Kommentoin tässä blogissa joitain eilen julkistetun ilmastobarometrin tuloksia. Tuloksiin voi tutustua tarkemmin täällä: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ilmastobarometri-2019-suomalaiset-haluavat-ilmastokriisin-ratkaisut-politiikan-ytimeen
Ensimmäisen kuvani vastausjakauma osoittaa, että suomalaiset ovat erittäin huolissaan ilmastonmuutoksesta. 77,54 prosenttia on joko täysin(43,29%) tai jokseenkin(34,25%) samaa mieltä siitä, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa merkittäviä haittoja itselle tai seuraaville sukupolville yli 10 vuoden aikajänteellä.
Suurimmat uhkakuvat saattavat tulla Suomen ulkopuolella tapahtuvista asioista. Lämpötilanousun vaikutukset voivat tuhota eliöiden elinympäristöjä ja tehdä laajoja alueita väliaikaisesti tai pysyvästi viljelykelvottomiksi. Päiväntasaajaa lähellä olevat runsasväkiset maat tulevat kärsimään luultavasti eniten, sillä niissä lämpötilat ovat jo valmiiksi korkeita. Lämpötilan noustessa pakolaisuuden odotetaan nousevan huomattavasti yleisemmäksi kuin mihin toistaiseksi on totuttu.
Valtiot eivät ole valmiita pakolaisuuden kasvuun. Ilmastopakolaisuuden taakanjakoon liittyvät kiistat voivat lisätä oleellisesti kansainvälistä poliittista jännitettä, joka on jo nyt erittäin virittynyt. Laajat kansainväliset konfliktit voisivat nykyaikana olla tuhoisia koko ihmiskunnalle. Valtaosa suomalaisista yhtyy lukuisten tutkijoiden varoituksiin siitä, että ilmastonmuutos on merkittävä globaali uhka (esim: https://yle.fi/uutiset/3-10613472).
Toinen kuvani osoittaa, että suomalaiset ovat valmiita torjumaan ilmastonmuutoksen uhkaa kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla. Nykyhallituksen toimia pidetään riittämättömänä. Suomalaiset ovat valmiita siihen, että Suomen ja muiden EU-maiden kilpailukyky voi kärsiä päästövähennystoimien vuoksi. EU-maiden päästöt ovat henkeä kohti mitattuna korkeat muuhun maailmaan verrattuna, joten meidän täytyykin vähentää niitä muita rivakammin, mahdollisesta kilpailuhaitasta riippumatta. Päästöjen vähentäminen myös valmistaa elinkeinorakennettamme tulevaisuuden vähäpäästöiseen maailmaan, mikä voi lopulta muodostua kilpailueduksi.
EU:n 2030-päästövähennystavoitteen kiristäminen saa kannatusta, ja se olisikin ensi-arvoisen tärkeää, sillä tavoite vaikuttaa konkreettisesti esimerkiksi päästökauppasektorilla jaettujen päästöoikeuksien määrään. Vuoden loppupuolella on Suomen puheenjohtajakausi Euroopan Unionissa. Istuva hallitus on silloin tärkeässä asemassa EU:n ilmastopolitiikan esille nostamisessa.
Ei-päästökauppasektorilla Suomi on itse päävastuussa päästövähennyksistä, ja niiden toteuttamisessa verotus on usein tehokkain keino. Kolmas kuvani osoittaa, että suomalaiset antavat tukensa nykyistä vahvemmalle vero-ohjaukselle päästöjen hillitsemiseksi. Mielestäni on tärkeää, että päästöveroista syntyvän verokertymän myötä ohjattaisiin lisätulonsiirtoja heille, joiden elämää päästövähennysten kustannukset rasittavat kaikista eniten.
Yksittäisen verojen nimeäminen usein hillitsee veronkorotustahtoa, mutta suomalaiset ovat useammin samaa mieltä kuin eri mieltä siitä, että liikenteen ja ruuan päästöjä pitäisi verottaa nykyistä enemmän. Poliitikot voisivat ottaa mallia kansalaisten kunnianhimosta ja valmiudesta päästövähennyksiin – esimerkiksi Ylen edellisessä puheenjohtajatentissä vain Pekka Haavisto oli valmis nostamaan liikenteen fossiilisten polttoaineiden verotusta.
protip
Ei ole olemassa konsistenttia ryhmää nimeltä ”suomalaiset”.
korrektius
Tämän henkilön mielipiteitä sitten myös mm.
”lue minun väikkäristä”
(ts. appeal to accomplishment)
”me elämme demokratiassa”
(ts. appeal to common belief)
”vie sinun uskottavuutta”
(kts. hänen naama ja evoluutiopsykologian tutkimusta viehättävyyden ja kognitiivisten kykyjen yhteydestä)
https://www.logicallyfallacious.com/tools/lp/Bo/LogicalFallacies/183/Wishful_Thinking ?
Taloustiede on arkijärkeä, taloustiede ei ole tiede
Protip:
https://netn.fi/artikkeli/taloustiede-ja-arjen-jarki
1) 95 % taloustieteestä on arkijärkeä,
2) taloustiede ei ole tiede,
3) taloustiede on politiikkaa,
4) älä koskaan luota taloustieteilijään ja
5) talous(tiede) on liian tärkeää jätettäväksi asiantuntijoille.
Asiantuntijuutesi rakentuu siten minkä varaan?
Relevant concepts:
pseudointellektualismi
ArgumentumAdPopulum
Enemmistön mielipide ei ole tae oikeellisuudesta. Tämä on tunnettu demokratian ongelma.
kts. Argumentum Ad Populum
Wannabe-Älykkyys
”mutta suomalaiset ovat useammin samaa mieltä kuin eri mieltä siitä”
Mistä voi tietää, että on ”useammin samaa mieltä”? Tuon totuus riippuu tulevaisuuden observaatioista. Tuo tarkoittaa ”jos otamme tulevaisuudessa sampleja, niin ne näyttävät edelleen ’enemmän samaa mieltä'”. Mutta tätä ei ole todistettu.
—
Mitä tarkoittaa ”kilpailukyky”? Miksi se on tärkeää?
—
”Mielestäni on tärkeää, että päästöveroista syntyvän verokertymän myötä ohjattaisiin lisätulonsiirtoja heille, joiden elämää päästövähennysten kustannukset rasittavat kaikista eniten.”
Ohjattaisiin? Mikset sano suoraan, että ”varastetaan”?
Lisää biaseja
Kts. expert bias, subjective bias.
Expert bias:
Kun henkilö, joka pitää itseään asiantuntijana, myös väittää esitystään ”oikeaksi”, vaikka asian ”totuus” ei olisi mitenkään triviaali. Tällöin asiantuntija yrittää edelleen oikeuttaa näkemyksen oikeana, ”koska hän on asiantuntija”, vaikka evidenssi ei olisi konklusiivinen.
Subjective bias:
Kun oma mielipide pidetään ”parempana” kuin muiden mielipide, vaikka mittana pitäisi olla ”evidenssi”. Jos evidenssi ei ole konklusiivinen, niin kenenkään mielipide ei välttämättä ole ”sen parempi”.
Evidenssi uupuu
”päästövähennyksistä, ja niiden toteuttamisessa verotus on usein tehokkain keino”
Missä tämän todistus on?
Retoriikkaa
”Suomalaiset” on sekä auktoriteettiin vetoaminen, että ad populum.
Syy: ilmaisun tarkoitus on oikeuttaa näkemys oikeana, ”koska suomalaiset” tai koska ”enemmistö suomalaisista”. Tämä ei tarkoita välttämättä, että näkemys olisi totta.
AppealToAuthority
”Kysytäänkö [arvovaltainen elin] lupa”
Tämä ei ole argumentti argumentin oikeellisuudesta, vaan auktoriteettiin vetoaminen.
Autoritarismi, Institutionalismi
Tukee demokratiaa ja institutionalismia, koska ei pärjää itsenäisesti?
Selective Attention
Selektiivinen huomiointi eli että ”vain tietyt näkemykset hyväksytään”. Riippumatta esim. siitä, että onko olemassa myös muita tosia tai ”parempia” näkemyksiä.
https://www.logicallyfallacious.com/tools/lp/Bo/LogicalFallacies/159/Selective-Attention
Pseudotiedepuolue
On niitä muitakin barometrejä:
”Opetusalan eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Arno Kotro on kiinnittänyt huomiota ilmiöön, jossa monella mittarilla erinomainen Suomen peruskoulutusjärjestelmä tuottaa paljon näennäistieteisiin uskovia ihmisiä.”
Olennainen kohta:
”Esimerkiksi Tiedebarometrin mukaan joka kolmas suomalainen ei allekirjoita evoluutioteoriaa ja joka neljäs katsoo että homeopatia on käypä tapa hoitaa sairauksia. Selitykseksi Kotro esittää, että koulu onnistuu kyllä tiedon välittämisessä mutta tieteellinen ajattelu ja tieteenteon prosessi jäävät vieraiksi. Tosiasiat eivät kasvata maailmankatsomuksellista vastustuskykyä huuhaata kohtaan, jos ymmärtämättä jää se menetelmä, jolla niihin on päädytty.[28]”
https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4enn%C3%A4istiede#Pseudotiede_ja_yhteiskunta
Sinun vihapuheesi ei ole kaikkien vihapuhe
”Sananvapauden piiriin eivät kuulu ainoastaan sellaiset tiedot tai mielipiteet, jotka otetaan vastaan mielellään tai joita pidetään harmittomina tai yhdentekevinä, vaan myös sellaiset, jotka koetaan esimerkiksi järkyttävinä, häiritsevinä tai epämiellyttävinä.”
https://www.poliisi.fi/vihapuhe
Tieteen "vihapuhe" on joskus palautetta
”Tutkijan saamat, asiallisesti perustellut, eriävät mielipiteet tai tieteelliset kiistat eivät ole häiritsevää palautetta. Häiritsevää palaute sen sijaan on, jos se on sisällöltään tai ilmaisultaan loukkaavaa tai uhkaavaa tai aiheuttaa saajalleen kohtuutonta pahaa mieltä ja ahdistusta.”
https://www.vastuullinentiede.fi/fi/jatkok%C3%A4ytt%C3%B6/miten-kohdata-vihapuhetta-tyossa
Pseudotiedepuolue
”Pseudotiede ja yhteiskunta
Sekä skeptikot että Bright-liikkeen huomattavimmat edustajat, kuten Richard Dawkins, Mario Bunge, Carl Sagan ja James Randi, pitävät kaikkia näennäistieteen muotoja haitallisina riippumatta siitä, aiheuttavatko ne kannattajilleen välitöntä haittaa. Heidän mukaansa näennäistieteen harjoittaminen johtuu yleensä monenlaisista syistä – joko lapsellisesta tai alkeellisesta tiedekäsityksestä tai pahimmillaan petoksesta, jolla tavoitellaan taloudellista tai poliittista hyötyä.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4enn%C3%A4istiede#Pseudotiede_ja_yhteiskunta
Auktoriteettiiuden ja kelpoisuuden korrelaatio?
Menikö vaalit siten kuin puheenjohtajalta sopii odottaa?
(tämä ei ole vitsi, vaan ihan validi kysymys siitä, että miten ”asema” ansaitaan)
Argumentin kumoaminen ei ole kiusaamista
Valittaa kiusaamisesta, kun hänen argumenttinsa kumoaa.
kts. tieteen peruskäsite: fallibilismi
Pseudotiedepuolue
Väittää tieteenfilosofisia tekstejä ”sekaviksi”, eikä pyydä selventämistä, esiintyy tiedepuolueena.
IPCC track record
Mitä tämä on?
https://www.telegraph.co.uk/news/earth/environment/climatechange/10339243/IPCC-report-global-warming-theory-is-junk-science.html
Propagandaa vai aiheellinen näkemys?
"Uskottavuus"
Se, joka sanoo seuraavaksi jotain ”uskottavuudesta”, niin miettii vähän tarkemmin:
https://blogs.helsinki.fi/socialethics/2016/01/11/asiantuntijan-parstakerroin/