Uskon, että ilmastonmuutoksesta on vallallaan kaksi melko yleistä harhakäsitystä, jotka voivat aiheuttaa ilmastonmuutoksen vakavuuden aliarviointia ja siten estää riittävän kunnianhimoisia päästövähennyksiä. Monella voi olla harhakäsitys joko 1) hiilidoksidipäästöjen ja lämpötilan yhteydestä tai 2) lämpötilan ja ilmastovahinkojen yhteydestä. Tai molemmista.
Harhakäsitys 1: Päästöjen ja lämpötilan yhteys
Hiilidioksidipäästöt ovat olleet nousussa koko teollistuneen ajan. Samalla maapallon keskilämpötila on kohonnut noin yhden celsius-asteen. Tästä voisi luulla, että mikäli hiilidioksidipäästöt saadaan laskuun, niin myös lämpötila lähtee laskuun. Todellisuus on kuitenkin huolestuttavampi.
Hahmottelen oheisessa kuvassa hiilidioksiidipäästöjen(siniset palkit) ja lämpötilan(punainen viiva) todellista yhteyttä. Lämpötila ei riipu vuosittaisista päästöistä, vaan päästöjen kertymästä menneiltä vuosilta. Tämä johtuu siitä, että valtaosa tuottamastamme hiilidioksidista pysyy ilmakehässä käytännössä vuosituhansia, mikäli sitä ei sidota sieltä takaisin esimerkiksi puustoon. Nykyistä pienemmillä vuosittaisilla päästöillä lämpötilan vuosittainen lisänousu nykylämpötilasta on pienempi, mutta se on kuitenkin yhä nousua edellisen päälle. Hiilidioksidipäästöt tulee saada nettona(päästöt miinus nielut) nollaan, jotta lämpötila lakkaa nousemasta(ja nettonegatiiviseksi mikäli haluamme lämpötilan laskevan). Muiden kasvihuonekaasujen kohdalla lämmittävä vaikutus vähenee yleensä joidenkin vuosien kuluessa päästön tuottamisesta.
Hallitustenvälisen ilmastopaneelin, IPCC:n, laskemat hiilibudjetit ovat arvioita siitä, kuinka paljon voimme vielä tulevaisuudessa yhteensä tuottaa hiilidioksidia pysyäksemme esimerkiksi 1,5 tai 2 asteen lämpötilanousun alapuolella. Nykyisellään tuotamme yli 41 miljardia tonnia (41 Gt) hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Meidän pitää kääntää päästöjen kasvu hyvin nopeasti hyvin jyrkäksi päästöjen laskuksi, että tulevien vuosien päästökertymä jää mahdollisimman pieneksi ja lämpötilanousu mahdollisimman matalaksi. Yläkuvan päästövähennyspolut kuvaavat sitä, kuinka nopeasti päästöjä pitäisi lineaarisella päästövähennystahdilla laskea, jotta pysytään jossain hiilibudjetissa.
Harhakäsitys 2: Lämpötilanousun vaikutukset
Toinen mahdollinen harhakäsitys liittyy lämpötilan nousun asteluvun ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen yhteyteen. Moni voi esimerkiksi ajatella, että kahden asteen lämpötilanoususta seuraavat ilmastovahingot ovat vain noin tuplasti pahemmat kuin nykyisen yhden asteen lämpötilanoususta seuraavat ilmastovahingot. Asiantuntija-arvioiden mukaan vahingot ovat kuitenkin kiihtyviä tai eksponentiaalisia astelukuun verrattuna. Eli kahden asteen vahingot ovat reilusti enemmän kuin vain tuplasti yhden asteen vahinkoja pahemmat. Mitään yksiselitteisiä mittareita asiasta ei toki ole.
Luonnon lämpötilakestävyyttä voi verrata ihmisen lämpötilakestävyyteen kylpyvedessä. Kylpyveden kuumentaminen 40-asteisesta 50-asteiseksi on jo vahingollista, mutta 60-asteiseksi kuumentaminen on erittäin paljon vahingollisempaa. Ilmaston lämpenemisen nykyiset vahingot eivät anna riittävää esimakua tulevasta, mikäli vahingot mieltää vain tasaisesti paheneviksi.
Harhakäsityksille ei ole enää aikaa
Kuvani osoittaa, että matka nykyisestä yhden asteen lämpötilanoususta kahden asteen nousuun on lyhyt, varsinkin jos emme pääse nopeasti päästövähennysuralle. Tutkijoiden arviot kahden asteen maailmasta taas ovat huomattavan synkät yhden asteen nykymaailmaamme verrattuna. Ilmastonmuutoksen torjunta voi jäädä liian vähälle huomiolle, mikäli meillä on harhakäsityksiä edes jommasta kummasta näistä kohdista, saati sitten molemmista.
Mitä useampi herää ilmastonmuutoksen todelliseen vakavuuteen liian myöhään, sitä huonommassa asemassa olemme torjumaan ilmastonmuutosta. Liian myöhäinen herääminen voi ilmastonmuutosta torjuvan toiminnan sijaan johtaa apatiaan tai paniikkiin. Se voi johtaa siihen, että kukin pyrkii varmistamaan oman ja perheensä lyhyen aikavälin turvallisuuden pirstoutuvassa maailmassa, sen sijaan että pyrkisimme toimimaan ihmiskunnan pitkän aikavälin edun eteen. On herättävä nyt.
Matti
Valitettavasti ihmiskunnalla ei ole yleistä ”edun” käsitettä, joten tekstisi on osin retorinen. T: tieteenfilosofia
Matti
Edelleen esimerkiksi ilmaisut kuten ”kaksi melko yleistä” vaatisivat dataa. Muuten se on sinun ”melko epätarkka” mielipiteesi.
epistemologia
Mistä tiedät, että niitä täsmälleen kaksi?
Ja jos ei ole, niin miksi väität niin?
Entä miten olet demonstroinut niiden ”yleisyyden”? Mistä tiedät, kuinka yleisiä ne ovat? Jos et tiedä, niin miksi väität niitä yleisiksi? Mikä on yleisen määritelmä? > 50% populaatiosta?
epistemologia
”Harhakäsityksille ei ole enää aikaa”
Mistä tiedät, paljonko on aikaa? Miten aika rakentuu intersubjektiivisesti? Onko sinun aikasi sama kuin minun aika?
Taloustiede on arkijärkeä
Protip:
https://netn.fi/artikkeli/taloustiede-ja-arjen-jarki
1) 95 % taloustieteestä on arkijärkeä,
2) taloustiede ei ole tiede,
3) taloustiede on politiikkaa,
4) älä koskaan luota taloustieteilijään ja
5) talous(tiede) on liian tärkeää jätettäväksi asiantuntijoille.
Asiantuntijuutesi rakentuu siten minkä varaan?
Relevant concepts:
pseudointellektualismi
AppealToFear
https://www.logicallyfallacious.com/tools/lp/Bo/LogicalFallacies/32/Appeal-to-Fear
Pseudoscience
”Luonnon lämpötilakestävyyttä voi verrata ihmisen lämpötilakestävyyteen kylpyvedessä.”
No ei kyllä voi.
”Luonto” on paljon monimutkaisempi systeemi kuin kylpyvesi.
Posing
Vinkki:
https://www.urbandictionary.com/define.php?term=posers
Appeal to Authority
https://fi.wikipedia.org/wiki/Auktoriteettiin_vetoaminen
Sinun vihapuheesi ei ole kaikkien vihapuhe
”Tutkijan saamat, asiallisesti perustellut, eriävät mielipiteet tai tieteelliset kiistat eivät ole häiritsevää palautetta. Häiritsevää palaute sen sijaan on, jos se on sisällöltään tai ilmaisultaan loukkaavaa tai uhkaavaa tai aiheuttaa saajalleen kohtuutonta pahaa mieltä ja ahdistusta.”
https://www.vastuullinentiede.fi/fi/jatkok%C3%A4ytt%C3%B6/miten-kohdata-vihapuhetta-tyossa
Pseudotiedepuolue
“Pseudotiede ja yhteiskunta
Sekä skeptikot että Bright-liikkeen huomattavimmat edustajat, kuten Richard Dawkins, Mario Bunge, Carl Sagan ja James Randi, pitävät kaikkia näennäistieteen muotoja haitallisina riippumatta siitä, aiheuttavatko ne kannattajilleen välitöntä haittaa. Heidän mukaansa näennäistieteen harjoittaminen johtuu yleensä monenlaisista syistä – joko lapsellisesta tai alkeellisesta tiedekäsityksestä tai pahimmillaan petoksesta, jolla tavoitellaan taloudellista tai poliittista hyötyä.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4enn%C3%A4istiede#Pseudotiede_ja_yhteiskunta
Todistuksen taakka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Todistuksen_taakka
"Uskottavuus"
Kyseenalaistaa muiden uskottavuutta samalla kun esittää itse ”näennäisesti tosia” tai ”kyseenalaistettavia” väitteitä.
Expert people don't need much
Expert people don’t need much
https://noncontradictingcartoons.blogspot.com/2018/04/expert-people-dont-need-much.html
Subjective-Intersubjective
”Nämä kaksi harhakäsitystä”
”harhakäsitys”:
Non-Subjective Value Judgement is Impossible (Philosophy of Value)
https://noncontradictingpolitics.blogspot.com/2019/03/non-subjective-value-judgement-is.html?spref=fb&fbclid=IwAR2X9KKTYu79ymgxqQbSHYo5XXpC1EYe6vAlGIocRbDkMb0HoR2QGj6Pwk8
Eli onko sinun harhat muiden harhoja?
Näkemys
Eräs näkemys:
The green movement is not pro-science
https://www.theguardian.com/science/political-science/2013/jul/30/green-movement-science?fbclid=IwAR05JG3_dF-WuqUsm9hkK9O3o_2ZH–v_dlka3SS9Iuctib7rkWgUzd-dZk
Toisaalta, mikäli se sisältää ”uskonlahkoisuutta”, niin tämä tuskin haittaa, koska uskonnollisiakaan ”ei voi todistaa vääräksi”, koska he ovat fundamentalisteja. Eli siis: ”uskonnollinen/pseudotied. väite on oikein, koska se on oikein”.
Todennäköisyydet? Varmuus?
Joidenkin lähteiden mukaan ihmisten toiminnalla on hyvin mitätön osuus ilmastonmuutoksessa.
Esim.
https://yle.fi/uutiset/3-10923440
If you really want to help fight climate change, don't vote Green
Näkemys:
If you really want to help fight climate change, don’t vote Green
https://www.independent.co.uk/voices/help-fight-climate-change-dont-vote-green-party-labour-a9238656.html
Anekdootti
https://www.sanakirja.org/search.php?id=194896&l2=17
Virheen määrät?
Kuinka paljon tutkimukseen sisältyy virhettä? Jos on esim. erot 50% vs 67%? Jos virhettä olisi esim. > 15%, niin nuo olisivat ”about yhtä (epä)tarkkoja”? Ja erit. tällöin 67% ei ole automaattisesti ”edullisempi”.