Meri Lumela

Kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia

Taide on tapa ilmaista ja käsitellä asioita, joita ei voi tai ei ole helppo sanoittaa. Taide voi viihdyttää ja rentouttaa, mutta se voi myös havahduttaa näkemään asioita eri näkökulmista ja ymmärtämään tunteita. Taide voi edistää mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä, ja yhdessä koetut elämykset yhdistävät ja antavat voimaa. Ihmisten aktiivinen osallisuus tietoon, taiteeseen ja kulttuuriin lisää sivistystä ja hyvinvointia yhteiskunnassa ja vahvistaa demokratian edellytyksiä.

Kun Jyväskylä Sinfonia ja kuorot tammikuussa esittivät ylikapellimestari Ville Matvejeffin johdolla Carmina Buranan, se kokosi Paviljonkiin kaksi loppuunmyytyä salillista. Ja kun Jyväskylän taidemuseo avasi kevätkauden Nanna Suden ja Canal Cheong Jagerroosin näyttelyillä, museo oli ääriään myöten täynnä. Tilaisuudet kertovat osaltaan kulttuuritapahtumien suosion kasvusta.

Jyväskylässä erilaisia kulttuuritapahtumia on tarjolla runsaasti ympäri vuoden. Kotikaupunkimme vahvistuminen liikunnan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin pääkaupunkina edellyttää ratkaisuja myös kulttuuritilojen suhteen. Kaupunginteatteri joutui valitettavasti perumaan koko kevätkauden Sydänmaa-esitykset lavanostimen rikkoutumisen vuoksi ja turvautumaan hätäratkaisuun kahden muun näytelmän kohdalla. Lisäksi kaupungista puuttuu akustinen musiikkisali ja pääkirjastokin kaipaa peruskorjausta. Osin myös muut kulttuurilaitokset toimivat kunnostusta vaativissa tai epäkäytännöllisissä tiloissa.

Kokonaisuuden hahmottamiseksi ja pitkäjänteisen suunnitelman pohjaksi Jyväskylän sydän -projektissa kootaan laajasti tietoa siitä, kuinka kulttuurilaitosten yhteistoimintaa kehitetään ja tilakysymykset ratkaistaan 2020-luvulla. Hanke toteutetaan Jyväskylän kaupungin kulttuurilaitosten ja elinkeinoyksikön yhteistyönä. Parhaillaan on esillä viisi eri hahmotelmaa kaupungin kulttuurilaitosten tilaratkaisuiksi. Muutama viikko sitten kaupunkilaiset saivat tutustua eri vaihtoehtoihin ja kommentoida niitä netissä ja pääkirjastossa järjestetyssä työpajassa.

Kulttuuri saavuttaa pienillä kustannuksilla suuren joukon ihmisiä. Kulttuurin ja taiteen budjetti on valtakunnallisesti noin 7 % kuntien kokonaisbudjetista ja alle prosentin valtion budjetista. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä linjasi äsken ehdotuksessaan, että taide tulee saattaa yhteiskunnan ytimeen vastaamaan taiteen kasvanutta yhteiskunnallista merkitystä.

Kulttuurilla on ratkaiseva merkitys myös kunnan elinvoiman kannalta. Jyväskylä tunnetaan kulttuurikaupunkina, joka palvelee monin tavoin koko maakuntaa. Myös monet muut keskisuomalaiset kunnat ovat kulttuurisesti aktiivisia ja omaleimaisia. Esimerkkeinä voi mainita vaikkapa nykymusiikin festivaalista Musiikin ajasta kansainvälisestikin tunnetun Viitasaaren, kuluvana vuonna Mikko Niskasta muistavan Äänekosken tai huovan tekemisen keskuksen Jämsän, missä lampolat, huopateollisuus, käsityöläiset ja taiteilijat kohtaavat.

Parhaillaan on meneillään laaja kulttuurialan lainsäädännön uudistus. Toissa vuonna tuli voimaan uusi kirjastolaki ja tammikuussa eduskunta hyväksyi yksimielisesti kuntien kulttuurilain. Museolain uudistus on vireillä. Kaikissa näissä korostetaan ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä osalliseksi kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen. Kuten museolain perusteluissa todetaan, kulttuuri, taide ja luonnonperintö ovat arvoja sinänsä, kaikkien yhteinen rikkaus. Samalla niillä on myös suuri merkitys yksittäisten ihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille.

 

 

Kommentit

  • Kulttuurifani

    Hyvä kokonaisnäkemyksellinen kannanotto kulttuurin merkityksestä kunnissa. Varmaan siihen mainitsemattakin sisältyy sosiaalisen pääoman vahva kasvu, joka joissakin tuntemissani kunnissa ilmenee esimerkiksi koko kunnan kesäteatterissa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*