Randevuu

Nämä ovat Sepon ilon ja onnen päivä!

”Tämä on ilon ja onnen päivä!”, näin lausui vuoristoneuvos Tuura, kun Uunoa ei aamutuimaan näkynyt mailla eikä halmeilla.

Muistelen tässä blogissani hetkiä jotka minun elämässäni ovat olleet onnen ja ilon päiviä.

Puromäen Anatti oli minun mielessäni miesten mies, hän oli tehtaalla puuseppänä, kuulopuheiden mukaan pahimmat sotaretket kokenut, mutta ei suostunut pojille kertomaan niitä sotajuttuja.

Anatti asui Urheilukadulla (me asuimme viereisellä Kenttäkadulla), hän oli hyväntuulen mies, isän hyvä kaveri, joka teki puusta kaikkea mitä tarvittiin, suorastaan taiteilija.

Hänellä oli sininen farmari Volvo Amazon, jota hän Piti ikuisena, eikä suostunut myymään sitä mistään hinnasta, minä nimittäin kysyin ja useamman kerran!

Anatti levitti hyvää tuulta.

Hannu Hovi oli ykkösrivin solisti tanssilavoilla 50- ja 60- luvuilla. Hän asui Laukaassa, Kuusaan kylällä. Pentti Vaittisen orkesteri oli hänen säestäjänsä ja minä olin siinä bändissä mukana yhden kesän, heti armeijan käytyäni. Minä olin joukosta nuorin, pääsin todella mukaan aikamoiseen konkarijoukkoon, hiki virtasi kun siinä soitettin monet loistavat tangot sekä valssit.

Onneksi oli Juuso mukana keventämässä tunnelmaa leppoisilla jutuillaan, siitä  tanssiva yleisö tykkäsi. Hovi oli arvostettu taiteilija, hänen maineensa laulajana oli vartaansa vailla. Taustalla olemme me; Pentti Vaittinen saxofonissa, Juuso Vainikainen bassossa, Teuvo Ilves rummuissa ja koskettimia soitin minä, nuori Seppo, joka koki onnen hetkiä haaveillessaan muusikon urasta.

Kolmantena onnellisena muistona kerron matkasta Äänekosken Naiskuoron konserttiin. Se oli erityinen konsertti, koska kaikki laulajattaret olivat  sonnustauneet kansallispukuihin Annika Wahrmanin johdolla.

Konserttia oli tietysti harjoiteltu paljon ja lisäksi meillä kotona, jossa kokoontui äitini Salme Närhi, Tyyne ”Tipuli” Savonen ja Paula Jämsen. Äidilläni oli silloin uransa ainoa solistihetkensä, yhdessä he harjoittelivat tätä tärkeää ja jännittävää kuorolaulua.

Äidin kansallispuku on Karjalan Pyhäjärven puku, nyt se on periytynyt suvun vanhimmalle naiselle, Lauralle Närhelle.

Kuvaaja: Jari Kivelä

Lauraan liittyy myös tämän päivän onnellinen uutinen.

Laura Närhi on yhdessä Jasper Pääkkösen kanssa valittu Unicefin Rauhan lähettiläiksi vuonna 2019. Siihen liittyvä tv-ohjelma kuvattiin helmikuussa  Malawissa, eteläisessä Afrikassa ja esitetään MTV kanavalla 15.3.2019. Toinen Laura-uutinen kertoo hänen uudesta singlestä ” Tekisin tään uudelleen”, joka julkaistaan myös tällä viikolla.

Kommentit (2 kpl)

  • Pirjo Luukkainen

    Mukavia muistoja (tuttuja nimiä vilahtelee). Iloisia tämän hetken asioita :D Onnea Lauralle <3 Kiva lukea rentoja blogikirjoituksiasi. Kiitos :) Pirjo

  • Eeva

    Hei Seppo!
    Onnea syntymäpäivän johdosta!
    Kävin katsomasssa Sinua Kontulan ostoskeskuksessa
    muutama vuosi sitten kun olit laulamassa. Asuin Äänekoskella nyt Helsingissä 29 vuotta. Siskoni
    Salme oli teillä kotiapulaisena vuonna ? Seurustelin
    vähän aikaa teidän Äänekosken soittoaikoina Veikko Vornasen kanssa. Mitähän hänelle kuuluu? Kävin siskojeni luona kesällä Äänekoskella. En oikein osannut mennä perille Liikuntakadulle kaikki oli niin muuttunut Terveisin Eeva Kukkonen (Ristolainen)

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*