Joonas Könttä

Yrittäjyys avain talouskasvuun

Vuoden 2008-2009 talouskriisi koetteli Suomea erityisen kovalla kädellä. Elimme pitkään matalasuhdanteen aikaa, jonka seurauksena julkinen talous on yhä ahdingossa. Pääsimme kiinni kasvuun vasta edellisellä vaalikaudella. Nyt kasvu on taittunut ja useiden eri ennusteiden mukaan maamme talouskasvu uhkaa jäädä noin prosenttiyksikön luokkaan lähivuosina. Tähän ei pidä alistua.

Olemme vientivetoinen talous, mutta tarvitsemme tueksi myös poliittisia päätöksiä, jotka edistävät työtä ja yrittäjyyttä – siis kasvua. Edellinen keskustan johtama vaalikausi osoitti, että kansallisilla päätöksillä voidaan todella vaikuttaa puitteisiin ja kasvun edellytyksiin. 

Hallitus haluaa ohjelmansa mukaisesti entistä  yritysystävällisemmän ja kilpailukykyisemmän Suomen, jossa yrityksillä on hyvät edellytykset  menestyä, jossa henkilökunnan palkkaaminen on helppoa ja jossa verotus kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen. Tavoitteena on myös, että viranomaisten päätöksenteko on joustavaa yrittäjyyden helpottamiseksi. 

Kauniit sanat on pantava toimeen. Ja tähän on jo ryhdytty. Kaksinkertainen poisto-oikeus kone- ja laiteinvestoinneille koskien kaikkia toimialoja, myös palvelualaa, on hyvä päänavaus. Lisäksi mm. Finnveran takausjärjestelmää parannetaan ja vahvistetaan Business Finlandin resursseja. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottavaa rekrytointitukea kokeillaan ja helpotetaan palkkatuen käyttöä yrityksissä. 

Vauhtia on kuitenkin kiihdytettävä. Tukku yrittäjyyttä tukevia parannuksia on työn alla. Hallitus tulee toteuttamaan listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista koskevan  uudistuksen. Selvitettävänä on uudenlaisen tutkimusyhteistyökannustimen käyttöönotto, jonka tavoitteena on kannustaa aineettomiin investointeihin. Kyseessä olisi ylimääräinen verovähennys yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmenoista. 

Samoin hallitus on päättänyt selvittää mahdollisuutta rajata investointien lupamenettelyissä viranomaisten enimmäisaikaa yhteen vuoteen. EU:sta haetaan poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamiseksi 15 000 euroon. Aloittavia pienyrittäjiä on tarkoitus tukea myös lisäämällä joustavuutta ennakkoverojen maksuajassa. 

Hallitus teki syksyn budjettiriihessä pöytäkirjamerkinnän siitä, että paikallisen sopimisen edistämiseen  liittyviä esityksiä tuodaan käsiteltäväksi kehysriiheen keväällä 2020. Odotan kolmikantaisesta valmistelusta nyt konkreettista etenemispolkua tähän ja muihin työllisyyttä vahvistaviin toimenpiteisiin, kuten työttömyysturvan uudistamiseen. 

Mielestäni myös työvoiman liikkuvuutta on helpotettava, koska eri puolilla maata on vakava pula osaavasta työvoimasta.  Tähän auttaisi, jos työasuntovähennys laajennettaisiin myös yksin- ja avoliitoissa asuville. Tämä olisi täsmälääke kohtaanto-ongelmaan. Myös ulkomaisten osaajien Suomeen pääsyä on helpotettava. Nyt huippuosaajat joutuvat odottamaan oleskelulupia jopa kuukausia. Lupakäsittelyn tulisi kestää enintään kaksi viikkoa. 

Tällä vaalikaudella toteutetaan myös laajakantoisempia yrittäjyyttä edistäviä kokonaisuuksia. Hallitus luo yrittäjyysstrategian, joka ottaa huomioon eri kokoiset yritykset sekä nuoret kasvuyritykset.  Strategia sisältää yksinyrittäjien aseman ja mikroyritysten työllistämisen edistämisen,  luovan alan arvonmuodostuksen ja liiketoimintamallien kehittämisen,  pk-  ja  midcap-yritysten  kasvuhakuisuuden ja kansainvälistymisen tukemisen sekä suurten veturiyritysten  kanssa tehtävän vienninedistämisen.  

Hallitus laatii myös kotimaisen omistamisen ohjelman. Tarkoitus on tukea kasvua löytämällä keinoja, joilla  vahvistetaan, monipuolistetaan ja tasa-arvoistetaan suomalaista omistajuutta.  Hallitus on luvannut jatkaa yhdistelmävakuutuksen kehittämistä sosiaaliturvan uudistamisessa ja selvittää vaihtoehtoja yrittäjien sosiaali- ja eläketurvan parantamiseen.  Hallitus edistää myös riskinottokykyä kehittämällä yrittäjälle entistä parempia mahdollisuuksia ”uuteen alkuun” muun muassa konkurssitilanteissa. 

Hallituksella on hyvä yrittäjämyönteinen tahtotila, eikä keskusta muunlaisessa hallituksessa voisikaan olla. Toimeenpano kuitenkin ratkaisee hallituksen onnistumisen.

www.joonaskönttä.fi

Kommentit

  • Lauri Jokinen

    2008-2009 jälkeistä “täysin kotimaista” lamaa vauhditti “sarisairaanhoitajille” luvatun palkankorotuksen “leviäminen” koko julkiselle alalle. Kyllä jos julkinen ollut työmarkkinoden päänavaaja tuolla samalla tavalla nytkin, niin kirjoittajan tarkoittama lama iskisi vieläkin lahjakkaammin lähivuosina. Eikä pelkoakaan,että Suomen kymmenen vuoden kesävä kuntoonlaitto tule toteutumaan. Siitähän tämän maan kestävyydessä on kertakaikkiaan kyse.

  • ps

    Joonas Könttä on olevinaan yrittäjän asialla mutta täysin väärässä puolueessa viherpunikkien asialla. Tuon asian ehkä nuori mies voisi korjata ennenkuin leimaantuu täysin.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*