Omalla nimellä, suoralla tiellä

Hoikanmäen paperi koko Suomelle

Lukuvaroitus – kirjoitus on pitkähkö, mutta jokainen sana on Isänmaalle kirjoitettu!

Tällä viikolla uutisoitiin (mm. Yle Jyväskylä 22.2.) ennusteesta, joka osoittaa väestön voimakasta keskittymistä. Väestöennuste on karu ja perustuu nykykehityksen jatkumiseen. Ainoat kasvukaupungit vuoden 2040 jälkeen ovat Helsinki, Turku ja Tampere – näivettyvien joukossa on myös Jyväskylä, jonka hiipuminen alkaa jo noin 15 vuoden päästä.

Hyvä, että ympäristöministeriö tämän ennusteen muun muassa Kuntarahoituksen kanssa tilasi. Meille ministeriöiden ja eduskunnan asiantuntijoina työskennelleille tuloksissa ei ollut uutista. Päättäjien suuri enemmistö on ollut hämmentyneessä tilassa: osa näkee, että Suomi täytyykin keskittää muutamaan suurempaa keskukseen, toiset puhuvat aluepolitiikkaa vailla konkreettista ohjelmaa, kolmannet ovat tyytyväisiä, kun kasvot näkyvät lyhtypylväässä ja illanistujaisissa saa patsastella.

Puhun suoraan, koska tilanne on Suomen kannalta äärimmäisen vakava. Käynnissä oleva kehitys vaarantaa maamme sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden. Miljoonat suomalaiset menettävät uskon tähän maahan, kun elämästä tulee jatkuvaa taistelua arjen perusasioiden kanssa. Miten pääsen pankkiin? Pystynkö käyttämään 500 euron seteliä kylällä? Miten yritysideani täällä pohjoisessa Keski-Suomessa otettaisiin tosissaan Tekesissä (nyk. Business Finland)? Miten sotien veteraanista tulee huumekuriiri? Mistä saamme taloyhtiölle lainaa, kun pankki ei sitä enää myönnä edes välttämättömien korjausten tekemiseen.

Kannattaa tunnistaa, että suomalaisten nuorten (15–29-vuotiaat) luottamus Suomen tulevaisuuteen on romahtanut viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana. Noin puolet nuorista näkee maamme tulevaisuuden valoisana ja hyvänä.

Kun näin käy, myös ulkoinen turvallisuus romahtaa. Miksi tätä maata puolustaa, jos se jätti minut asuntooni ja pirttiini yksin? Käänsi selkänsä. Aluekehityksessä on kyse valtion suvereniteetista sen syvimmässä merkityksessä – sekä yksittäisen kansalaisen että kokonaisen kansakunnan kannalta.

Tähän 40 ikävuoteeni mennessä olen kiertänyt tämän maan moneen kertaan. Olen tutustunut pitkilläkin matkoillani Lapin elinoloihin, mutta tunnen myös Turun Varissuon nuorten elämää ja Helsingin erityisyyksiä. Olen asunut Oulussa, Kuusamossa, Pudasjärvellä, Joensuussa, Helsingissä, Jyväskylässä. Joskus minua on syytetty, että olen ahneesti käynyt kaikkialle tässä maassa, kun kutsuttu on. Se on totta. Selkää ei saa ihmisille kääntää. On suunnattava katse ihmistä kohti. Näkemään, kokemaan, keskustelemaan. Etsimään tälle Suomelle kestävämpi suunta. Suomi on monta Suomea, mutta sen on oltava yksi kansakunta.

Tällä viikolla keskustelin ihmisten kanssa Keuruulla, Pihtiputaalla, Viitasaarella, Kinnulassa, Saarijärvellä, Jyväskylässä. Tapasin kansalaisia sekä kuntien virkajohtoa ja luottamushenkilöitä. Aluekehityksen suunta on kaikilla huolena, mutta samalla on uskoa parempaan. Ei mitään haihattelua, vaan todellista ymmärrystä mahdollisuuksista.

Tosiasioiden tunnistaminen ja tunnustaminen on viisauden alku. Tässä esimerkkejä menneeltä viikolta:

  • Saarijärvellä sotiemme veteraani saa omalla nimellään ja osoitteellaan Kanadasta paketin, joka sisältää huumeita. Tavoite on ollut saada paketti Postin noutopisteeseen paikalliseen kauppaan, josta se osataan hakea ennen kuin veteraani ehtii tietääkään, että hänen kunniallista nimeään käytetään huumekuriirina. Saarijärven pojista (8. ja 9. luokan oppilaat) noin 45 prosenttia sanoo, että paikkakunnalta on helppo saada huumeita. Äänekoskella myös, Jämsässä samoin. Poliisi ei useinkaan ehdi, ei pysty – se hoitaa näillä selkosilla välttämättömimmän. Kun Posti ajettiin toteuttamaan puhdasta liiketoimintaa ilman yhteiskuntapoliittista ajattelua, eivät päättäjät ymmärtäneet, kuka tämän kasvottoman valtion taakse kätkeytyy. Roistot ja rikollisuus.
  • Pihtiputaalla yksinhuoltaja äiti halusi avata lapselleen pankkitilin. Sähköisesti ei onnistunut. Lähin konttori on yli 100 kilometrin päässä. Kun perille saavuttiin, olikin tuona päivänä asiointi vain ajanvarauksella. Pankkiin ei päästy. Väsynyt oli äiti, pettynyt oli lapsi. Kyllä tästäkin selvitään, mutta taas uskoa koetellaan.
  • Vanhuksella oli 500 euron seteli. Ymmärrettävästi kaupan on pitänyt rajata turvallisuussyistä (perustelut ovat pitävät) näillä selkosilla suurien setelien vastaanottamista. Kauppa ei siis rahaa voinut rikkoa, ei ottaa vastaan. Pankki oli auki, mutta juuri tuona päivänä ei hoidettu kassa-asioita. Vanhuksella oli 500 euron seteli, mutta sitä hän ei voinut käyttää. Mistä ruokaa, kun kaupalle pääsee harvoin, eikä käteiselläkään enää saa.
  • Keuruulla nuori tuli kertomaan, että Kelan kanssa pitäisi asioida verkossa, mutta hän ei osaa. Tämä on nuori, jonka ajatellaan olevan digitaalistuvan Suomen kärkijoukkoa. Ei ole, eivät ole. Tekniikka aiheuttaa vaikeuksia, puhumattakaan tilanteesta, jossa perusvalmiudet lukemiseen ja luetun ymmärtämiseen ovat heikot. Maamme 15-vuotiaista pojista noin joka kahdeksas on lukutaidoton. Toisaalla vanhus oli huolissaan, kun verkko ei edes toimi, eikä hän kyllä oikein pystykään.
  • Pohjoisessa Keski-Suomessa yrittäjä kertoi saaneensa oivallisen liikeidean. Osaamista oli kehittää ja jalostaa. Niin hän teki. Tekesiltä ei rahoitusta kuitenkaan irronnut, kun alueella ei ole markkinoita. Ei tietenkään ole. Meidän meremme ovat maailmalle, miljardeissa kansoissa! Mutta kotipaikka on näillä selkosilla. Kun seuraavaksi Ely alkoi pohtia, onko tuosta johonkin, ulkomaalainen sijoittajarypäs osti tämän loistavan liikeidean kuleksimasta pois pohjoisesta Keski-Suomesta.
  • Yrittäjä tuli vihaisena juttelemaan. Ei saa nuoria töihin, vaikka töitä metsässä olisi. Kasvuyrityksen omistaja kertoi, että ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen tilanne on muuttunut entistäkin sekavammaksi.
  • Nuori isä kävi Saarijärvellä kertomassa, että perheeseen on syntynyt lapsi. Hän on talvet työttömänä, mutta toukokuusta joulukuuhun metsätöitä on hyvin. Eipä tosin muita nuoria liiemmin näissä töissä näy. Kauppias sanoi samaa. Keuruulla hitsarin paikoille on vaikea löytää tekijöitä.
  • Yksinyrittäjänä eläköitynyt pitopalveluyrittäjä sadatteli Puttaalla, että sadoilla miljoonilla tuetaan suuren pääoman yrityksiä, mutta ei hänen suuntaansa kukaan katsonut. Meillä on Suomessa yli 200.000 yksinyrittäjää.

Täytyykö vielä kysyä, miksi Suomi keskittyy tai miksi Suomi näivettyy? Ei ole tahtoa muuttaa kehityksen suuntaa. Kyse on myös pitkäjänteisestä kasvatuksesta ja perusopetuksesta, jossa Keski-Suomi on jäänyt jälkeen. Kun muissa maakunnissa on esimerkiksi lapsille ja nuorille suunnattu Yrityskylä, jolle sain junailla ensimmäisen kehittämisrahoituksen opetusministeriöstä vuosikymmeniä sitten, Keski-Suomessa tätä ei ole.

Käännetään tämä suunta. Tarvitaan kahta: 1) tietoa ja taitoa nähdä mahdollisuudet, 2) tahtoa toimia yhteiskuntapolitiikan muuttamiseksi konkreettisesti.

Alueilla on työtä ja sitä luodaan lisää. Eikä kyse ole almuista. Tekninen alueellistaminen ei ole avain, vaan vireä ja kasvava elinkeino- ja yritystoiminta.

Pistää vihaksi, lyön nyrkkiä pöytään, vaikka julkisuudessa olen kohtuullisen rauhallinen mies. Mikäli poliitikot eivät tahtotilaa luo, näin tässä käy. Intohimoa. Kumppanuutta. Asennetta.

En kirjoita tätä minkään paikkakunnan edustajana. Ajattelen vain ja ainoastaan koko maan parasta ja sitä, että meille kävisi kansakuntana hyvin.

On tärkeää pystyä yhdistämään erilaiset intressit – kaupunkien ja maaseudun, maamme eri alueiden. Kovin usein kansanedustajat edustavat kapeita intressejä, jolloin kansallista tahtotilaa ei synny.

Esitän seuraavaksi toimenpiteitä, jotka ovat syntyneet tällä viikolla monista keskusteluista ihmisten kanssa. Maan seuraavan hallituksen on valmisteltava vuoden 2020 loppuun mennessä Suomen aluepolitiikan ohjelma. Tämän on käännettävä kehityksen suunta.

Muutama peruslähtökohta on hyvä todeta. Puolueilla on hyviä linjauksia uuden aluepolitiikan tueksi. Oleellista on yhdistää ne aluekehityksen intressit, jotka liittyvät toisaalta kaupunkialueiden välisiin kuiluihin (tutustuin etelässä kaupunginosaan, jonka päiväkodissa kaikki lapset olivat vieraskielisiä), kohonneisiin elinkustannuksiin ja asuntojen hintoihin sekä osan Suomea laskeviin omaisuus- ja varallisuusarvoihin. Siksi aluekehityksen kääntäminen vaatii valtiollista otetta. Esimerkiksi Keski-Suomi jää yksin, mikäli aluepolitiikkaa ei rakenneta voimakkaasti kansallisesta tahtotilasta käsin. Maakuntien kilpalaulannassa voittavat juuri ne seudut, jotka tuoreimpien väestöennusteiden mukaan jäävät Suomen ainoiksi kasvualueiksi.

Tässä näin alkuun kymmenen kohdan lista. Hoikanmäen tupaillassa ja pohjoisen Keski-Suomen tämän viikon kierroksellani syntynyttä ja löydettyä.

  1. Pankeille on säädettävä alueellisesta ja paikallisesta tehtävästä. Pankkiin on päästävä. Nykytila on pienissä kunnissa kohtuuton.
  2. Valtion on perustettava tarpeen mukaan esimerkiksi kunnan kirjaston yhteyteen asioimispiste, josta ihminen (valtion työntekijä) neuvoo viranomais-, lupa- ja hakemusasioissa sekä digitaalistuvissa palveluissa. Tähän suuntaan on jo edetty esimerkiksi Viitasaarella, vaikkakin kyseessä on kotihoidon neuvontapiste.
  3. Järjestetään paikallista muunto- ja täydennyskoulutusta alueiden tarpeisiin. Työpaikkoja on, mutta tekijöitä puuttuu. Nuorille on luotava suoria kannusteita tarttua työhön.
  4. Parannetaan tiestöä ja ratayhteyksiä lisäten henkilöliikennettä – esimerkiksi Keski-Suomessa henkilöliikenne radoille Keuruulta ja Äänekoskelta Jyväskylään. Asumis-, opiskelu- ja työssäkäyntialueita voidaan laajentaa.
  5. Käynnistetään valmistelu ARAn yhteyteen perustettavasta yhtiöstä, joka lainoittaisi taloyhtiöt, jotka eivät saa enää markkinoilta lainaa (vaihtoehtona käytännössä ihmisten kotien purkaminen, kun vakuusarvoa ei markkinoilla enää ole) ja joka ostaisi tarvittaessa pankilta kansalaisen asuntovelan, millä mahdollistettaisiin kansalaisten asuminen omassa asunnossaan.
  6. Annetaan ajokorttiopetusta toisen asteen opintojen yhteydessä haja-asutusalueilla. Mahdollistetaan ikäpoikkeuslupien ajantasainen käsittely ja alueellinen ajokortti.
  7. Vahvistetaan liikennevuoroja ja tuodaan pysäkkipaikat kyläkeskustoihin.
  8. Kouluverkkopäätöksiä tehtäessä Opetushallitus arvioisi, onko päätökset arvioitu lasten ja kylien elinvoiman säilyttämisen kannalta. Lisätään voimakkaasti etäkoulun mahdollisuuksia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon etäpalveluja. Esimerkiksi Saarijärvellä on annettu erittäin onnistuneesti (hankkeena) puheterapiaa etäyhteydellä lapselle.
  9. Annetaan kunnille tuottajamahdollisuus tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa. Kannustetaan erityisesti 200.000 yksinyrittäjää palveluiden kehittämisessä ja työllistämisessä.
  10. Tarvitaan maatalouden tulopoliittinen järjestelmä, jossa tulonmuodostuksesta päätetään kolmikantaisesti – valtio, kauppa, tuottajat.

Ja arvioidaan lainsäädännössä aluevaikutukset.

Kaikki on mahdollista. Kaikki on meistä yhteiskuntana ja kansakuntana kiinni. Pois apatia, tilalle tekeminen ja näkeminen. Hoikanmäen paperi koko Suomen paperiksi!

Kommentit

  • Keski-Suomi kasvun maakunta

    “Parannetaan tiestöä ja ratayhteyksiä lisäten henkilöliikennettä – esimerkiksi Keski-Suomessa henkilöliikenne radoille Keuruulta ja Äänekoskelta Jyväskylään. Asumis-, opiskelu- ja työssäkäyntialueita voidaan laajentaa.”
    Hyvä Tuomas!

  • Ulla Kahilainen

    Äsiaa ja elämän makuista
    Kiitos, että kierrät ja kuuntelet. Ennen näistä teemoista kantoi Kepu huolta ja Demarit keskitti. Nyt taitaa ainoa maalla asuvien ääni olla Kurttilalla Hoikanmäen julistuksessa.

  • Kirsti Koljonen

    Hyvä Tuomas ja vielä kiitos kun käväisit kylässä vaikka aika jäikin lyhyeksi.Hoikamäen paperi on täyttä asiaa toivotaan että pääset eduskuntaan viemään tuota eteenpäin hyvää kevättä

  • Benedict

    Jos maakuntauudistus toteutuu, se vie käytännössä vallan maakuntapäätöksistä kunkin maakunnan pääkaupungista tuleville päättäjille. Ei hyvä!

  • Aira Kananen

    Hoikanmäen paperi on täyttä asiaa ja toivon sydämestäni, että pääset eduskuntaan pitämään meidän puolia ja viemään asioita eteenpäin. Kiitos, että Tuomas välität meistä jokaisesta aidosti ja haluat, että kukaan ei tulisi syrjityksi. Myötätuulta sinulle vaalityöhön!

  • Marketta Rouvinen

    Mielenkiinnolla luin ja on niin elämänmakuista tekstiä. Asiaa painolla. Kiitos ajatuksistasi. Tuen aidosti täysin ajatuksiasi.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*