Aluehallintovirastot ympäri Suomen ovat laittaneet eri toimijoita, kuten kuntosaleja ja liikuntakeskuksia kiinni tartuntatautilain 58§:n nojalla. Kuntosalit suljettiin täysin, vaikka THL ei luokitellut niitä merkittävän koronariskin paikoiksi riskitaulukoinnissaan.

Ongelmallista niin liikkujien kuin yrittäjien kannalta on, että AVI:en tulkinta tartuntatautilaista on alueellisesti vaihtelevaa samantasoisesta tautitilanteesta riippumatta ja kunto- ja liikuntakeskusten kiinni pitäminen on kohtuuttoman tiukkaa.

Ihmisten terveyttä ja hyvinvointia koskevassa päätöksenteossa tulisi ehdottomasti ottaa huomioon epidemiologisten vaikutusten lisäksi terveydelliset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, sekä huomioida yritysten tehdyt toimenpiteet tartuntojen estämiseksi.

Suomessa on koronan takia jo nyt ennätyksellinen hoitovelka. Ihmisten liikkumattomuus aiheuttaa kustannuksia. Liikkumattomuudella on merkittäviä vaikutuksia sairauksien etenemiseen, kansansairauksien syntyyn, mielenterveyteen, toimintakykyyn sekä ihmisten hyvinvointiin.

Jos Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa sulkua, tulee sen myös varautua hoitamaan liikkumattomuudesta aiheutuneet haitat ihmisille, varauduttava liikkumattomuuden aiheuttamiin terveydellisiin, sosiaalisiin ja kansanterveydellisiin ongelmiin sekä korvattava yrityksille aiheutuneet haitat.

Kysymys kuuluukin, että onko haitat suluissa hyötyjä suurempia? Mielestäni on.

Lisäksi hallituksen ministeriryhmä kertoi perjantaina 7.1.2022 suosittelevansa, että koronarajoituksia laajennettaisiin myös lasten ja nuorten sisäharrastuksiin. Mahdollisen päätöksen asiasta tekevät paikalliset aluehallintovirastot.

Tilanteen tekee hämmentäväksi se, että terveysviranomaiset eivät katso lasten erityisesti levittävän epidemiaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahaudan mukaan lasten rajoitukset eivät ole tehokkaita. THL:n arvion mukaan lapset eivät toimi moottorina tässä pandemiassa, joten kaikki lasten rajoitukset ovat de facto hyvin vähän vaikuttavia, mutta haitat ovat välittömiä ja laajoja.

Harrastusten lajiliitot, seurat sekä muut järjestöt ovat vahvasti kritisoineet hallituksen aikeita rajoittaa lasten ja nuorten sisäharrastuksia. Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela on esittänyt huolensa siitä, että yksi pandemian aiheuttamista jälkilaskuista tulee olemaan se, mikä maksetaan kansanterveyden näkökulmasta sen seurauksena, että lasten ja nuorten liikkuminen tulee vähenemään rajoitusten myötä.

Seurojen edustajilla on erittäin suuri huoli lasten jaksamisesta ja kokonaishyvinvoinnista. Liikuntaharrastuksissakaan ei ole kyse pelkästään fyysisestä terveydestä vaan sillä on myös sosiaalinen ja psyykkinen ulottuvuus. Lapsille ja nuorille harrastaminen on keino pysyä kiinni normaalissa arjessa. Olisi tärkeää, että lapsilla ja nuorilla elämä olisi mahdollisimman normaalia koronaepidemiasta huolimatta.

Kuten kuntosalien kohdalla, hyödyt rajoituksista jäävät nuorten kohdalla siis selvästi haittoja pienemmiksi. Näistä syistä toivon sekä Suomen hallitukselle että paikallisille Aveille ympäri Suomen tolkkua päätöksiä tehdessä.