Meri Lumela

Toimivat sote-palvelut tehdään yhdessä

Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten valmistelema laaja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus kaatui viisi viikkoa ennen eduskuntavaaleja kyvyttömyyteen ratkaista esitetyn mallin perustuslailliset ongelmat. Samalla valui hukkaan iso osa satojen asiantuntijoiden tekemästä valmistelutyöstä ja siihen käytetyt 200 miljoonaa euroa. Suuri syy uudistuksen epäonnistumiselle oli sen alkuperäisistä tavoitteista luopuminen ja se, että sote-uudistuksen lisäksi samaan kokonaisuuteen kytkettiin maakuntahallinto ja laaja valinnanvapaus.

Maakuntalakien kaatuminen tarkoittaa sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus- ja järjestämisvastuun jäämistä ainakin toistaiseksi kunnille. Uudistuksen tarve ei kuitenkaan poistunut hallituksen epäonnistumisen myötä. Vaalien jälkeen valittavan uuden hallituksen on jatkettava valmistelutyötä ja etsittävä parlamentaarisessa yhteistyössä ratkaisu, johon myös sitoudutaan yli vaalikausien. Varsinainen lainsäädäntötyö, jolla sote -palveluiden järjestämisvastuu tullaan siirtämään nykyisiä kuntia laajemmille hallintoalueille, tulee varmasti viemään vielä useita vuosia.

Keski-Suomessa sote-palveluiden kehitystyötä on tehty erinomaisessa yhteishengessä sekä maakunnan ja kuntien että eri puolueryhmien välillä. Kuntien on nyt kannettava vastuuta siitä, että maakunnassa hyvin tehtyä valmistelutyötä hyödynnetään mahdollisimman paljon. Vaikka palveluiden järjestäjän ja tuottajan jyrkkään erottamiseen pakottava laaja valinnanvapausmalli osoittautui huonoksi ratkaisuksi, niin monet muut, esimerkiksi IT-ratkaisuihin, lähi- ja digipalveluihin sekä palveluketjujen muotoiluun valmistellut mallit, ovat sovitettavissa myös muihin hallintomalleihin. Keski-Suomen kuntia haastaa palvelumallien nopeaan uudistamiseen myös uusi sairaala Nova, joka aloittaa toimintansa jo vuonna 2020. Nyt on tehtävä pikainen yhteenveto vuosien valmistelutyöstä, eri malleja kohtaan esitetystä kritiikistä ja monista onnistuneista alueellista kokeiluista.

Kunnille ripeä eteneminen palveluiden uudistamisessa on välttämättömyys. Väestörakenteen muutokset ja ikääntyminen haastavat koko palvelujärjestelmän taloudellisen kantokyvyn eikä palveluiden säilymistä nykyisellä tasolla voida turvata ilman selkeitä muutoksia toimintatavoissa. Vaarana on myös palveluiden kokonaisulkoistukset, jos kunnat jäävät yksin ratkaisemaan ongelmiaan. Kuntien välinen yhteinen keskustelu on tarpeellista aloittaa heti ja arvioida tilanteen haasteet yhdessä.

Ensi vaiheessa on keskityttävä pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuuseen. Tärkeintä tulevassa työssä on pitää kirkkaana mielessä uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventumisesta, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantumisesta sekä kustannusten kasvun hillinnästä.

 

 

Kommentit

  • Erkki Hämäläinen

    “Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten valmistelema laaja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus kaatui viisi viikkoa ennen eduskuntavaaleja kyvyttömyyteen ratkaista esitetyn mallin perustuslailliset ongelmat. ”

    Todellisuudessa se kaatui oman edun tavoitteluun. Oli hyvä, että kaatui, Oli mitätön hinta tuo 200 miljoonaa (todellisuudessa paljon enemmän) verrattuna kaavailtuun terveysbisnekseen ja hyväveli kuntauudistukseen.
    Olisi ollut todella järkyttävän kallis ja eriarvoistava “uudistus” Suomen kansalle.
    Nuo haaskatut rahat olisi pitänyt käyttää kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen, olisi ollut jotain järkeä. Tämä on edelleen hyvä toimintatapa , sitä voisi parantaa.
    Itse valmistelutyöstä ei ole mitään hyvää sanottavaa, joutaa roskiin koko kähmintä, se on ollut vain täysin oman edun tavoittelua.

  • Riitta Ryynänen

    Valmistelu on hyödynnettävissä liki täysimääräisesti, jos edetään 18 itsehallinnollisen sote-alueen = 18 maakunnan mukaan. Kuntapohjaista mallia alivaltiosihteeri pitää mahdottomana. 6 isoa kaupunkia ja 21 keskuskaupunkia ja iso määrä pieniä kuntia tuskin selviävät haasteista rakentamalla yksin kuntien varaan. Perustuslakivaliokunnan hyväksyntä on jo 18:lle maakunnalle. Helsingille oma ratkaisu lienee tarpeen.
    Veronmaksajien kukkaro ei kestä sote-menojen kasvua nykyisellään. Maakunnat ovat menestyksellä toteuttaneet monituottaja-maakuntamallia ja helpoin vaihtoehto olisi edetä juuri niin. Alkuperäiset tavoitteet eivät ole kadonneet minnekään.
    Hammaslääkäri Riitta Ryynänen Keuruu KD
    kansanedustajaehdokas nro 79

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*