Ullis R. Urgent

Kumpi voittaa?

Kumpi voittaa, historia vai tulevaisuus?

Venäjä on ihmeellinen ja outo. Historian tuntijat, sotastrategit ja -taktikot esittelevät medioissa käsityksiään Venäjästä ja Ukrainan sodasta. Miten tämä on mahdollista – onko Putin hullu? Kuinka kokonainen kansa on saatu uskomaan  valheita? Kumpi voittaa? Osa venäläisistä on jo eri mieltä johtajan kanssa, mutta he pelkäävät. Ne, jotka näyttelevät uskovansa Venäjän tiedonvälitykseen, tietävät kuitenkin keittiön pöydän ääressä, että kaikki on ”politiikkaa eli valhetta”. Mutta ei ole järkevää lähteä kerjäämään verta nenästään.

Tiistaina Senaatintorilla Helsingissä kaksi venäläistä nuorta esitteli uutta sinivalkoista Venäjän lippua. Lupasin rajata kasvot pois kuvasta, koska he pelkäävät. Suomessakin on Putinin kannattajia.

Me Suomessa olemme turvassa. Nyt meidän ei enää tarvitse ymmärtää Venäjää, se on ollutkin meille raskasta. Venäläiset ovat erilaisia kuin me: tunteellisia, ailahtelevaisia, eivätkä ne näytä välittävän ja kantavan huolta niin paljon kuin me… Niillä on se uskonto.

Asiakaspalaute Suomen Puolustusvoimat 100-näyttelyssä. Sotamuseo, Suomenlinna, 2018.

Suomen armeija kertoo, kuinka leikkiin on valmistauduttu: ”Puolustusvoimien esitys valittavasta järjestelmästä perustui sotapelien tuloksiin ja arvioon tulevaisuuden kehityspotentiaalista”, Suomen hallitus vahvistaa ja Eduskunta on tehnyt päätöksen. Yhteensä 64 lentokonetta, Lockheed Martin F35 A Lightning 11 hävittäjää lisäävät uskottavuutta puolustukseemme. Ne maksavat 30 miljardia euroa. Valtion budjetti tälle vuodelle on suuruudeltaan 64,9 miljardia euroa. Hinnalla ei ole nyt väliä.  Me olemme menossa Natoon.

Helsingissä Keskustakirjasto Oodi maksoi 96 miljoonaa ja Lastensairaala 185 miljoonaa.  Yhden hävittäjän hinnalla saisi melkein viisi maailman parasta yleistä kirjastoa. Kaikki maailman valtiot käyttävät rahaa asemenoihin 2000 miljardia. Ilmastonmuutos muuttaa tulevaisuuden.

Suomen linnoitus

Kun Kolumbus seilasi Amerikkaan vuonna 1492, oli Venäjällä jo monta kremliä; Novgorodissa, Pihkovassa, Suzdalissa, Vladimirissa ja Moskovassa  jne. Kreml tarkoittaa linnoitusta ja Venäjän kremlit on rakennettu vuoden 1000 molemmin puolin. Nyt ne on museoitu. Pietari rakennettiin 320 vuotta sitten linnoitukseksi. Meille – tai Ruotsille rakennettiin 1700-luvun puolivälissä Sveaborg suojelemaan Venäjän hyökkäykseltä. Sitten linnoituksen otti Venäjä ja sitten Suomenlinna jäi suomalaisille ja siitä tuli museo. Nyt Suomi linnoittautuu uudestaan.

”Mikä on museo? Temppeli? Vaiko tehdas?” Kuva nykytaiteen näyttelyssä Pietarin Palatsiaukiolla 2014.

Jos nyt löytyisi uusi Kolumbus, joka seilaisi tuntemattomaan ja löytäisi sieltä kokonaisen puolikkaan maapallon – siitä resurssista alkaisi sellainen tappelu, että 1500-luvulta alkaneet siirtomaasodat ja niistä eskaloituneet sodat Euroopassa olisivat vaatimattomia kahakoita.

Historia vai tulevaisuus?

Tulevaisuudessa maapallon resurssit säilyvät ainoastaan, jos 2000 miljardia sijoitetaan luonnon, kulttuurin ja ihmisen säilyttämiseen – museoimiseen – kulttuuriksi ja elinkeinoiksi muuttamiseen, eikä kaiken tuhoamiseen.

Historia on ollut vihaisten miesten kirjoitusta. Tulevaisuus ei voi mennä enää samalla mallilla. Nyt on uskallettava kirjoittaa uutta historiaa, sota vaatii saman verran energiaa kuin rauhakin. Mutta rauha vaatii enemmän älyä, älykästä myötätuntoa ja suhteellisuuden tajua.

Vanhat biisit ja nuoret soittajat: EU:n Nuoriso-orkesteri soittaa rauhan konsertissa 3.4. klo 19.00 Musiikkitalossa. Rautavaaran Cantus arcticus, Sibeliuksen Viulukonsertto, Bartokin Konsertto orkesterille.

Parasta mitä Eurooppa on tuottanut historiaan ovat yliopisto – vapaan tiedon ja tutkimuksen traditio ja sinfoniaorkesteri – vapaan älyn, tunteen ja taidon traditio.
Nuoret osaavat soittaa vanhatkin teokset uudella meiningillä – Nyt kaikki Musiikkitalolle 3.4. klo 19.00 Eurooppa näyttää ja soittaa parastaan.  Liput täältä: Musiikkitalo su 3.4. klo 19.00

Beethovenin 9. sinfonia EUYO:n soittamana teille, jotka ette pääse mukaan Musiikkitalolle. Orkesteria johtaa venäläinen Vasili Petrenko, tässä linkki:

Beethoven 9. sinfonia, EUYO Berliinissä 2019

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*