Keski-Suomella on erinomaiset mahdollisuudet luoda Suomeen uutta työtä ja osaamista. Vaikka työttömyys on maakunnista kolmanneksi korkein ja väestökehitys on maakunnassa laskeva, ei kannata kuluttaa aikaa tuhkan ripottelemiseen. Katseet on käännettävä mahdollisuuksien tunnistamiseen ja luomiseen.

Maakunnassa on paljon tekemätöntä työtä. Pian aloittavan uuden eduskunnan on luotava sosiaaliturvauudistus, joka kannustaa erityisesti nuoret työhön ja koulutukseen.

Kotiin ei saa jättää nuorta oleilemaan. Se on väärin nuorta kohtaan. Osa puolueista tavoittelee Suomeen vastikkeetonta sosiaaliturvaa. Vastuuton linja. Suomi ei ole oleiluyhteiskunta.

Nuorten ja yrittäjien tarpeet on otettava tosissaan. Tämän takia tarvitsemme räätälöityä koulutusta alueille. Keski-Suomessa on paljon tekemätöntä työtä. Muun muassa metsäalan yrittäjillä on työvoimapulaa.

Maassamme on noin 200 000 yksinyrittäjää. Jyväskylässä, Viitasaarella, Pihtiputaalla ja joka puolella maakuntaa olen teitä tavannut. Seuraavan hallituksen on edistettävä yksinyrittäjien työllistämistä. Tämä tapahtuu työllistämisen kynnystä laskemalla. Luodaan kannusteita yrittäjälle, ei raippaa työntekijälle. Jos valtio hidastelee, maakunnan on edettävä itse muun muassa yritysneuvontaa kehittämällä.

Maakunnassa on jaettu yksimielisyys liikenneinvestointien tarpeellisuudesta. Arvioni kuitenkin on, että maakuntien kanssa emme pärjää kilpailussa investoinneista, mikäli valtion kokonaisnäkemys puuttuu. Keski-Suomi tarvitsee erityisellä tavalla valtionpolitiikkaa. Maakunnan sisäisetkin tarpeet on tunnistettava. Tällaisia ovat muun muassa Keuruulta Petäjäveden kautta henkilöliikenteen saaminen Jyväskylään, seisakkeena keskussairaala ja samoin henkilöliikenne Äänekoskelta Laukaan kautta Jyväskylään.

Ei riitä, että maakunta tavoittelee parempaa yhteyttä Tampereelle. On rakennettava maakunnan sisäisiä yhteyksiä. Eikä oikorataa etelään pidä unohtaa. Sitä ei kukaan muu pidä esillä kuin me itse. Samoin on pidettävä mielessä yhteyksien kehittäminen pohjoiseen.

Yleisesti tunnustettu kehittämisen kolmio on Helsinki-Tampere-Turku. Olkoon niin. Tälle myönteiseksi Suomen toiseksi yrittäjyyden ja innovaatioiden voimakolmioksi pitäisi hahmottaa Oulu-Jyväskylä-Kuopio. Luulenpa, että tämä jälkimmäinen olisi ketterämpi. Näillä kolmella kaupungillamme kullakin on osaamispohjassaan jotakin sellaista, mitä kahdella muulla ei niinkään ole.

Surkeita viestejä on kantautunut alueemme yrittäjiltä, joilla on ollut hienoja liikeideoita. Maailmanluokan innovaatioita. Etelässä Business Finland ei ole näitä halunnut tunnistaa pienten markkinoiden takia. Vastuutonta. Markkinamme ovat maailma, kotipesämme Suomi ja Keski-Suomi. Nämä viestit ovat olleet yhtäläiset niin Konnevedeltä kuin Pihtiputaalta. Yksikin yrittäjä kertoi myyneensä liikeideansa Yhdysvaltoihin, kun kotimaassa ei rahoitusta löytynyt. Valtion Business Finland kaipaa uutta ajattelua.

Meidän on nähtävä mahdollisuudet. Esimerkiksi Saarijärven Biotalouskampus on otettava korkeakoulukehittämisessä vahvasti työn alle. Saarijärvestä on luotavissa todellinen korkeakoulukaupunki, jossa kohtaa vahva ammatillinen koulutus ja osaaminen korkea-asteen tutkitukseen ja opetukseen. Tämä on koko maakunnan asia.

Ja kulttuurin kentälläkin meillä on jalokiviä taskuissamme. Laukaan Järvilinna on suuri mahdollisuus. Mäntyharjun Taidekeskus Salmelassa kävi vuonna 2016 lähes yhtä paljon väkeä kuin Savonlinnan Oopperajuhlilla, enemmän kuin Tangomarkkinoilla. Järvilinnalla on väestöpohjaa ja liikennöintiä ajatellen vahvat edellytykset. Järvilinnan tulisi olla koko maakunnan matkailussa ja turistivirtojen saamisessa kehittämiskohteiden kärjessä.

Kannustaminen työhön, mikroyrittäjyys, maailmanluokan innovaatiot, biotalouden osaaminen, kulttuuritarjonta. Kaikki on meistä itsestämme ja viisaan valtion riittävästä rahoituksesta kiinni. Keski-Suomi on monien mahdollisuuksien maakunta.