Lapinlahden entinen mielisairaala sijaitsee Helsingissa Hietaniemen kansallishautausmaan vanhimman osan vieressä, kauniissa puistossa Lapinniemellä. Lapinlahden eteläpuolella on Ruoholahden kaupunginosa ja Länsiväylän liikenteen melu pehmenee huminaksi tuuheiden puiden taakse.

1930 -luku . Lapinlahden sairaala, Lapinniemi. Taustalla ylhäällä saaret: Sulhanen ja Morsian, Pikku Pässi ja Iso Pässi.

Lapinlahti oli valmistuessaan vuonna 1841 Euroopan moderneipia mielitautisairaaloita. Sairaalan suunnitteli saksalaisarkkitehti Carl Ludvig Engel, joka suunnitteli pääosin kaikki autonomisen ajan alun uudet rakennukset Suomen uudessa pääkaupungissa Helsingissä. Tässä professori Matti Klingen eloisa kuvaus tapauksesta, joka johti Lapinlahden sairaalan perustamiseen, Hullu mies komerossa:

Lapinlahden historiaan sisältyy satoja murheellisia tarinoita ahdistuksesta, masennuksesta, mielen häiriöistä, alkoholin ja huumaavien myrkkyjen liikakäytöstä. Potilaiden hoitoa on 176 vuoden aikana kehitetty paljon, on kokeiltu mekaanisia hoitoja, lääkkeitä, eristystä, terapioita ja tekemistä.

Hullun arkuksi nimitettiin rauhattoman potilaan säilytykseen tarkoitettua laatikkoa. Kuvasin esineen Helsingin yliopistomuseon kokoelmien näyttelyssä vuonna 2015.

Käsitys hulluudesta Jumalan rangaistuksena on muuttunut. Hullujen hoidosta rankaisemalla tai eristämällä potilaat muusta yhteiskunnasta, on modernissa Suomessa luovuttu. Nyt keskustellaan mielenterveydestä ja mielen hyvinvoinnista.
Luonnon merkitys tervehdyttävänä ympäristönä sekä puutarhatöiden terapeuttiset ja hoitavat vaikutukset olivat tunnettuja jo 1800-luvun puolivälissä. Silloin Lapinlahden ylilääkärinä toimi ajalla1865 -1904 Anders Thiodolf Saelan. Saelan oli lääkärin ammattinsa ohella myös innostunut kasvitieteilijä ja hän kannusti potilaita työskentelemään kasvimailla. Hän ymmärsi rauhallisen merenrannan, puiston ja siellä elävien eläinten ja eri vuodenaikojen ja valon vaihtelun vaikutuksen ihmisen psyykkiseen terveyteen. Lisätoetoja:  https://fi.wikipedia.org/wiki/Thiodolf_Saelan

Aleksis Kivi on Lapinlahden kuuluisin potilas

”Uusi potilas oli kovasti laiha mutta pystyi kuitenkin tekemään selkoa tilastaan. Ylilääkäri Anders Saelan aloitti muistikirjassaan puhtaan sivun ”Alexis Stenvall el. Kivi” Oli 1. päivä kesäkuuta 1871 Lapinlahden mielisairaalassa, Helsingissä. Saelan oli valittu sairaalan ylilääkäriksi vasta kaksi vuotta aiemmin. Hän oli 37-vuotias… Potilas tämä herra Kivi oli saman ikäinen. Levoton, ylilääkäri kirjoitti ruotsiksi. Nukkunut levottomasti vaikka saanut 20 tippaa morfiinia. Syksyn aikana merkinnät kävivät lohduttomimmiksi: Huutaa ja vaikeroi kovasti. Sanat epäselviä ja irrallisia. Ei halua nousta vuoteestaan…  Yhä uudestaan Saelan mittasi potilaan pulssia. Hän määräsi tälle morfiinin ohella ulostuslääkettä ja yskänlääkettä. Muuta ei osattu. Juhani-veli kävi ainakin kahdesti katsomassa. Aleksis oli vahankalpea, ei tuntenut veljeään, istui kyyryssä katse harhaillen…Aleksis oli hyräillyt laulua.”  Toimittaja Anu Nousiainen (HS Kuukausiliite 4/2016)

Mi ikävyys,mi hämäryys sieluni ympär, kuin syksy-iltanen autiol maall? Turha vaiva täällä, turha onpi taistelo ja kaikkisuus mailman, turha! Aleksis Kivi: Ikävyys

August Ahlqvistia moititaan Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen lyttäämisestä.  Aleksis kiven sanottiin kärsineen Lapinlahdessa monista erilaisista sairauksista, mm. epäonnistuneen kirjailijan tuskasta. Tässä Ahlqvistin, eli A. Oksasen muistoruno Aleksis Kivelle:
”Runoilijaks ma ristittiin, sanottiin Shakespeariksi, verraksi Väinön väitettiin
Muut´en mä ollut kuitenkaan, kuin taitamaton tarhuri ja hullu viinanjuoja vaan”
Aleksis Kivi ei kuollut viinanjuontiin, vaikka juoppous on ollut usein syynä suomalaisten mielenterveysongelmiin. Lapinlahdessa ja muissa mielisairaaloissa on ollut tunnettuja henkilöitä ajan mukaisissa katkaisuhoidoissa.
Lapinlahden ylilääkärit ovat olleet karismaattisia henkilöitä, heistä tunnetuin on ollut Jean Sibeliuksen veli Christian Sibelius. Ylilääkäri Kalle Achté on kirjoittanut Lapinlahden historiasta kertovia teoksia, myös Aleksis Kivestä hän on julkaissut kirjan ”Syksystä jouluun. Aleksis Kivi psykiatrin silmin.” Otava.1982.

Lapinlahden Mental Museossa on liina johon Lapinlahden sairaalan ystävä on kirjonut ylilääkäreiden nimet.

Lapinlahden Lähde ja Mielenterveysseura

Lapinlahden mielisairaalan suojelemiseksi perustettiin Pro Lapinlahti-liike.

Lapinlahdessa menee nyt lujaa. Mielenterveysseura on ottanut monien vapaaehtoisten kanssa vastuuta arvokkaasta miljööstä, jota Helsingin kaupunki koko ajan yrittää myydä sopivalle ostajalle. Lapinlahden sairaala, monet vapaaehtoisvoimin toimivat aktiviteetit ja pienet yritykset toivottavat vieraat tervetulleiksi, jotta toimintaa voidaan jatkaa.

Kokous- ja juhlatiloja vuokrataan, me pidimme suvun ja kavereiden kanssa vuosi sitten tosi kivat bileet Aleksis Kivi-käytävässä, jossa Kiven potilashuone aikoinaan oli.  Tässä yllä olevassa videossa harjoittelee jazz-yhtye suurimmassa auditoriossa.

Lapinlahden pihassa on Helsingin vanhin yleinen sauna, joka lämpiää joka päivä. Saunan pukuhuoneen kalustus on alkuperäistä tyyliä.

Sauna yhdistää kulttuureja. Viime viikolla saunasta tulivat jäähtymään kaverit Bangladeshista, Bulgariasta ja Suomesta.

Venetsia-talo Lapinlahdessa oli pitkään vallattu ja siellä asui kaikenlaisia kulkijoita. Nyt talossa on useita toimijoita, mm Mental Museum

Venetsiassa on alunperin ollut pesula, jonka muuripatojen yläpuolella roikkuu pakkopaita ja ylihoitajan työasu. Tiloissa toimii Mental Museum.

Museon näyttelyssä on videoteos, jossa kuvataan potilaiden ajatuksia psyykelääkkeistä.

Taiteilija Cia Karlsson teki Avioerokruunun lääkkeistä, jotka jäivät syömättä.

Ihanassa Armonia-tilassa näyttelijä Idalotta Backman ystävineen toteuttaa mieltä rauhoittavia ja eheyttäviä ohjelmia. Asiakkaat luovat omia mielenmaisemiaan esimerkiksi tarjottimelle hiekkaan.

Metsätuokio-ryhmän Pietu ja Pauli tuottavat gourmetia tai eräruokaa ja luonto-ohjelmia Lapinlahden puistossa. Tässä on tulossa Kaameaa kurpitsakeittoa Halloweenin kunniaksi.

Kuvataiteilija Michael on tullut Lapinlahteen Tanskasta ja hän leipoo kerran viikossa ihanaa leipää, jota saa ostaa kilottain. Vaalea leipä on speltti-venhäjauhosta leivottua rapeakuorista hiivaleipää ja tummempaan hän käyttää kaljamäskiä ja kamaa – eli talkkunaa.

Lapinlahden päärakennuksessa toimii useita taidegallerioita, Kahvila Lapinlahden Lähde ja kierrätysraaka-ainetta hyödyntävä ravintola Loop. Puistossa on Lähteen Puoti ja Patina-kaupat.

Vaihtuvissa näyttelyissä galleriakäytävällä voi nähdä provosoivia tai rauhoittavia kuvia.

Taidetta voi luoda kierrätystavaroista ja kasveista.

Taideteos voi syntyä vahingossa, kun fikkari unohtuu ikkunalle rikkoutuneen ristin rinnalle.

Pikkukaupasta löytyy kaikenlaisia yllätyksiä.

Lokakuussa puistossa mellasti pehmomiekkailijoita.

Puistossa ja viereisellä Hietaniemen hautausmaalla viihtyvät monet linnut. Lintujen tuntija opastaa kuuntelemaan luontoa ja samalla voi kuunnella myös omaa sisintään.

Lapinlahdesta pääsee veneilemään.

Tai voit lähteä melomaan hautausmaan rannoille. Kuvassa Metsätuokion Risto, tai joku.

Kuvat:
https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=Lapinlahden%20sairaala&page=3
Video: Tarmo Rouhiainen ja Perho Liiketalousopisto
Ulla-Maija Rouhiainen