Meri Lumela

Ammatillisen koulutuksen laatu on varmistettava

Laadukas, hyvää osaamista ja työelämänvalmiuksia tuottava koulutus on toimivan ja menestyvän yhteiskunnan edellytys. Koulutukseen ja osaamisen vahvistamiseen sijoitetut eurot maksavat itsensä moninkertaisina takaisin. Hyvä yleissivistys ja monipuolinen osaaminen ovat ratkaisevassa asemassa, kun vastaamme tulevaisuuden haasteisiin.

Koulutuksen määrärahaleikkaukset ovat kohdistuneet kipeästi erityisesti ammatilliseen koulutukseen. Leikkausten seurauksena koulutuksenjärjestäjät ovat joutuneet vähentämään opetusta tuntuvasti. Etenkin paljon tukea ja ohjausta tarvitsevan nuoren on entistä vaikeampaa pysyä mukana koulutuksessa, jossa vastuuta edistymisestä on siirretty yhä suuremmassa määrin nuorelle itselleen.

Opetuksen määrän vähentäminen vaikuttaa ammattiin valmistuvien nuorten osaamisen tasoon. Mikäli koulutus ei varmista riittävää ammatillista osaamista, ei sillä ole arvoa työntekijälle eikä työnantajalle. Muuttuva ja uudistuva työelämä edellyttää jatkuvaa osaamisen päivittämistä, jatko-, täydennys- ja muuntokoulutusta. Ammatillisen koulutuksen tulisi taata kaikille nuorille myös jatko-opintokelpoisuus. Lähiopetuksen merkittävä vähentäminen on kuitenkin jättänyt osan ammattiin opiskelevista nuorista vaille tarvittavaa tukea ja osa heistä päätyy keskeyttämään opintonsa. Tilanteeseen on puututtava nopeasti. Suomessa ei ole varaa syrjäyttää osaa nuorista yhteiskunnan ulkopuolelle.

Ammatillisen koulutuksen uudistuksessa oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista lisättiin merkittävästi. Samalla vastuuta oppimisesta siirtyi työpaikoille ja opiskelijoille itselleen. Työssäoppiminen on tärkeä ja keskeinen osa ammatillista koulutusta. Onnistuneen työssäoppimisen edellytys on kuitenkin se, että opiskelijalla on mahdollisuus saada myös työpaikalla riittävästi opetusta ja ohjausta. Tällä hetkellä osan nuorista on vaikeaa löytää sopivia harjoittelupaikkoja, jolloin ammattiin valmistuminen ja työllistyminen pitkittyvät. Työharjoittelupaikkoja tarjoavat yritykset tarvitsevatkin selvästi nykyistä enemmän tukea ja koulutusta, jotta harjoittelupaikkojen tarjoaminen on mahdollista ja työssäoppimisen tavoitteet voidaan saavuttaa.

Ammatillisen koulutuksen resurssivaje vaarantaa koulutuksellisen tasa-arvon tavoitteet ja voi johtaa nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen pysyvään ja merkittävään kasvuun. Seuraavassa hallitusohjelmassa on huolehdittava koulutuksen laadun ja osaamisen turvaamisesta riittävällä rahoituksella.

 

 

Kommentit

  • Arvosubjektivismi, Pseudo-Objektiivisuus, Retoriikka

    Onko “toimivalle” ja “menestyvälle” yleistä määritelmää?

    Entä miksi ne ovat tärkeitä?

    Entä, onko tässä otettu huomioon se, että markkinoita on vaikea/mahdoton ennustaa. Siten se, että työttömyys tms. esitetään ongelmana on vaikea “syy-seuraallistaa”, koska ilmiö on kompleksinen ja koska työttömyys ei ole itsestäänselvästi kenenkään “virhe”. Syy: “virheys” on subjektiivinen ja se voi riippua “itsestä riippumattomista” tai “itsestä riippuvista” seikoista, joita voi olla “kompleksinen nippu”.

    Työttömyyden “analyysin” sijaan voisi esim. yksinkertaistaa (Occamin partaveitsi) työttömyyden ilmiön niihin tekijöihin, joilla on konsistenttia intersubjektiivista merkitystä, joita on vähemmän (koska ne eivät ole niin subjektiivisia, joten niissä on tiukemmat kriteerit), esim.:

    -toimettomuus voi johtaa (empir.) psykologisiin haittoihin, joita tunnetaan
    -varattomuus johtaa selviytymisen ongelmiin yhteisöissä, joissa vaaditaan rahankäyttöä, tämä on selviö

    Näin ei tarvitse “diipadaapailla” epäselvien, subj. riippuvien ja “tulkinnanvaraisten” kontekstien (esim. “laatu”, “varma”) kanssa.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*