen kahdensadan vuoden aikana esimerkiksi perustason koulutus(basic education), lukutaito(literacy), demokratia(democracy) ja rokotusten saaminen(vaccination) ovat yleistyneet, siinä missä äärimmäinen köyhyys(extreme poverty) ja lapsikuolleisuus(child mortality) ovat käyneet harvinaisemmiksi.
Toinen kuva osoittaa maailman väestön tulokehityksen dollaria päivässä -asteikolla kolmena eri ajanjaksona. Maailman taloudellisessa kehityksessä tapahtuu niin kutsuttua konvergenssiä – köyhät maat ottavat jatkuvasti rikkaimpia maita kiinni tulotasossa muun muassa palkkakilpailukykyetunsa ansiosta. Samalla rikkaatkin maat ovat toki myös jatkaneet vaurastumistaan.
Moni on yhä huolissaan niin sanotusta väestöräjähdyksestä. Pelätään, että väestö jatkaa kasvamistaan ja maapallon resurssit eivät riitä. Väestönkasvun nopeus on kuitenkin koko ajan hidastunut, ja YK:n väestöennusteen perusteella väestönkasvu tulee pysähtymään joskus vuoden 2100 jälkeen. Syntyvyys, ja sitä mukaa väestönkasvu, on voimakkainta matalan tulotason maissa. Yllä kuvattu tulojen konvergenssi hillitsee väestönkasvua. Ekologisen jalanjälkemme tulee toki pienentyä huomattavasti, mutta kestävä kehitys on täysin mahdollista saavuttaa ennustetuilla väestötasoilla.
Ihmiskunnan hyvän kehityksen taustalla on ollut etenkin tieteen ja teknologian edistys, joka on vaikuttanut elämäämme kokonaisvaltaisesti, ja jonka oletetaan yhä jatkuvan. IT-alan viime vuosikymmenten harppausten jälkeen nyt ennustetaan suuria innovaatioita muun muassa bioteknologia-alalle. Ihmiskunta on myös ottamassa suuria askeleita avaruuden valloituksessa – miehitettyjä Mars-lentoja suunnitellaan jo lähivuosikymmenille.
Kehityksen varjelu on äärimmäisen tärkeää
Rauhan ylläpitäminen on paras tae hyvän kehityksen jatkumiselle. Edellisen suursodan päättymisestä on aikaa jo 74 vuotta. Muun muassa maiden välisen kaupankäynnin ja muun keskinäisriippuvuuden kasvu on tehnyt sodat yhä haitallisemmiseksi. Kaupankäynnin ja esimerkiksi teollisuuden ja maatalouden tehostumisen myötä meidän ei myöskään enää tarvitse käydä kiivasta taistelua joillain alueilla sijaitsevista resursseista tai maasta.
Suursodat on osaltaan estänyt myös yleinen tieto siitä, että asearsenaaliemme tuhovoiman kasvun myötä isojen toimijoiden täysimittainen yhteenotto uhkaisi koko nykyistä kehittynyttä sivilisaatiota. Meidän tulee toimia aktiivisesti sen eteen, että ydinaseiden ja muiden joukkotuhoaseiden määrää rajoitettaisiin. Tämä on poliittisesti vaikea tehtävä. On tärkeää välttää isoja kansainvälisiä konflikteja. Suursodan uhka ei ole pieni. Tutkijoiden vuodesta 1947 ylläpitämä kuvaannollinen “Tuomiopäivän kello” esittää ydinsodan tai muun ihmiskuntaa kohtaavan tuhon läheisyyttä (https://en.wikipedia.org/wiki/Doomsday_Clock). Kello on nyt lähempänä “keskiyötä” kuin koskaan sitten kylmän sodan uhkaavimpien vuosien.
Tuomiopäivän kelloa ylläpitävien tutkijoiden – ja monien muidenkin asiantuntijoiden – mukaan ilmastonmuutos on yksi suurimmista uhkista ihmiskunnalle (https://yle.fi/uutiset/3-10613472). Ilmastonmuutoksen seuraukset voivat heikentää yhteiskuntajärjestystä ja siten aiheuttaa tai voimistaa konflikteja.
Ihmiskunta etenee kohti yhä suurempaa kukoistusta, ja jokainen sukupolvi voi edellistä paremmin. Mitä parempi tulevaisuutemme on, sitä enemmän meillä on menetettävää, ja sitä suuremmalla syyllä meidän tulee tehdä kaikkemme tulevaisuuden varjelemiseksi. Tulevat sukupolvet tulevat kiittämään meitä nyt tehtävistä pienistäkin uhrauksista esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja kestävän kehityksen hyväksi.
Psykologiaa
https://en.wikipedia.org/wiki/Dunning%E2%80%93Kruger_effect?fbclid=IwAR18oRrY_5Hx51Ov0o2yPWczVz3Ijr5D91bO47E4btrHW_ugzEbBJL9U1no
Escape to the future
”Ihmiskunnan tulevaisuus on loistava JA SIKSI sitä täytyy nyt varjella”:
https://rationalwiki.org/wiki/Escape_to_the_future
Sinun vihapuheesi ei ole kaikkien vihapuhe
“Sananvapauden piiriin eivät kuulu ainoastaan sellaiset tiedot tai mielipiteet, jotka otetaan vastaan mielellään tai joita pidetään harmittomina tai yhdentekevinä, vaan myös sellaiset, jotka koetaan esimerkiksi järkyttävinä, häiritsevinä tai epämiellyttävinä.”
https://www.poliisi.fi/vihapuhe
Evoluutiopsykologia
Mutta nykyisessä pol. kontekstissa implementointiin tarvitaan hieman muutakin. Sanat eivät riitä (tämä todetaan artikkelissakin):
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/vaalit_voitetaan_naamakertoimella?fbclid=IwAR23DoRw6VRWg0q4ats_9MAykjVVoPwMjAwmXExAxM4EEHswW7IoT4FkIgc
Ihmiskunta on huono konsepti
Tosiaan ”ihmiskunta” -käsitteen käyttäminen on jokseenkin naiivia, koska se on niin laaja.
Kehitys on huono konsepti, jos se ei ole tarkasti määritelty
Entä konsepti ”kehitys”? On olemassa erilaisia kehityksiä, mitä siten ”hyvä kehitys” tarkoittaa? Sinulle, minulle, henkilö C:lle?
Wishful Thinking
https://en.wikipedia.org/wiki/Wishful_thinking
Lisää ongelmia
”Rauhan ylläpitäminen on paras tae hyvän kehityksen jatkumiselle.”
Tässä on ongelmat:
-Rauhan ylläpitäminen ei riipu kenenkään yhden subjektin mielipiteestä. Ja voi olla myös eriäviä mielipiteitä.
-Paras on subjektiivista.
-Ei ole olemassa ”yleistä oikeaa kehitystä”, joten ”kehitys” on monitulkintainen.
Puheenjohtajan kelpoisuus
Menikö vaalit niinkuin puheenjohtajalta voi odottaa?
(tämä ei ole vitsi, vaan ihan validi empir. psykologia -motivoitu huomio siitä, miten ”asema” ansaitaan)
Bandwagon
https://en.wikipedia.org/wiki/Bandwagon_effect
Pseudotiedepuolue
Osa esitetyistä väitteistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Pseudoscience
Esimerkiksi:
subjektiivisen mielipiteen sekoittaminen aineistoon.
väitteiden, joita aineisto ei demonstroi, väittäminen, ilman, että ne merkitään hypoteeseiksi: esim.
”mutta kestävä kehitys on täysin mahdollista saavuttaa ennustetuilla väestötasoilla.”
Posing
https://urbaanisanakirja.com/word/poser/
Esittää olevansa poliitikko/vallanhaltija, ei omaa niihin vaadittavaa kelpoisuutta. Esim. heikko vaalimenestys.
Tämä ei ole kiusaamista, vaan evidenssiperustainen observaatio.
Apriorismin kritiikki
Talous”tieteen” kritiikkiä:
https://noncontradictingcartoons.blogspot.com/2018/04/logical-shamanists-of-economics-also.html
"Turhat näkemykset"
”Turhat näkemykset”:
https://noncontradictingcartoons.blogspot.com/2018/04/useless-philosophies.html
Norsunluutorniauktoriteetit
Norsunluutorniauktoriteetit:
https://noncontradictingcartoons.blogspot.com/2018/04/ivory-tower-authorities.html
Professional stance -fallacy
Professional stance -fallacy
https://noncontradictingphilosophy.blogspot.com/2018/06/professional-stance-fallacy.html
Näkemys: taloustiede ei ole tiede
Näkemys/kritiikki:
https://www.theguardian.com/commentisfree/2015/oct/11/nobel-prize-economics-not-science-hubris-disaster
Belief
Belief:
an acceptance that something exists or is true, especially one without proof.
Retoriikka
”In addition, some critics accuse the Bulletin of pushing a political agenda.[20][23][24]. ”
Tekosyvällisyydet uppoavat konservatiiveihin ja vihreisiin
Tekosyvällisyydet uppoavat konservatiiveihin ja vihreisiin:
https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/tekosyvallisyydet-uppoavat-konservatiiveihin-ja-vihreisiin