24.3.1926 näki päivänvalon pikkumies Mikkelissä, onnelliset vanhemmat Hilja ja Urho sekä yhdeksän vuotta vanhempi Riitta-sisar.

Urho Närhi piti ensin työväen osuuskauppaa Mäntyharjulla ja sitten tavallista osuuskauppaa Mikkelissä. Hilja piti lapsia kurissa ja nuhteessa tässä Etelä-Savon kaupungissa.

Kymmenen vuotta vierähti Mikkelissä, kunnes Keski-Suomi alkoi häämöttää alkujaan jyväskyläläisen Urhon tulevaisuudessa.

Kalle Kerttusella oli Jyväskylässä maineikas Kerttusen Sähköliike Oy jonka sivuliike oli Äänekoskella. Kalle Kerttusen vaimo Siiri oli Urho Närhin sisar, myös Närhin sisarusten veli työskenteli liikkeessä ja soitti siinä sivulla viulua Jyväskylän kaupunginorkesterissa. Siitä Kerttusen sivuliikkeestä tuli Närhin perheelle uusi elanto ja pian oma yritys; niin Urho Närhi oli tuonut perheensä Äänekoskelle uutta kotia perustamaan.

Äänekosken Sähköliike sijaitsi nykyisen Tammelinin kelloliikkeen paikalla ja vieressä oli linja-autoasema. Sieltä Sähköliikkeeltä lähti linja-autolla akkuja maaseudulle, eihän silloin ollut sähköjä syrjäseudulla. Valot ja radiot toimivat akkujen virtalähteenä. Akkujen lataus oli tuolloin tärkeä osa sähköliikkeen toimintaa.

Pollarien sukutarinassa kerrotaan: ”Radio oli silloin niin uusi ja jännittävä laite. Närhin Urho toi Porrassalmeen oman radion 1937. Se toimi akulla ja kuivaparistolla.”

Toimelias Urho oli 1936 perustamassa Äänekosken Mieslaulajia ja avusti monia muitakin kuoroja ja orkestereita. Lisäksi hän oli Äänekosken kauppalan valtuutettu. Urhon terveys alkoi heikentyä, isäni Matti Närhi otti liikkeen hetkeksi vastuulleen, mutta pian sähköliike vaihtoi omistajaa. Uusi vetäjä oli tunnettu liikemies äänekoskelainen Esko Niskanen, jonka poika Timo hoitaa edelleen liikettä nimellä Ky Niskanen.

Minun isäni Matti oli monitoimimies ja myös Äänekosken Mieslaulajissa innokkaasti mukana.

1. Hän oli ÄPS:än ( Äänekosken Palloseura ) maalivahti.

2. Vainionpään Leipomon pullakuski.

3. Ritvasen limonaadin ( Magirus Deutz auto ) rekka-autoilija.

4. Huiman painijoukkueen huoltaja ja autokuski.

5. Antti Kauppisen tanssiorkesterin autonkuljettaja ja roudari.

6. Äänekosken apulaisverosihteeri.

7. Salmen kanssa perheen perustaminen, poikien kasvattaminen.

Näistä piti valita itselleen ja omalle perheelleen ura, sosiaaliselle miehelle riitti tekemistä. Tuohon verovirkaan tarvittaisiin koulutus. Se tiesi opiskelua merkonomiksi Helsingissä. Siellä oli jo sisar Riitta Immonen joka oli luonut uraa naisten muodin parissa.

Oli vuosi 1947. Oli aika mennä naimisiin. Morsian oli jo katsottuna ja hyväksi havaittu, naiskuorolainen tietysti – ja soittokuntalaisen tytär. Äitini oli Miili ja Jonne Salmelinin tytär Salme Synnöve Salmelin.

Niin paikka aukesi Äänekosken Verotoimistossa ja Matti sai apulaisverosihteerin työn, ja se kestikin läpi vuosikymmenten.

Salmen ja Matin päivät ovat jokavuotinen suvun kesäjuhla. Kuvassa on Matti Närhen ja sisarensa Riitta Immosen suvut kokoontuneina viettämään elokuista pyhäpäivää Närhin veljeksistä vanhimman Pertin kesäpaikassa Tammisaaren Snappertunassa.