Ville Seppälä

Ilmastobarometri: Suomalaiset valmiita kunnianhimoisempaan ilmastopolitiikkaan

 

Kommentoin tässä blogissa joitain eilen julkistetun ilmastobarometrin tuloksia. Tuloksiin voi tutustua tarkemmin täällä: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ilmastobarometri-2019-suomalaiset-haluavat-ilmastokriisin-ratkaisut-politiikan-ytimeen

 

Ensimmäisen kuvani vastausjakauma osoittaa, että suomalaiset ovat erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta. 77,54 prosenttia on joko täysin(43,29%) tai jokseenkin(34,25%) samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa merkittäviä haittoja itselle tai seuraaville sukupolville yli 10 vuoden aikajänteellä.

Suurimmat uhkakuvat saattavat tulla Suomen ulkopuolella tapahtuvista asioista. Lämpötilanousun vaikutukset voivat tuhota eliöiden elinympäristöjä ja tehdä laajoja alueita väliaikaisesti tai pysyvästi viljelykelvottomiksi. Päiväntasaajaa lähellä olevat runsasväkiset maat tulevat kärsimään luultavasti eniten, sillä niissä lämpötilat ovat jo valmiiksi korkeita. Lämpötilan noustessa pakolaisuuden odotetaan nousevan huomattavasti yleisemmäksi kuin mihin toistaiseksi on totuttu.

Valtiot eivät ole valmiita pakolaisuuden kasvuun. Ilmastopakolaisuuden taakanjakoon liittyvät kiistat voivat lisätä oleellisesti kansainvälistä poliittista jännitettä, joka on jo nyt erittäin virittynyt. Laajat kansainväliset konfliktit voisivat nykyaikana olla tuhoisia koko ihmiskunnalle. Valtaosa suomalaisista yhtyy lukuisten tutkijoiden varoituksiin siitä, että ilmastonmuutos on merkittävä globaali uhka (esim: https://yle.fi/uutiset/3-10613472).

 

Toinen kuvani osoittaa, että suomalaiset ovat valmiita torjumaan ilmastonmuutoksen uhkaa kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla. Nykyhallituksen toimia pidetään riittämättömänä. Suomalaiset ovat valmiita siihen, että Suomen ja muiden EU-maiden kilpailukyky voi kärsiä päästövähennystoimien vuoksi. EU-maiden päästöt ovat henkeä kohti mitattuna korkeat muuhun maailmaan verrattuna, joten meidän täytyykin vähentää niitä muita rivakammin, mahdollisesta kilpailuhaitasta riippumatta. Päästöjen vähentäminen myös valmistaa elinkeinorakennettamme tulevaisuuden vähäpäästöiseen maailmaan, mikä voi lopulta muodostua kilpailueduksi.

EU:n 2030-päästövähennystavoitteen kiristäminen saa kannatusta, ja se olisikin ensi-arvoisen tärkeää, sillä tavoite vaikuttaa konkreettisesti esimerkiksi päästökauppasektorilla jaettujen päästöoikeuksien määrään. Vuoden loppupuolella on Suomen puheenjohtajakausi Euroopan Unionissa. Istuva hallitus on silloin tärkeässä asemassa EU:n ilmastopolitiikan esille nostamisessa.

 

Ei-päästökauppasektorilla Suomi on itse päävastuussa päästövähennyksistä, ja niiden toteuttamisessa verotus on usein tehokkain keino. Kolmas kuvani osoittaa, että suomalaiset antavat tukensa nykyistä vahvemmalle vero-ohjaukselle päästöjen hillitsemiseksi. Mielestäni on tärkeää, että päästöveroista syntyvän verokertymän myötä ohjattaisiin lisätulonsiirtoja heille, joiden elämää päästövähennysten kustannukset rasittavat kaikista eniten.

Yksittäisen verojen nimeäminen usein hillitsee veronkorotustahtoa, mutta suomalaiset ovat useammin samaa mieltä kuin eri mieltä siitä, että liikenteen ja ruuan päästöjä pitäisi verottaa nykyistä enemmän. Poliitikot voisivat ottaa mallia kansalaisten kunnianhimosta ja valmiudesta päästövähennyksiin – esimerkiksi Ylen edellisessä puheenjohtajatentissä vain Pekka Haavisto oli valmis nostamaan liikenteen fossiilisten polttoaineiden verotusta.

Kommentit (58 kpl)

  • Oletus ei ole demonstraatio

    Oletus ei ole demonstraatio.

  • Onko taloustiede tiede?

    Näkemys:

    and they try to impress you because they know damn well that economics is not a science, but they’re trying to fool us into thinking it’s a real science. It’s not.

    https://imgur.com/eBqZUjw

  • Onko verotuksen ja ihmisten käyttäytymisen välillä välttämättä yhteys?

    Lisäksi voisi/tulisi ”todistaa”, että veroilla ja ihmisten käyttäytymisellä on väitettyä yhteyttä. Koska voidaan omata myös seuraava näkemys, jota on historiallisesti ainakin osin demonstroitu:

    -hinta ei välttämättä muuta joidenkin ihmisten kulutuskäyttäytymistä, esim. korkea alkoholivero ei vähennä alkoholinkulutusta, vaan esim. lisää Viron viinarallia / vast. pimeitä markkinoita, joista alkoholia saa halvalla, tai esim. ”ne jotka juovat, juovat silti”.

    Eli johtaako ilmastoverotus siihen, että kulutus todella vähenee? Ja väheneekö se kaikilla vai vain ”tietyissä luokissa”?

    Voi myös spekuloida, onko verotuksella ”piilotavoitteita”, kuten se, että siivutetaan veroista jotain tukia eli jaetaan rahaa joillekin ihmisille ”varastamalla” se ”näennäisyleishyödyllisillä” veroilla. Kts. ”taxation as theft”.

  • Pseudo-yleinen, tässä evidenssitön väite

    ”Valtiot eivät ole valmiita pakolaisuuden kasvuun.”

    Kenen mielestä?

    Pseudo-yleinen, tässä evidenssitön väite.

  • Auktoriteettimielipide vs oma mielipide

    Jos tilastot sanovat jotain, niin mihin tarvitaan ”paapojapäättäjää” päättämään tilastojen yli? Eikö tilastot riitä? Pitääkö jonkun vielä ”olla jotain mieltä niistä”?

    Miksi emme voi olla sitä mieltä, mitä olemme?

    appeal to authority

  • Mistä tiedämme, että ennuste johtaa ennustettuun?

    ”Mielestäni on tärkeää, että päästöveroista syntyvän verokertymän myötä ohjattaisiin lisätulonsiirtoja heille, joiden elämää päästövähennysten kustannukset rasittavat kaikista eniten.”

    Mistä tiedämme, että tuo johtaa halutunlaisiin seuraamuksiin?

    Vastaesimerkki:

    While Poverty in Africa Has Declined, Number of Poor Has Increased

    https://www.worldbank.org/en/region/afr/publication/poverty-rising-africa-poverty-report

  • Miten talous"tiede" edistää tätä tavoitetta?

    Miten talous”tiede” edistää tätä tavoitetta?

  • Mihin oletus ihmisoikeudesta perustuu?

    Esiintyykö oletus ihmisoikeuksista ilman valtiota. Jos ei, niin mihin se perustuu?

  • Onko "rasitus" subjektiivinen?

    ”Mielestäni on tärkeää, että päästöveroista syntyvän verokertymän myötä ohjattaisiin lisätulonsiirtoja heille, joiden elämää päästövähennysten kustannukset rasittavat kaikista eniten.”

    Mistä tiedetään, ketä kustannukset rasittavat eniten?

    Onko mahdollista, että päästövähennykset rasittavat myös esim. superrikkaita, jotka tykkäävät halvasta öljystä? Siten, että tämä verotus johtaa öljyn hinnan nousuun.

  • Kritiikki: Onko "suomalaiset" rasistinen käsite?

    Kritiikki: Onko ”suomalaiset” rasistinen käsite?

    No miksi sitten käytät sitä?

  • Onko mahdollista, että lisätulonsiirtojen ohjaaminen haittaa joidenkin muiden elämää?

    “Mielestäni on tärkeää, että päästöveroista syntyvän verokertymän myötä ohjattaisiin lisätulonsiirtoja heille, joiden elämää päästövähennysten kustannukset rasittavat kaikista eniten.”

    Onko mahdollista, että lisätulonsiirtojen ohjaaminen haittaa joidenkin muiden elämää? Eli että tällä on muitakin vaikutuksia?

  • Jos tarkoitus on vain kerätä kolehtia, niin ehkä sen voi tehdä muutenkin kuin sitomalla sen muihin ilmiöihin

    Jos tarkoitus on vain kerätä kolehtia, niin ehkä sen voi tehdä muutenkin kuin sitomalla sen muihin ilmiöihin ja käyttämällä niiden appeal to emotionia eli sitä, että ”ilmastonmuutos herättää tunteita, siksi sillä voi motivoida jotain muuta”.

  • Verotus varastamisena

    “Mielestäni on tärkeää, että päästöveroista syntyvän verokertymän myötä ohjattaisiin lisätulonsiirtoja heille, joiden elämää päästövähennysten kustannukset rasittavat kaikista eniten.”

    Onko tämä varastamista? Eli että otetaan muilta rahaa kysymättä, haluavatko he antaa sitä?

    #taxationastheft
    #verotusvarastamisena

  • Verotus on tehokkain, koska se tuottaa eniten verotuloja?

    Onko mahdollista, että

    “päästövähennyksistä, ja niiden toteuttamisessa verotus on usein tehokkain keino”

    on yhteydessä

    ”enemmän veroja tarkoittaa enemmän tukia” -haluun

    #pseudotiedepuolue
    #kritiikki
    #confirmationbias
    #subjectivevalidation

    Tiedepuolue, joka väittää olevansa biasoimaton, suhtautuvansa biasointiin ei-hyväksyvästi yms. sisältää jäseniä, joilla on piilotettuja biaseja eli arkisemmin ”psykologista manipulointia”.

  • Voitko todistaa, että miten vero-ohjaus johtaa haluttuihin lopputulemiin?

    Voitko todistaa, että miten vero-ohjaus johtaa haluttuihin lopputulemiin?

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*