Clive Cussler ja Dirk Cussler: Mustanmeren hauta. Alkuteos: Odessa Sea, 2016. Suom. Irmeli Ruuska, WSOY 2018, 496 s.

Dan Brown: Inferno. Alkuteos: Inferno, 2013. Suom. Jorma-Veikko Sappinen, WSOY 2013. 677 s.

Kuvat: WSOY.

Kun korona-aikana ei oikein pääse käymään missään, kansainvälisten jännityskirjojen sivuilla pääsee matkustelemaan turvallisesti erilaisissa mielenkiintoisissa paikoissa. Clive Cussler ja Dan Brown ovat yhdysvaltalaisia menestyskirjailijoita, joiden kirjoissa on tyypillistä, että tapahtumia sijoitetaan useisiin kuuluisiin tai eksoottisiin paikkoihin.

Molemmissa kirjoissa seikkailevat kirjailijoiden tunnetuimmat sankarit, Cusslerin merentutkimukseen perehtynyt Dirk Pitt ja Brownin symbologian professori Robert Langdon. Herrat piipahtavat näissä kirjoissa muun muassa Istanbulissa. Istanbul on ollut monessa muussakin jännistyskirjassa tapahtumien näyttämönä, ja onhan siellä rymistellyt myös James Bond.

Dirk Pitt -seikkailu Mustanmeren hauta vie Dirk Pittin ja perheen nuorison Mustallamerellä sekä Turkin että Bulgarian rannoille. Kansainvälisen asekauppiaan alaisina työskentelevät häikäilemättömät roistot ovat hämäräkin hämärämmissä puuhissa näillä vesillä eivätkä epäröi raivata tieltään hankalia silminnäkijöitä tai muita keikkaa vaarantavia tekijöitä. Suureksi avuksi tapahtumien selvittelyssä on bulgarialainen Europolin agentti Ana Belova.

Myös Pohjoisen jäämeren suunnalla tapahtuu. Venäläiset ja muutamat muutkin tahot ovat kiinnostuneita kultalastista, jonka keisariperhe yritti saada turvaan vallankumouksellisilta tsaarinvallan vedellessä viimeisiään. Tätä koskevia asiapapereita Pittin perheen nuorempi polvi jäljittää myös Britannian merenkulkua koskevissa arkistoissa.

Meristä löytyy todisteita niin sadan vuoden takaisista tapahtumista kuin viime sotienkin ajalla sattuneesta lentokoneen katoamisesta. Kirjan loppuratkaisu on yllättävä. Asekauppiaan vaikuttimet kylmäveriseen toimintaansa paljastuvat, ja hänen suunnitelmansa loppuhuipennus olisi tällä hetkelläkin varmaan monen valtion toivelistalla.

Ikinuori Pitt ja hänen merenalaista tutkimusta tekevä organisaationsa NUMA ovat jälleen vauhdissa, ja kuten kunnon seikkailukertomukseen kuuluu, he eivät etsi ikävyyksiä. He vain joutuvat sekoitetuiksi kansainväliseen selkkaukseen – kuten niin monta kertaa aiemminkin. Reissussa rähjääntyy, mutta kaikista kolhuistaan Pittin porukka tointuu ja toipuu kadehdittavan nopeasti.

Clive Cussler (1931-2020) löi läpi kirjailijana 1970-luvulla Dirk Pitt -tarinalla Nostakaa Titanic! (Raise the Titanic!, 1976). Hän oli aloittanut kirjailijan uransa jo 1960-luvulla, mutta suureen menestykseen hänet nosti seikkailujen sijoittaminen vedenalaiseen maailmaan teknotrillerin muodossa. Cusslerilla oli teknistä tietoutta, sillä hän oli nuorena palvellut Yhdysvaltain ilmavoimissa lentokonemekaanikkona ja -insinöörinä.

Kirjojen sankari Dirk Pitt edustaa NUMA-järjestöä (National Underwater Marine Agency), joka on oikeasti olemassa. Cussler perusti kyseisen toimijan 1979. Voittoa tavoittelematon järjestö on löytänyt meren pohjasta kymmenittäin historiallisia hylkyjä.

Cusslerin myöhäistuotannossa, johon Mustanmeren hauta kuuluu, hän ei itse enää ole ollut pääasiallisena kirjoittajana, mutta on osallistunut kirjan tekemiseen. Cussler työskenteli uransa loppupuolella usein toisten kirjoittajien kanssa ja poikansa Dirkin kanssa hän on kirjoittanut useita kirjoja. Dirk Pitt sai alkujaan nimensä pienen Dirk Cusslerin mukaan.

Clive Cussler, kuva WSOY/Peter Lampack Agency.

Dan Brown (s. 1964) on aloittanut kirjailijan uransa 1990-luvulla. Hänen teoksistaan suurimman kaupallisen menestyksen on saavuttanut Da Vinci -koodi (The Da Vinci Code), joka ilmestyi 2003. Siinä hän esitteli kulttuuri- ja taidehistorian asiantuntijan, symbologian professori Robert Langdonin.

Kirjallisuuskriitikot eivät niinkään lämmenneet Brownin teokselle. Elokuvasovitus, ohjaajana Ron Howard, jossa Langdonin roolissa nähtiin Tom Hanks saavutti myös suuren kaupallisen menestyksen, mutta penseät arvostelut. Muutama kirjailija on myös nostanut plagiaattikanteita Brownia vastaan, mutta Brown ja hänen kustantamonsa ovat voittaneet jutut oikeudessa.

Infernossa Dan Brownin vakiosankari Robert Langdon herää  pää kipeänä yllätyksekseen Italiassa eikä tiedä, miten on sinne joutunut ja mitä noin ylipäätään on tapahtunut. Tämänkertainen seikkailu liittyy Danten Jumalaiseen näytelmään.

Ääriajatteluun taipuvainen upporikas tiedemies on siinä määrin huolissaan väestöräjähdyksestä, että on päättänyt tehdä asialle jotain. Samoin ajattelevien kanssa perustettu voimakas järjestö on ryhtynyt toimiin väen vähentämiseksi. Langdon selvittelee, mihin joukkotuhon väline on kätketty, jotta se voitaisiin tehdä vaarattomaksi. Vihjeet ovat kätkettynä Danten helvettiä kuvaavaan taideteokseen, jonka kuva on tiedemiehen lähettämässä viestissä.

Langdon saa vihjeiden johdosta laukata Italiassa niin Firenzessä kuin Venetsiassakin ja kipittää Vatikaanissa. Lopulta tie vie Istanbuliin Hagia Sofiaa koluamaan ja vesisäiliöihin.

Langdon saa apua huippuälykkäältä tohtori Sienna Brooksilta ja kaksikko tuntuu olevan useammankin kovaotteisen joukon tähtäimessä. Myös WHO, maailman terveysjärjestö pyörii kuvioissa, koska ihmiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla. Tapahtumien keskiössä olevissa henkilöistä yksi osoittautuu kaksoisagentiksi, mikä ei ole erityisen kekseliäs juonikuvio jännitysviihteessä, etenkään jos kuviota ei ole sommiteltu taiten ja todella yllättävästi.

Tarinassa ei jännite pysy yllä koko ajan, sillä Brown on joissakin kohden käyttänyt hieman kömpelöä kerrontakeinoa. Joitakin kulttuurihistorian tietoja tarjoillaan takaumina: Langdon muistelee joskus pitämäänsä luentoa, jossa on kertoillut perustason asioita esim. juuri Dantesta ja näyttänyt kuvia luennon yleisölle.

Sen sijaan Brown on sijoittanut kirjaan yllättävän toimivan ratkaisun. Ensin luulin, että painossa on tapahtunut virhe ja samaa asiaa on tullut vahingossa kahteen kertaan. Se osoittatuikin tietoiseksi tyylikeinoksi. Brown kuvaa sitä, miten tiedemies kokosi kannattajia ja sitoutti heitä toimintaansa, käyttämällä tiettyä tuloksellista käyttytymiskaavaa kiinnostuneita kohdatessaan.

Dan Brown. Kuva WSOY/Dan Courter.