Ilta alkaa jo kääntyä yön puolelle, kun makaamme Hollannissa majoituspaikassa noin 50 kilometrin päässä Amsterdamista. Eli reissun viimeinen retki taittuu huomenna joutuisasti jo aamupäivän aikana ja sitten olemme vihdoin tavoitteessamme! Matka on ollut pitkä ja viimeiset kolme päivää olemme urakoineet tosissamme lähes 200 kilometrin päivämatkoja. Meidän vauhdilla se tarkoitta sitä, että lähdemme aamulla 7.30 pyöräilemään ja olemme perillä joskus 22-23 välillä. Tänään hieman myöhemmin.
Miten tänne on sitten päästy?
Kyllä tässä hommassa koko eteneminen perustuu takapuolen ja jalkojen hyvinvointiin, niin pitkään, kun alapäässä ei ole ylimääräisiä kiputiloja päästään kevyesti rullaamaan yli 20 kilometriä tunnissa. Toinen tärkeä asia on maltti, kun poljetaan pitkää päivää peräkkäin 11 päivän ajan on muistettava omat rajansa, siinä sykemittari on ollut erittäin hyödyllinen laite. Erityisesti ylämäissä (joita oli paljon Alpeilla) ei saa lähteä höntyilemään, vaikka kuinka kaikki kylän mumot ohi polkisivat, vaan on maltettava pysyä sykerajoissa, että elimistö pystyy palautumaan ennen seuraavaa päivää.
Henkinen puoli on koetellut, kun on jouduttu hiljentämään tahtia omien paikkojen kestämisen takia. Se taas on kiristänyt kaikkien hermoja kun päivät ovat venyneet aina puoleen yöhön. Tämän väsymyksen takia olimme jossain vaiheessa Saksaa laitta GPS paikantimen päälle, jonka takia siellä näyttää pitkää viivaa.
Palautusjuomat ovat kyllä todella olleet tarpeen, jotka otimme Biomedilta. Kun sen vain muistaa ottaa ennen kuin on aina nukahtanut heti sänkyyn päästyä. Ainuttakaan majoitusta emme matkan aikana varanneet, vaan katsoimme sieltä kaupungista sen mihin jaksoimme polkea.
En tiedä mikä meitä on ajanut koko ajan eteenpäin tienpäällä, mutta on tämä ollut yksi kovimmista fyysisistä ja henkisistä suorituksista mitä on vähään aikaan tullut tehtyä. Lähes kaikki epäilivät reissuamme, mutta toisin tulee se huomenna todistettua, kun pääsemme perille Amsterdamiin. Aina pitää uskoa siihen mitä on tekemässä vaikka muut sanoisivat mitä.
Ensi viikolla tuomme ainakin 2 pyöristä takaisin Polen liikkeeseen Jyväskylään, niin sinne pääsee katsomaan missä kunnossa tämmöisestä reissusta pyörä selviää, ja tulee pyörät varmasti myyntiinkin.
Lisää materiaalia matkasta löytyy Polen facebookista.
https://www.facebook.com/polebicycles?ref=hl
Loppu terveisin: Aleksi Ihalainen
Obama
Uskomaton suoritus! Mahdoton on muuttunut mahdolliseksi, yö on muuttunut päiväksi, pimeyden keskeltä loistaa valkeus! :) hyvä blogiteksti teiltä, siinä on hyvin niputettu se millä keinoin tämä lopputulos on saavutettu. Alpit on kukistettu, saksien valtakunta on takana. Ootte te äijiä!
JesSe
Ootte aivan uskomattomia!! Me ollaan niin ylpeitä teistä! :) Ihanaa analyysiä reissusta, hyvää pohdintaa. Te voititte itsenne ja näytitte siinä samalla muille, että haaveista voi tehdä totta.
Täällä syvän kunnioituksen varjossa miettii mm seuraavia; onko teillä paino tippunut? (kunto on oletettavasti noussut ja lihasta tullut) Entä paljonko tuli yhteensä ”apukilsoja” eli liikkumista esim junalla? Ja vielä; joko ootte seuraavaa reissua miettiny? :)
Isosti tsemppiä toivottaen!!
Aleksi Ihalainen
Painoa on kyllä lähtenyt mieltä isommilta, mutta ei olla päästy vielä mittaamaan kuinka paljon.
Apu kilometrejä tuli n. 150km kaikki Italian alkupuolella, sen jälkeen ei apuja otettu vastaan.
Seuraava reissu ei vielä ole ainakaan varmistettu, mutta se voi olla mitä tahansa :)
Ja kiitos!