Sairaaloiden päivystysten ruuhkat, pitkät odotusajat ja jatkohoitopaikkojen puute puhuttavat koko maassa, eikä syyttä. MTV:n uutiset raportoi, että HUSin päivystyksessä piti pahimmillaan odottaa 110 tuntia ! Mistä on kysymys, miksi tähän on tultu ? Asiantuntijat pitävät pahimpina ongelmina hoitajapulaa ja sitä, että perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja purettiin. Se oli jättimäinen virhe.
HUSista kerrotaan, että jos keskimääräinen odotusaika kasvaa nykyvauhtia, potilaat joutuvat odottamaan ambulansseissa jatkossa tuntikausia. KYSin palvelukeskusjohtaja Tero Martikainen puolestaan huomauttaa, että kun aiemmin puhuttiin päivystyspotilaiden läpimenoajoista tunneissa, nyt sama lasketaan vuorokausissa. Meillä ei yksinkertaisesti ole fyysisiä paikkoja, mihin laitamme potilaita jatkohoitoon ( MTV-uutiset)
Huono kierre jatkuu. Mitä tapahtuu kotona oleville potilaille, jotka odottavat ambulanssia ? Hätä on nyt jo suuri, se näkyy myös kansainvälisesti. HUSin toimialajohtaja Maaret Castren ei missään nimessä toivo että tilanne ajautuu meillä Suomessa yhtä huonoksi. ( MTV-uutiset).
Lisävaikeuksia aiheuttaa henkilöstömitoitus. Se, että hoitajien määrää esimerkiksi hoivakodeissa halutaan lisätä, on hyvä tavoite. Sen tekee kuitenkin tyhjäksi se, ettei hoitajia yksinkertaisesti ole riittävästi saatavissa. Potilaita on resurssipulan vuoksi mahdotonta siirtää päivystyksistä eteenpäin myöskään vuodeosastoille. Sairaalat ovatkin joutuneet supistamaan toimintaansa. Hoitajapula puhuttaa myös hyvinvointialueilla eikä ratkaisuja siihen ole helppo löytää. Maan hallituksen olisikin syytä aikatauluttaa uudelleen henkilöstömitoituksen toimeenpano.
Parempi palkkakaan ei yksin riitä hoitajien houkuttelemiseksi, jos työoloja ei kohenneta. Alan palkat tulevat viiden vuoden sisällä nousemaan vähintään 18,5 prosenttia. Jää nähtäväksi alkaako se purra vai ei.
Päivystyksiin ei tule potilaita pelkästään akuuttien sairauksien vaan myös sosiaalisten ongelmien takia. Koska vaihtoehtoja ei ole, ensihoito vie iäkkään potilaan päivystykseen. Vanhuspalvelulaki edellyttää terveydenhuollon ammattilaiset laatimaan huoli-ilmoituksen sosiaaliviranomaiselle, mikäli iäkäs ihminen ei kykene huolehtimaan terveydestään ja turvallisuudestaan. Pelkkä huoli-ilmoitus ei kuitenkaan riitä akuuttitilanteen ratkaisemiseen ( Duodecim)
Duodecim jakaa sosiaaliset kriisitilanteet tuoreessa suomalaistutkimuksessa omaishoitoon, turvalliseen pärjäämiseen kotona, talouteen, lähisuhdeväkivaltaan, kaltoinkohteluun sekä onnettomuustilanteisiin. Näistä puhtaita sosiaalisia tulosyitä ovat omaishoitajan sairastuminen, asuinympäristön muuttuminen asuinkelvottomaksi ( vesivahinko, tulipalo) sekä taloudelliset kriisit ( rahat eivät riitä ruokaan ja lääkkeisiin).
Esimerkiksi muistisairaan vanhuksen harhailun, hauraan vanhuksen kotona pärjäämättömyyden, päihdeongelman ja omaishoitajan uupumisen taustalla on erittäin usein somaattisia tiloja. Monisairaalla vanhuspotilaaalla on yleensä puutteellisesti hoidettuja sairauksia ja oireyhtymiä.
Vaikka toisin usein luullaan, sosiaaliset ongelmat päivystyskäyntien ja akuutin sairaalahoidon syynä ovat harvinaisia. Useimmiten sosiaalisen ongelman taustalta löytyy terveydentilaan liittyviä ongelmia.
Aila Paloniemi
Aluevaltuuston 1.varapj
Kansanedustajaehdokas ( kesk)
Jyväskylä
