Meri Lumela

Tasa-arvolla on väliä

Sukupuolten välistä tasa-arvoa pidetään usein itsestään selvyytenä ja asiana, joka on Suomessa hyvällä tolalla. Tosiasiassa tasa-arvo on ottanut Suomessa takapakkiaJoulukuussa 2018 julkistetun Maailman talousfoorumin (WEF) tasa-arvoindeksin sijoituksissa Suomi on pudonnut kärkisijoilta neljänneksi, Tanskaa lukuun ottamatta muiden Pohjoismaiden; Islannin, Norjan ja Ruotsin taakse. Euroopan tasa-arvoinstituutti EIGE:n mukaan Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa taloudellisen ja yhteiskunnallisen vallan tasa-arvo on taantunut.

Työtä ja petrattavaa tasa-arvon lisäämiseksi riittää. Työmarkkinat ovat edelleen jakautuneet naisvaltaisiin ja miesvaltaisiin aloihin ja palkkaerot sukupuolten välillä ovat yhä suuria. Vuodesta 2017 naisten ja miesten välinen palkkaero on kaventunut puoli prosenttia ja on nyt 16.1 % naisten tappioksi.

Uuden hallituksen onkin otettava tavoitteekseen kuroa määrätietoisesti ja pikaisesti  palkkaeroa umpeen. Tasa-arvoisen yhteiskunnan lähtökohta on, että perusteettomat palkkaerot poistetaan. Sukupuolten eriarvoisen kohtelun ja syrjinnän tunnistamiseen ja tilanteen muuttamiseen vaikutetaan  mm. lisäämällä palkkauksen läpinäkyvyyttä. Palkkatasa-arvo on keskeinen tavoite, jonka toteutuminen edistäisi myös miesten hakeutumista naisvaltaisille aloille.

Naisten aseman parantaminen ja vahvistaminen vaatii vahvaa yhteistä tahtotilaa ja sen myötä konkreettisia toimenpiteitä. Perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistus, työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vahvistavista periaatteista sopiminen, palkkatasa-arvo ja erityisesti pienituloisten eläkeläisten toimeentulon parantaminen ovat keskeisiä tavoitteita, kun teemme työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus kaikilla elämän osa-alueilla ovat edellytys yhteiskunnan myönteiselle kehitykselle. Tasa-arvolla on väliä.

 

Kommentit (8 kpl)

  • Pseudo-objektiivisuus, pseudo-yleisyys

    Okei, mutta ”väliä” on subj. arvolause.

    Siten se ei kelpaa yleiseksi väitteeksi, paitsi rajatuissa konteksteissa (esim. tietyn ryhmän sisällä).

    Lisäksi esim.:

    ”Tasa-arvoisen yhteiskunnan lähtökohta on, että perusteettomat palkkaerot poistetaan.”

    Mikä on ”perusteeton”? Mikä on ”perusta”, kuka voi määritellä sen? Entä jos minun perustani on eri perusta? Entä jos perusta ei ole fundamentaali?

    ”Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus kaikilla elämän osa-alueilla ovat edellytys yhteiskunnan myönteiselle kehitykselle”

    Mitä tarkoittaa ”myönteinen kehitys”? Onko se subjektiivista?

  • YK-tutkimus: Lähes kaikilla ihmisillä on naisia alistavia ajatusmalleja

    Hieman erilainen perspektiivi tähän ”tasa-arvo” -mantraan:

    Vieläpä samalta instanssilta kuin joka edistää tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia.

    YK-tutkimus: Lähes kaikilla ihmisillä on naisia alistavia ajatusmalleja

    https://yle.fi/uutiset/3-11244436

  • Miten oikeus tasa-arvoon ansaitaan?

    Miten oikeus tasa-arvoon ansaitaan?

  • Aistikokemuksilla on väliä

    Vastamielipide:

    Aistikokemuksilla on väliä ja epäviehättävyys laskee sitä.

  • Antinäkemys: Onko "kiusaaminen" oikein, jos "heikomman aineksen" kokee rasitteeksi?

    Antinäkemys: Onko ”kiusaaminen” oikein, jos ”heikomman aineksen” kokee rasitteeksi?

    Omatunnon vapaus?

  • Psykologia: Naamakertoimet eivät ole tasa-arvoisia

    Edustavatko rumat naamat myönteistä kehitystä, jos ne laskevat kanssaihmisten psykologista hyvinvointia?

  • Miksi pseudo-oikeuksien omaaminen on oikein, mutta kiusaaminen väärin?

    Miksi pseudo-oikeuksien omaaminen on oikein, mutta kiusaaminen väärin?

  • Onko "positiivinen erityiskohtelu" tasa-arvoista?

    Onko ”positiivinen erityiskohtelu” eriarvoista vai tasa-arvoista?

    Minusta se on eriarvoista, koska se antaa toisille enemmän oikeuksia kuin toiselle. Muutenhan kyseessä ei olisi ”erityiskohtelu”, eikä ”positiivinen erityiskohtelu”?

    Tasa-arvo riippuu siten ”tasosta”, jolla sitä tarkastelee.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*