Monipuolinen lukutaito ja kyky hankkia itselleen merkityksellistä ja luotettavaa tietoa ovat nyky-yhteiskunnan kansalaistaitoja. Puutteellisella lukutaidolla on vaikea selviytyä arjessa ja toimia täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä. Koulussa näitä taitoja rakennetaan esikoulusta ja peruskoulusta alkaen aina korkeakouluihin saakka. Opiskelijoille on omat tiedonhallinnan koulutuksensa ja osaavan informaatikon tuki on tärkeää opinnäytteiden tekijälle.
Suomi on ollut kauan tunnettu korkeasta lukutaidosta. Se oli pitkään niin itsestään selvä asia, että ehdimme jo lähes unohtaa sen keskeisen merkityksen koko demokraattisen yhteiskunnan kannalta. Merkit eriarvoisuuden lisääntymisestä lukutaidon osalta ovatkin huolestuttavia. Tällä vuosituhannella heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut ja hyvien lukijoiden vähentynyt. Samaan aikaan osa nuorista on jäänyt kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Tähän on viimein havahduttu ja nyt meneillään on useita hankkeita luetun ymmärtämisen vahvistamiseksi ja lukutaidon ylläpitämiseksi.
Esimerkiksi opetusministeriön rahoittama monen toimijan yhteinen Lukuliike innostaa lapsia ja nuoria lukemaan sekä haastaa kaikki kasvuyhteisöt lukemisen tueksi. Suomen kulttuurirahasto taas rahoittaa kolmen vuoden aikana jokaiselle syntyvälle lapselle kaksi kirjaa Lukulahja lapselle -kampanjassa. Kirjojen lisäksi vauvaperheille jaetaan neuvoloissa myös Lue lapselle -lukumitta, lorukortit sekä kutsukortti kirjastoon.
Kirja-alan järjestöt vaativat äskettäin eduskuntavaaliehdokkaita ottamaan kantaa lukutaidon tilaan ja kehitykseen. Järjestöt muistuttavat, että riittävä lukutaito on tasa-arvoisen yhteiskunnan tärkeä edellytys ja sen avulla ehkäistään kaikenikäisten syrjäytymistä. Selvitäkseen arkielämästä on pystyttävä ymmärtämän yhä monimuotoisempia tekstejä ja käsiteltävä yhä pirstaloituneempaa tietoa.
Lukutaito vaikuttaa oppimiseen, kulttuuriin ja talouteen sekä hyvinvointiin ja terveyteen. Se vaikuttaa osaavan työvoiman saatavuuteen, työllistymiseen, yritysten kilpailukykyyn ja Suomen kansainväliseen maineeseen koulutusviennissä. Näitä lukutaidon kansantaloudellisia vaikutuksia tullaan harvoin ajatelleeksi.
Monissa kunnissa toteutetaan koulujen, kirjastojen ja muiden tahojen yhteistyönä monipuolista lukutaitoa ja lukuharrastusta edistäviä ohjelmia ja hankkeita eri-ikäisille. Kirjastot tarjoavat kirjoja, lehtiä, musiikkia, nuotteja, pelejä ja sähköisiä aineistoja sekä asiantuntevaa opastusta tiedon hankintaan ja käyttöön. Koulujen läheisyydessä sijaitsevat kirjastot ovat lapsille tärkeitä tarjoavat mahdollisuuden käyttää kirjaston palveluita luontevana osana oppimista.
Lisäksi kouluissa ja päiväkodeissa kiertää kirjastoautoja, kirjavinkkareita ja kirjastopedagogeja, jotka innostavat ja opastavat lukemisen ja tiedon pariin. Kirjastot myös palkitsevat lukemisesta myöntämällä lukudiplomeja niin lapsille kuin aikuisillekin. Viime vuonna Keski-Suomen kirjastoissa aloitettiin uutena palveluna lukuneuvonta, jossa ammattilainen suosittelee asiakkaille heidän omien toiveidensa mukaisia kirjoja.
Suomessa kirjastoverkko on poikkeuksellisen laaja, sillä lain mukaan joka kunnassa on oltava kirjasto. Vuoden 2017 alussa voimaan tullut uusi kirjastolaki korostaa entistä enemmän monipuolista lukutaitoa sekä kaikkien mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen. Kirjastojen pitää edistää demokratiaa, tasa-arvoa ja sananvapautta.
Hyvä lukutaito ja kyky selviytyä eritasoisen ja ristiriitaisen informaation tulvassa eivät synny hetkessä. Lapset ja nuoret osaavat käyttää tietokoneita ja älylaitteita teknisesti sujuvasti, mutta tiedon ymmärtäminen ja arvioiminen edellyttävät oppimista ja harjoittelua.
Kirjastoissa annetaan osaavaa neuvontaa kirjastojen päivittäisessä asiakaspalvelussa. Tietokoneiden ja älylaitteiden teknisen hallinnan lisäksi tarvitaan opastusta yhä laajenevassa verkkoasioinnissa sekä tukea tiedon alkuperän ja luotettavuuden arvioinnissa. Nopeasti muuttuva viestintäympäristö valetietoineen ja valemedioineen haastaa osaamisen jatkuvaan päivittämiseen. Edelleen on myös aikuisia, joille tietotekniikka, tietoverkot ja digitaalinen maailma ovat vieraita.
Eduskunta myönsi tämän vuoden budjettiin 860 000 euroa kirjastojen ammattilaisten osaamisen kehittämiseen koko maassa. Tämä on hyvä alku. Kirjasto on kaikille tärkeä kulttuuri- ja sivistyspalvelu, jonka toimintaa kehittämällä ja monipuolistamalla ehkäistään syrjäytymistä, edistetään asukkaiden osallisuutta ja turvataan tiedon ja kulttuurin yhdenvertainen saatavuus.
