Ruoka on elämän ylläpitäjä, terveyden ja hyvinvoinnin lähde, kulttuuria ja nautintoa. Sen tuotanto on myös monen elinkeino, jonka edellytyksistä on huolehdittava paremmin kuin nyt. Kestävän ruoantuotannon kysymykset ovat tulleet vuosi vuodelta ajankohtaisemmiksi. Ilmastonmuutos heikentää viljelyolosuhteita monilla globaalisti tärkeillä tuotantoalueilla.

Miten saadaan jatkuvasti kasvavalle väestölle ruokaa niin, että ei heikennetä luonnon monimuotoisuutta ja entisestään kiihdytetä ilmastonmuutosta? Mitä voimme tehdä Suomessa, jotta pystymme tuottamaan puhdasta, terveellistä ruokaa sekä omalle väestölle että vientiin ja luomaan työtä ja toimeentuloa ekologisesti ja eettisesti kestävillä tavoilla?

Suomesta halutaan nyt ilmastonmuutoksen torjunnan eturivin maa. Maataloudellamme on tässä tärkeä roolinsa. Viljelytapoja ja maan hoitoa kehittämällä saadaan parannettua peltojen hiilen sidontaa ja vähennettyä päästöjä. Kiertotalouden ideaa voidaan soveltaa maataloudessa monipuolisesti.

Sopiva määrä alueellista eläintuotantoa voi parhaimmillaan tukea maatalousympäristön luonnon monimuotoisuutta ja ravinteiden kierrätystä; esimerkiksi rehunurmen viljely parantaa maan kasvukuntoa muita viljelykasveja varten, ja lanta voidaan hyödyntää lannoitteena ja biokaasun tuotannossa.

Eläintuotanto rasittaa maapallon kantokykyä huomattavasti enemmän kuin kasvinviljely. Eläinperäisten tuotteiden kulutus on globaalisti kasvanut koko ajan. Suunta on pakko kääntää sekä ruoan riittävyyden että ilmastonmuutoksen torjunnan vuoksi. Se tehdään johdonmukaisella politiikalla sekä maailmalla, EU:ssa että kansallisesti.

Ilmastonmuutos uhkaa heikentää ruoantuotannon mahdollisuuksia monin paikoin. Ilmastonmuutoksen ohella on saatava hillittyä myös väestönkasvua; muuten edessä on valtavia kansainvaelluksia.

Tuotantoa ja kulutusta voidaan ohjata kasviproteiinipainotteiseksi mm. verotuksella, tuilla, tiedotuksella ruoan terveys- ja ympäristövaikutuksista ja valmistuksesta vastaavien tahojen koulutuksella ja neuvonnalla.

Tutkimus- ja kehitystyön avulla voidaan etsiä ja jalostaa Suomen olosuhteisiin hyvin sopivia kasvilajeja ja -lajikkeita, joiden viljely on tuottoisaa ja taloudellisesti kannattavaa. Tärkeä roolinsa on myös elintarvikkeiden jalostuksella ja markkinoinnilla. Eläintuotannon tuet tulee suunnata uudelleen niin, että tuetaan erityisesti eläinten hyvinvointia tukevia uudistuksia, ja standardien tulee olla yhtenevät koko EU:n alueella.

Maataloudesta puhutaan usein syyllistävään sävyyn monenlaisten ongelmien aiheuttajana. Maataloustuottajat tekevät kannattavuuden rajoilla raskasta, korvaamattoman arvokasta työtä: he tuottavat ruokaa meidän kaikkien jokapäiväisiin tarpeisiin.

Ruoantuotannolle on annettava se arvostus, joka sille kuuluu. Maatalousyrittäjiä on tuettava siinä, että Suomi voi olla tulevaisuudessa kestävän ruoantuotannon suunnannäyttäjä ja ilmaston lämpenemisen vuoksi yhä tärkeämpi osa globaalin ruokaturvahaasteen ratkaisua.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Keskisuomalaisen mielipidekirjoituksena marraskuussa 2018 yhdessä Euroopan parlamentin varapuheenjohtajan Heidi Hautalan kanssa.