Ikäihmisten perhehoito on inhimillinen, kotoisan ja turvallisen arjen mahdollistava hoivamuoto. Perhehoidolla voidaan vastata moniin ikäihmisten hoivan ja huolenpidon tarpeisiin. Perhehoitoliiton arvion mukaan perhehoidossa on noin 1500 ikäihmistä. Heistä on yli 700 pitkäaikaisessa perhehoidossa ja noin 700 ikäihmistä käyttää lyhytaikaista tai osavuorokautista perhehoitoa, joka toteutuu joko perhekodissa tai niin, että perhehoitaja tulee ikäihmisen kotiin. Perhekotien määrä on lisääntynyt vuosittain noin 40 – 60:llä.
Vuonna 2015 lakiin tulleet osavuorokautinen perhehoito ja perhehoito hoidettavan kotona ovat mahdollistaneet sen, että perhehoidolla pystytään räätälöimään apua ja tukea hyvin moniin hoivan ja huolenpidon tarpeisiin. Erityisesti hoidettavan kotona tapahtuva perhehoito on omaishoitajille mieluinen palvelu.
Perhehoito ei sovi kaikille, mutta kokemusten mukaan se on monelle ikäihmiselle hyvä, elämänlaatua parantava vaihtoehto. Näin on erityisesti silloin kun ikäihminen kokee turvattomuutta, pelkoja ja selviytymisen vaikeuksia omassa kodissaan tai kotiin annettavat palvelut eivät pysty vastaamaan ikäihmisen tuen ja turvan tarpeisiin. Perhehoito on sopiva hoitomuoto silloin kun ikäihminen ei tarvitse vielä ympärivuorokautista hoitoa (tehostettua palveluasumista tai laitoshoitoa), vaan toisen ihmisen läsnäolo samassa kodissa riittää turvaamaan ikäihmisen levollisuuden.
Lyhytaikainen perhehoito mahdollistaa omaishoitajan vapaat tai muun lyhytaikaisen hoivan ja huolenpidon tarpeen kuten sairaalajakson jälkeisen kuntoutumisen kotiympäristössä
Yhä useampi kunta on ottanut perhehoidon palveluvalikoimiinsa ja perhehoidossa olevien ikäihmisten määrä kasvaa vuosittain. Perhehoidon järjestämisvastuu on kunnalla ja kunnat turvaavat perhehoidon saatavuuden perhehoitajien riittävällä tuella ja asiakasohjauksen toimivuudella. Tulevaisuudessa perhehoidon toivotaan olevan kaikissa kunnissa saatavilla oleva vaihtoehto palveluketjussa
Perhehoidon vahvuutena on eläminen perheyhteisössä tai omassa kodissa, jossa arkea eletään yhdessä. Päivittäinen elämä, hoito ja hoiva perustuvat ikäihmisen tuntemiseen ihmisenä, hänen yksilöllisten tarpeidensa tunnistamiseen, inhimilliseen yhdessäoloon, kiintymykseen ja perheen ihmissuhteisiin.
Perhehoidon vahvuudet ovat yhteneväisiä kuntien ikäihmisten palveluita ohjaavan lainsäädännön kanssa. Vanhuspalvelulaissa määritellään, että palvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan.
Perhehoito pystyy vastaamaan hyvälle ikääntymiselle ja palveluille asetettuihin tavoitteisiin Laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi (STM 2017) painotetaan ikääntyvän ihmisen mahdollisuutta elää omanlaista elämää iästä ja toimintakyvystä riippumatta. Hyvä elämänlaatu nähdään suosituksessa laajemmin kuin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenä sekä hoidon ja huolenpidon tarpeeseen vastaamisena. Hyvään elämään liitetään hyvä elämänlaatu, itsemääräämisoikeus ja toimivan arjen turvaaminen.
Palautteet Kaarinan perhehoitokylästä kertovat, että perhehoito on vastannut ikäihmisten elämänlaadun kannalta tärkeimpään asiaan, turvallisuuden tunteeseen. ” Turvallisempaa ei ole ollut koskaan elämässä.” Omaiset ovat tyytyväisiä, sillä omaisen toimintakyky on parantunut ja mieli virkistynyt.
Muutaman viikon kuluessa kotihoidosta perhehoitokotiin muuttamisen jälkeen asukkaiden toimintakyky on selkeästi parantunut. Masennus ja ahdistus ovat vähentyneet ja esimerkiksi masennus- ja verenpainelääkitystä on voitu vähentää. Liikkuminen ja ulkoilu sekä säännöllinen ruokailu on parantanut ikäihmisten toimintakykyä ja lääkärissä käynnit ovat vähentyneet.
Aila Paloniemi, kansanedustaja (kesk.), Perhehoitoliiton pj
