Toisin kuin useimmat kaupunkiseudut, Jyväskylän seudulle ennustetaan kasvua myös 2030-luvulla. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä useammat myös matkustavat töihin kaupunkiin ympäri maakuntaa.
Työssäkäyntiliikenne voi olla myös kunnasta toiseen, työpaikat eivät katso kuntarajoja ja ihmisten on pystyttävä asumaan siellä, missä haluavat.

Kasvu on myönteinen asia ja kehitystä tulee vahvistaa. Kasvun aikanakin pitää silti pystyä huomioimaan ympäristönäkökohdat. Sujuva joukkoliikenne tarkoittaa pienempää ympäristörasitusta. Ja lisää liikenteen sujuvuutta ja työmatkakulkemisten mahdollisuutta myös heidän kohdallaan, jotka kodin tai työpaikan sijainnin vuoksi käyttävät omaa autoa.

Tavoitteemme on, että ”tunnin juna” –ajattelu yltäisi jatkossa myös Keski-Suomeen. Ajamme jo myös sitä, että nelos- ja ysiteiden puutteet korjataan. Nämä hankkeet helpottaisivat liikkumista jo huomattavasti, niin raiteilla kuin kumirenkaillakin.

Tämän lisäksi olisi tärkeää ottaa huomioon myös raiteiden poikittaisliikenne. Sähköiset ratayhteydet Keuruu-Jyväskylä ja Jyväskylä-Äänekoski mahdollistaisivat kestävää joukkoliikennettä myös tuleville vuosikymmenille.

Tehtävää näissä toiveissa on ja voi olla, että valmista saadaan vasta vuosien kuluttua. Ensimmäinen askel kohti koko Keski-Suomen toimivaa joukkoliikennettä olisi valtion kanssa tehtävä MAL-sopimus, jolla sovitaan valtion ja alueen yhteistyöstä asumisen, liikenteen ja maankäytön kysymyksissä. Neljä kaupunkiseutua on jo tällaiset sopimukset tehnyt, Keski-Suomi kuuluisi ilman muuta mukaan.

Jos mitään ei tavoittele, mitään ei saa. Tätä meidän on tavoiteltava. Elinvoimainen, kasvava Keski-Suomi, joka huomioi ihmisten tarpeet ja yhdistää ympäristöomatunnon ja elinkeinoelämän vahvan kehittymisen.