Oltuani viikon teillä tietämättömillä (Lapissa lähinnä), oli jälleen oli tarttua Sampoon ja lukea mitä kotopuolessa on tapahtunut. Paljon sitä samaa mitä yleensäkin tapahtuu oli luettavissa lehden sivuilta, mutta sitten eräs teksti kiinnitti huomioni.

Oman kylän tunnetuin julkkis maalaislääkäri Tapani Kiminkinen osallistui ohjelmaan Neljän tähden talkoot. Eihän siinä oikeastaan mitään ihmeellistä ole. Onhan hän julkaissut kirjoja ja hänen tv-sarjansakin on ollut menestys. Nähdäänhän Suomen huutokauppakeisarissakin monia tuttuja kasvoja täältä meiltä ja naapuripitäjistä.

Mikä sitten tekee maalaislääkärimme tv-vierailusta niin poikkeuksellisen? Uskon syynä olevan sen, että Kiminkinen saa televisiokamerat tänne Saarijärvelle asti. Muut menevät sinne missä kuvataan, mutta Tapsa tuo kuvausryhmän tänne. Saarijärvi saa nauttia pidennetystä vartista julkisuuden valokeilassa. Onhan se hienoa.

Toki syitä voi olla muitakin kuin vain kotiseutuylpeys. Onhan lääkärin ammatti niitä harvoja joita vielä kunnioitetaan ja näytetään yleensä positiivisessa sävyssä. Näin ollen julkkislekuriin yhdistetään useimmiten vain positiivisia konnotaatioita, joka saa katsojat puolelleen.

Silti onhan se varsin hupsua. Eihän Helsingin Sanomissa yleensä tällaisia mainita. Ei vaikka julkimoita siellä riittää ja nehän ne vasta telkkarissa ja muualla mediassa riekkuvatkin. Tosin kaiketi tähän pätee vanha sanonta isosta kalasta pienessä lammessa. Isolla kirkolla valinnanvaraa riittää.

Mutta ei se minusta paha juttu kuitenkaan ole. Onhan se hyvä, että me saarijärveläiset olemme ylpeitä omistamme, se yhteisöllisyyden tunne on hieno asia. Välitetään omistamme ja ollaan heistä ja heidän välittämästään kuvasta ylpeitä. Vaikka sitten vain Kiminkisestä.