Ilmastonmuutos, Afrikan nuorisotyöttömyys ja muut kestävän kehityksen globaalit haasteet vaikuttavat suoraan myös Suomeen. Siksi meidän pitää olla eturintamassa tarjoamassa ratkaisuja myös kehitysmaissa. Kaikki keinot ja kaikki toimijat ovat nyt tarpeen. Katseet kohdistuvat entistä enemmän vastuullisiin yrityksiin.

Suomessa ja muuallakin Euroopassa on havahduttu Afrikan vaikutukseen. Afrikan nopea väestönkasvu ja sen mukanaan tuoma työpaikkojen, energian, ruoan ja veden tarve on noussut aivan uudella tavalla keskusteluun myös meillä.

Suomessa on puhuttu etenkin Afrikan metsityksestä. Keskustelua ovat nostattaneet niin pääministeri Sipilä, ST1:n pääomistaja kuin Suomen oma kehitysrahoittaja Finnfund.

Hyvä niin. Maailman metsäkato on tällä hetkellä hurjinta nimenomana itä- ja keski-Afrikassa. Kongon, Tansanian, Mosambikin ja muiden Afrikan maiden metsää tuhoutuu yli kaksi miljoonaa hehtaaria joka vuosi. Paikalliset ihmiset tarvitsevat viljelysmaata ja polttopuuta ja kaupungeissa ruokaa valmistetaan puuhiilellä. Sademetsien salahakkuissa kaatuu suuria puita etenkin Kiinaan vietäväksi.

YK:n ilmastopaneeli IPCC vaati 1,5 asteen raportissaan paitsi metsäkadon kiireellistä pysäyttämistä, myös uusien metsien laajamittaista istuttamista. Metsillä on avainrooli ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä, mutta me suomalaiset tiedämme että kestävästi hoidettu metsä on myös työn ja vaurauden lähde.

Siksi Finnfund on investoinut kestävään metsätalouteen etenkin Afrikassa. Vaikka Finnfund on paljon eurooppalaisia kumppaneitaan pienempi, metsätaloudessa Finnfund on iso tekijä. Suurin osa Afrikan kestävästi hoidetuista metsistä on Finnfundin rahoittamien yritysten istuttamia. Muut sijoittajat ja Euroopan komissio ovat käyneet Suomessa katsomassa mallia Finnfundista.

Metsien ohella Afrikka tarvitsee yksityisiä sijoituksia maatalouden kehittämiseen. Maatalous on edelleen tärkein elinkeino valtaosalle afrikkalaisista mutta haasteena on heikko tuottavuus. Väestönkasvu ja ilmastonmuutos korostavat tarvetta panostaa parempien viljelymenetelmiin ja uusiin lajeihin.

Finnfund kertoi vastikään sijoittaneensa vastuulliseen avokadontuotantoon Kilimanjaron alueella Tansaniassa. Alueen viljelijät ovat perinteisesti olleet kahvintuottajia mutta maailmanmarkkinahintojen lasku on vienyt heiltä toimeentulon. Suomalaisen investoinnin turvin osa alueen viljelijöistä pystyy keskittymään vastuullisten avokadojen kasvattamiseen. Africado-yhtiö vie avokadojaan Eurooppaan. Toivottavasti pian myös Suomeen.

Etiopiassa Finnfund rahoittaa yhtiötä, joka tuottaa terveitä untuvikkoja, joista tuhannet pienyritykset kasvattavat kananpoikia myytäväksi edelleen pienviljelijöille. Hankkeen ansiosta miljoonat etiopialaiset lapset syövät joka viikko vähintään yhden kananmunan enemmän kuin ennen. Se on iso asia maassa, jossa lihaa syödään äärimmäisen vähän ja ruokavalion proteiinipitoisuus on muutenkin yksi maailman alhaisimmista.

Aila Paloniemi, kansanedustaja (kesk.), Kehityspoliittisen toimikunnan pj, Finnfundin hallintoneuvoston jäsen