Kansanedustaja Joonas Könttä

Pysyvä turvaneuvosto parantaisi kriisivalmiutta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin välisestä kirjeenvaihdosta asiantuntijaryhmä ”Nyrkin” perustamisesta on käyty värikästä keskustelua.

Mielestäni on hyvä asia, että ylin valtiojohto vaihtaa näkemyksiä aktiivisesti kansakuntamme kohdatessa kokonaan uudenlaisen kriisin.

Valtioneuvoston 1.4. perustama koronavirustilanteen johtamista tukema operaatiokeskus on hyvä ja tarpeellinen päätös. Tämä pääministeri Marinin päätös ansaitsee kiitokset.

Nyt on toimittava kaikin tavoin akuutin kriisin hoitamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

Koronakriisin jälkeen tulee aika arvioida, kuinka onnistuimme kriisin akuutissa hoidossa ja mitä voisimme oppia tulevaa varten. Valmiuslain toimivuuden arvioimisen on oltava yksi osa jälkihoitoa. Onko valmiuslaki soveltuva nykyajan vaatimuksiin ja miten voisimme paremmin varautua yhä moninaisempiin uhkiin?

Perusoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta on tiukasti pidettävä kiinni.

Valmiuslain arvioimisen yhteydessä on pohdittava pysyvän turvaneuvoston perustamista. Turvaneuvoston perustehtävistä voisi säätää esimerkiksi laissa Puolustusvoimista, mutta sen toimivaltuuksien laajentamisesta määriteltäisiin valmiuslain asetuksissa. Turvaneuvosto olisi nykyaikaistettu, laajemmalla kokoonpanolla toimiva puolustusneuvoston päivitetty versio.

Nykymalliin verrattuna selkeä etu olisi siinä, että turvaneuvosto olisi valmiina työkalupakissa ja sen malli olisi strukturoitu.

Turvaneuvoston kokoonpano olisi tarkkaan määritelty ja sen kokoonpano vahvistettaisiin vaalikauden alussa. Turvaneuvosto koostuisi korkeasta virkamiesjohdosta ja kriisiolojen asiantuntijoista – noin 15-20:stä henkilöstä. Turvaneuvoston puheenjohtaja tulisi puolustusvoimista ja varapuheenjohtaja valtioneuvoston kansliasta.

Normaalioloissa turvaneuvosto ei kokoontuisi. Yleistä tilannekuvaa tuottaisi Valtioneuvoston tilannekeskus nykyiseen tapaan.

Sen sijaan kriisin uhatessa turvaneuvosto kutsuttaisiin koolle valtioneuvoston aloitteesta. Tällöin turvaneuvosto voisi valmistella toimenpiteitä ja laajentaa seurantaa yhteistyössä tilannekeskuksen kanssa. Turvaneuvosto huolehtisi valmiuden nostamisesta jo ennen kriisien eskaloitumista. Edelleen toimenpiteiden osalta päätösvalta pysyisi valtioneuvostolla.

Valmiuslaissa voisi olla turvaneuvostoa koskeva säädös, jossa se saisi tarkoin määritellysti valtioneuvoston päätösten mukaista toimeenpanovaltaa. Tämä parantaisi syvemmässä kriisissä valtioneuvoston operatiivisten päätösten täytäntöönpanoa.

On selvää, että vasta kriisin jälkeen on syvällisemmän jälkitarkastelun aika. Valmiuslakien mahdollinen tarkistus on syytä toteuttaa parlamentaarisesti ja tässä yhteydessä tarkastella turvaneuvoston perustamista.

Kommentit

  • Lauri Jokinen

    Lisääpä Joonas sinne Kepun tulevaisuusstrategiaan tämä ehdotuksesi. Ehkäpä ennen suraavaa epidemiaa saatte valmiiksi haluamanne.Sitä odotellessa Paavo Väyrynen ehtii ainakin yhden kerran olla vielä presidenttiehdokkaana.
    Ja ihan vain “todennäköisyyden” perusteella Kepun kannattaisi vielä ainakin kerran käyttää Paavon “vetovoimaa” hyväksi. Siinä ei kuitenkaan niin puolue, kuin kukaan muukaan häviäisi, mutta se olisi Paavolle “palvelus” puolueelle tehdystä pitkäikaiseta ja hyvästä työstä. Pelastihan Paavo ainakin yhdet EU-vaalit Kepulle myymällä “paavo-mukejaan”.

  • Lauri Jokinen

    Joonas. Ei millään pahalla, mutta se tämänaamuinen osanottosi oli “riman alitus”! Turhan näkyvää “politiikkaa” herkällä aiheella.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*