Ville Seppälä

Ihmiskunnan tulevaisuus on loistava – ja siksi sitä täytyy nyt varjella

Ihmiskunnan hyvä kehitys

Maailma on muuttunut koko ajan paremmaksi usealla mittarilla, ja monen hyvän trendin voikin olettaa jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. Seuraavassa kuvia mainiolta www.ourworldindata.org -sivustolta.

 

Ensimmäinen kuva näyttää, kuinka viimeisen kahdensadan vuoden aikana esimerkiksi perustason koulutus(basic education), lukutaito(literacy), demokratia(democracy) ja rokotusten saaminen(vaccination) ovat yleistyneet, siinä missä äärimmäinen köyhyys(extreme poverty) ja lapsikuolleisuus(child mortality) ovat käyneet harvinaisemmiksi.

 

Toinen kuva osoittaa maailman väestön tulokehityksen dollaria päivässä -asteikolla kolmena eri ajanjaksona. Maailman taloudellisessa kehityksessä tapahtuu niin kutsuttua konvergenssiä – köyhät maat ottavat jatkuvasti rikkaimpia maita kiinni tulotasossa muun muassa palkkakilpailukykyetunsa ansiosta. Samalla rikkaatkin maat ovat toki myös jatkaneet vaurastumistaan.

 

 

Moni on yhä huolissaan niin sanotusta väestöräjähdyksestä. Pelätään, että väestö jatkaa kasvamistaan ja maapallon resurssit eivät riitä. Väestönkasvun nopeus on kuitenkin koko ajan hidastunut, ja YK:n väestöennusteen perusteella väestönkasvu tulee pysähtymään joskus vuoden 2100 jälkeen. Syntyvyys, ja sitä mukaa väestönkasvu, on voimakkainta matalan tulotason maissa. Yllä kuvattu tulojen konvergenssi hillitsee väestönkasvua. Ekologisen jalanjälkemme tulee toki pienentyä huomattavasti, mutta kestävä kehitys on täysin mahdollista saavuttaa ennustetuilla väestötasoilla.

 

Ihmiskunnan hyvän kehityksen taustalla on ollut etenkin tieteen ja teknologian edistys, joka on vaikuttanut elämäämme kokonaisvaltaisesti, ja jonka oletetaan yhä jatkuvan. IT-alan viime vuosikymmenten harppausten jälkeen nyt ennustetaan suuria innovaatioita muun muassa bioteknologia-alalle. Ihmiskunta on myös ottamassa suuria askeleita avaruuden valloituksessa – miehitettyjä Mars-lentoja suunnitellaan jo lähivuosikymmenille.

 

 

Kehityksen varjelu on äärimmäisen tärkeää

 

Rauhan ylläpitäminen on paras tae hyvän kehityksen jatkumiselle. Edellisen suursodan päättymisestä on aikaa jo 74 vuotta. Muun muassa maiden välisen kaupankäynnin ja muun keskinäisriippuvuuden kasvu on tehnyt sodat yhä haitallisemmiseksi. Kaupankäynnin ja esimerkiksi teollisuuden ja maatalouden tehostumisen myötä meidän ei myöskään enää tarvitse käydä kiivasta taistelua joillain alueilla sijaitsevista resursseista tai maasta.  

 

Suursodat on osaltaan estänyt myös yleinen tieto siitä, että asearsenaaliemme tuhovoiman kasvun myötä isojen toimijoiden täysimittainen yhteenotto uhkaisi koko nykyistä kehittynyttä sivilisaatiota. Meidän tulee toimia aktiivisesti sen eteen, että ydinaseiden ja muiden joukkotuhoaseiden määrää rajoitettaisiin. Tämä on poliittisesti vaikea tehtävä. On tärkeää välttää isoja kansainvälisiä konflikteja. Suursodan uhka ei ole pieni. Tutkijoiden vuodesta 1947 ylläpitämä kuvaannollinen “Tuomiopäivän kello” esittää ydinsodan tai muun ihmiskuntaa kohtaavan tuhon läheisyyttä (https://en.wikipedia.org/wiki/Doomsday_Clock). Kello on nyt lähempänä “keskiyötä” kuin koskaan sitten kylmän sodan uhkaavimpien vuosien.

 

Tuomiopäivän kelloa ylläpitävien tutkijoiden – ja monien muidenkin asiantuntijoiden – mukaan ilmastonmuutos on yksi suurimmista uhkista ihmiskunnalle (https://yle.fi/uutiset/3-10613472). Ilmastonmuutoksen seuraukset voivat heikentää yhteiskuntajärjestystä ja siten aiheuttaa tai voimistaa konflikteja.

 

Ihmiskunta etenee kohti yhä suurempaa kukoistusta, ja jokainen sukupolvi voi edellistä paremmin. Mitä parempi tulevaisuutemme on, sitä enemmän meillä on menetettävää, ja sitä suuremmalla syyllä meidän tulee tehdä kaikkemme tulevaisuuden varjelemiseksi. Tulevat sukupolvet tulevat kiittämään meitä nyt tehtävistä pienistäkin uhrauksista esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja kestävän kehityksen hyväksi.

Kommentit (1580 kpl)

  • Tieteellisten lähteiden tulkinta ja niihin liittyvät virheet

    Tiede voi saavuttaa totuutta, mutta siitä tehdyt ”omat arvolliset tulkinnat” voivat vääristää sitä. Jos kyseessä on mielipide, niin sen käyttäytyminen tieteellisen aineiston kanssa on ”vaaranpaikka”. Esimerkiksi ”yleisen väitteen” kontekstissa: eli jos väittää arvoja, niin kenen arvoja ne ovat?

    Esimerkiksi:
    On aineiston mukaan totta, että lapsikuolleisuus on vähentynyt. Se, mitä aineisto ei sano, on: onko lapsikuolleisuuden vähentyminen hyvä tai huono asia. Siten, jos sitä argumentoi esim. ”loistavaksi”, niin tämä on subjektiivinen näkemys, mutta ei välttämättä ”aineiston demonstroima totuus”.

    Tieteelliseen viestintään kuuluu oleellisena osana se, että lähteitä käsitellään siten, ettei tulkkaaja muuntele siinä ilmaistuja totuuksia ”mielensä mukaiseksi” eli lisää subjektiivista biasia. Tai jos lisää, niin näyttää aineistosta tai loogisella päättelyllä sen, miten bias on aineiston tai ”muun” valossa totta, eikä subj. bias. Tai ylipäänsä on tarkka ”totuuksista”.

    Esimerkiksi, onko sinun ”loistavasi” nyt muidenkin ”loistava”, vaikka meillä on sama aineisto?

  • Puheenjohtajan kelpoisuus

    Rivijäsenet saavat esim. 1.67, 1.94 kertaa enemmän ääniä kuin ”päättävin jäsen” eli pj.

    Logiikkasi?

  • Voiko poliittista retoriikkaa pitää petoksena?

    ”Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”

    Tämä ei ole yllytys tms., vaan spekulaatio siitä, että voiko esim. retoriikalla ”voitettu” verohyöty tms. toteuttaa yo. määritelmän.

    Eli:

    tuota retoriikkaa
    voita vaaleissa
    toteuta eduskunnassa etuja, jotka saatiin ”vedättämällä äänestäjiä”

    Kysymys ei ole triviaali, mutta minusta se on aiheellinen.

    Esim. tekstin ”doomsday clock” ei edusta tieteellistä näkemystä, vaan retoriikkaa:

    http://google.com/search?q=doomsday+clock+rhetoric

    ?

  • Tiedekelpoisuus

    Ovatko ”ihmiskunta”, ”tulevaisuus”, ”loistava”, ”täytyy” … tiedekelpoisia käsitteitä?

  • Mitä on syrjintä?

    Onko syrjintää syrjiä muita mielipiteitä? Kyllä on.

    Missä menee raja?

    Ei ole triviaalia.

  • Mitä on syrjintä?

    Syrjiikö anti-rasismi rasisteja? Mitä on syrjintä?

  • Kiiltokuva-argumentti

    Onko retorista viitata käsitteisiin, joita moni pitäisi intuitiivisesti hyvinä? Onko näiden tarkoitus ”oikeuttaa jotain muuta”?

    Nk. kiiltokuva-argumentti.

  • Subjektiivinen mielipide ei ole yleinen demonstraatio

    Subjektiivinen mielipide ei ole yleinen demonstraatio.

  • Pelkkä käsitteiden esittäminen tai niistä samanmielisyys ei ole demonstraatio

    Pelkkä käsitteiden esittäminen tai niistä samanmielisyys ei ole demonstraatio:

    appeal to definition
    appeal to authority
    appeal to common belief

  • Periaate voi myös olla väärä.

    Periaate voi myös olla väärä.

  • Tohtorikoulutettavuus ei tae? Appeal to accomplishment

    ”Tohtorikoulutettavana olen oppinut tunnistamaan tieteellisten lähteiden luotettavuden, mikä on nykyisenä informaatiotulvan aikakaudella ensiarvoisen tärkeää.”

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*