Sote-uudistuksen tavoitteista on yhteiskunnassa vallinnut hyvin laaja yhteisymmärrys. Erityisesti ikärakenteen muutoksesta johtuva palveluiden kasvava tarve on jo nyt suuri haaste, joka käy koko ajan vaikeammaksi. On pystyttävä uudistamaan sosiaali- ja terveyspalveluita siten, että myös tulevaisuudessa ihmisten oikeus tarvitsemaansa hoitoon ja hoivaan sekä tukeen voidaan toteuttaa. Ikävä kyllä alkaa olla ilmeistä, että nyt eduskunnan käsittelyssä oleva maakuntamalli ei paranna tilannetta vaan heikentää sitä.

Yhä vaikeampaa on löytää uskottavia tahoja, jotka pitävät todennäköisenä, että hallituksen ajama malli olisi vastaus uudistuksen tavoitteisiin. Äskettäisenä esimerkkinä tästä on Kuntaliiton, Keskuskauppakamarin, Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Suomen yrittäjien yhteinen kannanotto (9.3.2021). Esiin nousee huoli kovavauhtisen valmistelun takia korjaamatta jäävistä puutteista sekä kielteisistä seurauksista niin taloudelliselle tehokkuudelle, kansanvaltaisuuden toteutumiselle kuin ihmisten hyvinvoinnille eri alueilla.

Suuri yleisö ei luota uudistuksen onnistumiseen senkään vertaa. Erilaisissa kyselyissä kansalaisten odotukset uudistuksen ja sen eri osa-alueiden suhteen ovat olleet johdonmukaisesti enemmän kielteisiä kuin myönteisiä. Esimerkiksi huhtikuussa 2019 Uutissuomalaisen gallupissa 56 prosenttia vastaajista piti enemmän epätodennäköisenä, että sote-uudistus onnistuu alkavallakaan vaalikaudella.

Myös palveluiden rahoituksen järjestämisen osalta maakuntaveron vastustus on laajaa ja säännönmukaista. Syksyn 2020 puoluebarometrin mukaan suomalaisista lähes puolet suhtautuu epäluuloisesti ajatukseen maakuntaverosta. Kysymykseen palveluiden järjestämisvastuusta taas esitettiin vaihtoehdoiksi sote-palveluiden kehittäminen nykyiseen tapaan kuntapohjaisesti ja kuntien yhteistyön mallilla. Kuntapohjalta kehittämistä kannatti 55 prosenttia, 20 prosenttia vastusti. Maakunnille kriittisiä ovat hallituspuolueiden kannattajista etenkin SDP:n ja Vihreiden kannattajat.

Vasta ilmestyneessä Ajatuspaja Toivon erittäin laajapohjaisessa selvityksessä tarkasteltiin ihmisten odotuksia ja asenteita sote-uudistukseen myös maakuntatasolla. Keski-Suomen maakunnan asukkaiden viesti on melkoisen selkeä: Täällä yhteensä lähes puolet on joko jokseenkin tai täysin uutta maakuntaveroa vastaan. Vain neljä prosenttia uskoi vahvasti veroon. Myös huoli oman kunnan palveluista on suurta. Keski-Suomen maakunnan asukkaista n. 60 prosenttia kertoo pelkäävänsä, että sote-maakuntauudistus heikentää merkittävästi oman kunnan palveluita. Tämä huoli on sitä vahvempaa, mitä maaseutumaisemmasta alueesta on kyse. Toinen merkittävä havainto on, että iäkkäämpi väestö on keskimääräistä enemmän huolissaan uudistuksen vaikutuksista palveluihin.

Kysymys vaalipiiristämme valituille SDP:n, Keskustan ja Vihreiden kansanedustajille kuuluu: Te itsekin näette uudistusta koskevista asiantuntija-arvioista sekä myös kansalaiskyselyistä nousevan huolen siitä, mitä tämä uudistuksen irvikuva uhkaa tehdä teidän äänestäjienne palveluille. Teitä ei paheksu kukaan sellainen, jonka mielipiteellä on teille oikeasti merkitystä, jos käännätte peukalonne alas tälle mallille.

Keskittyisimmekö yhdessä palveluiden parantamiseen, emmekö unohtaisi tämän maakuntaharjoituksen uusine veroineen ja uusine jäykkyyksineen? Sitä ei Suomi tarvitse, eikä Suomella ole siihen varaakaan.