Pysytään vielä muutaman tiimiläisen ajan jyväskyläläisissä, ennen kuin siirrytään muihin maisemiin. Meinasin sanoa, että eksoottisempiin, mutta.. no.. tai siis.. no onhan Saarijärvikin.. ja Hankasalmi.. Multiasta nyt puhumattakaan… Saarijärvellä on Julmat lammit ja Kusiaismäen hiihtokeskus ja Hankasalmella Häkärinteet. Hienoja liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia! Ja Multialla pidetään potkukelkkailun MM-kisat 9.-11.3.2018 – jäätävän kova urheilutapahtuma, jossa tietenkin olemme mukana!
Esittelyssä Jaana ja Mari – omin sanoin. Pariisi on jo ainakin kertaalleen vienyt heidän sydämensä.
Maalaistytöstä maailman valloittajaksi
”Eiffel-tornin juurella yli 30-vuotta sitten seisoessani en vielä osannut aavistaa, että seuraavan kerran seison siinä keltaisen polkupyöräni kanssa 52-vuotiaana. Ja että olen taittanut matkan omalla lihasvoimalla.
Toki paljon elämää ja askelia on mahtunut näiden etappien väliin. Muutin Kuortaneelta 80-luvulla Jyväskylään, opiskelin kasvatustiedettä, sain paljon ystäviä, ison perheen ja neljä ihanaa lasta. Tein lukuisia mielenkiintoisia työtehtäviä eri organisaatioissa niin järjestökentällä kuin julkisellakin puolella. Tällä hetkellä työskentelen Alkio-opiston rehtorina Jyväskylän Korpilahdella.
Kesäkuun lopulla saattelin kävelykadulla matkaan viime vuoden joukkuetta ja mietin, että josko minäkin rohkenisin. Entäs jos liikkuisinkin vuoden ajan aiempaa päämäärätietoisemmin? Ja vaihtaisin jumppasalin useammin sisäpyöräilyyn? Korvaisinko kenties osan omalle mukavuusalueelle sijoittuvasta harrasteliikunnasta tulostavoitteisempaan harjoitteluun? Vastaukseni oli kyllä, ja tätä päätöstäni en ole katunut. On ollut mahtavaa pyöräillä joukkueen yhteistreeneissä ja miksei yksinkin takapuoli hellänä.
Vapaaehtoistyö ja hyvän tekeminen eri muodoissaan ovat kulkeneet mukanani läpi vuosien. Hyvän tekeminen vakavasti sairaiden lasten hyväksi koskettaa. Alle 20-vuotiaana toimin syöpää sairastaneiden lasten vanhempien vertaisryhmässä lasten ohjaajana. Jo silloin mietin, mitä kaikkea pieni ihminen joutuu vakavasti sairastuessaan kokemaan puhumattakaan heidän vanhemmistaan. Syövän vuoksi menetin myös kaksi nuorta serkkuani, samoin kuin hyvän ystäväni vapaaehtoistoiminnan piiristä. Suru jätti jälkensä.
Joukkueeseen hakiessani minulle oli tärkeää, että saan olla isoa hyvää tekevää organisaatiota ja kaikki keräämämme tuotto menee lyhentämättömänä suoraan kohteeseen. Maksamme itse kaikki kulumme ja mitään ei jää väliportaisiin. Joukkueessa vastuullani on muun muassa 6.4.2018 järjestettävän koulujuoksutapahtuman koordinointi.
Keltaista pyörääni valmistetaan jo tehtaalla. Tuskin maltan odottaa, että pääsen pyöräni kanssa matkaan ja onnellisesti sinne ison tornin juurelle.”
Jaana Laitila
Elämä soi korvissa, tuoksuu tuulessa
”Mieluisa harrastus ja halu tehdä hyvää voivat konkretisoitua yllättävällä tavalla. Innostuin Team Rynkebyn toiminnasta heti siitä luettuani. Hakeuduin infotilaisuuteen ja innostuin vielä entistä enemmän: mahtava hyväntekeväisyyshanke, jossa voin itselleni rakasta harrastusta toteuttamalla hankkia apua, hyvää oloa ja mieltä myös muille ihmisille.
Minulle pyöräily ei ole vain harrastus, polkupyörä on myös ensisijainen kulkuvälineeni kaupunkiliikenteessä ympäri vuoden. Hyötypyöräilyä harjoitan siis päivittäin, lisäksi teen kesäaikaan pitkiä fiilistely-, maisema- sekä hikilenkkejä ympäri maakuntaa. Pyöräillessäni saan irtiottoja arjesta, töistä/stressistä, tuuletan aivojani ja ajatuksiani, päädyn reiteille ja paikkoihin, joihin tuskin muulla välineellä päätyisin, eksyn, löydän, näen, kuulen, haistan, aistin ja oivallan. Ja se mahtava villi vapauden tunne, kun tie vie ja tuuli suhisee korvissa!
Pyöräily Pariisiin on oma iso juttunsa, mutta myös halu päästä yhtenäisen joukon mukana osallistumaan kaikkeen vakavasti sairaiden lasten hyvinvointia ja auttamista tukevaan toimintaan, kampanjoihin, tempauksiin sekä tapahtumiin, ja tiimityöskentely asioiden edistämiseksi noin yleensäkin viehättävät.
Pariisissa olin edellisen kerran kolme vuotta sitten rakkaimpien ystävieni kanssa. Silloin päätin, että tänne tulen vielä uudelleen, mutta hurjissa unelmissanikaan en osannut kuvitella, että seuraavan reissuni tekisin hyvätekeväisyyden nimissä ja polkupyörällä! Vuosi 2018 tulee olemaan henkilökohtainen juhlavuoteni, ja onhan hurjan hienoa toteuttaa syntymäpäiväreissu polkemalla Pariisiin ekologisesti pyörällä hyvässä porukassa ja tehdä samalla hyvää syöpäsairaiden lasten hyväksi. Jokainen matkan varrella yhdessä koettu elämys, nähty maisema, omaksuttu uusi asia, voitettu vastoinkäyminen ja vuodatettu hikipisara on taatusti moninkertaisesti vaivan arvoinen ja reissusta tulee ainutlaatuinen ja ikimuistoinen kokemus.
Työskentelen puutarha-alalla vihersuunnittelijana ja -rakentajana, töissä kesä on kiireisintä aikaa ja pääsääntöisesti lomailen talvella. Ensi kesän pyöräilyreissu ja siihen kuluva aika tulevat olemaan n. 30-vuotisen puutarhaurani ensimmäinen pitempi kesäaikaan sijoittuva loma eikä ihan heti tule mieleeni parempaa asiaa, mihin kesälomansa voisi käyttää.”
Mari Ruokonen
