Norjalaissyntyinen kirjailija Margit Sandemo kuoli lauantain vastaisena yönä kotonaan Skoonessa. Sandemo oli syntynyt 23. 4. 1924 ja varttui Ruotsissa. Norjalaislehti Verdens Gangille Sandemon poika Henrik kertoi, että yksin asuneen Sandemon oli löytänyt kuolleena kirjailijan hyvä ystävä, joka oli paljon auttanut kirjailijaa ja tullut paikalle ulkoiluttaakseen Sandemon koiraa.
Kuolemantapaus oli Henrik Sandemon mukaan äkillinen, muttei odottamaton. – Hän eli hyvän ja rikkaan elämän, johon kuului runsaasti seikkailuja ja hän sai matkustaa paljon, kirjailijan poika sanoi Verdens Gangille.
Margit Sandemon kirjailijanura alkoi lehdissä julkaistuilla kertomuksilla 1964. Ennen kirjailijan uraa hän oli työskennellyt muun muassa teatterin parissa ja opiskellut taidealaa. Vaikka hän pääsi aloittamaan kirjailijana vasta neljäkymppisenä, hänen uralleen kertyi mittaa: häneltä julkaistiin kertomuksia vielä 92-vuotiaana.
Hän ei lopettanut kokonaan kirjoittamista viimeisinä vuosinaankaan. Häneltä jäi työn alla ollut uusi kirja kesken. Sandemon kustannusyhtiö Bladkompaniet ei vielä pystynyt kertomaan, miten pitkälle kirjailija oli ehtinyt työssään, joten toistaiseksi on epäselvää, saadaanko Sandemon viimeinen teos julkaistuksi. Kirjailija Margit Sandemo, kuvalähde: kustannusyhtiö Bladkompaniet.
Suomeksi laajasta Sandemon tuotannosta on käännetty hänen pääteoksensa, 47-osainen Jääkansan tarina ja sen eräänlainen rinnakkais- tai liitännäissarja, 15-osainen Noitamestari, sekä Sandemo-sarjan nimellä ilmestynyt joukko romanttisia viihdetarinoita.
Jääkansan tarina on sukukertomus, joka käynnistyy 1500-luvulla Trondheimista. Historian ja sukusaagan lisäksi kirjasarjassa on runsaasti yliluonnollisia ilmiöitä, sillä sarjan keskiössä olevassa suvussa kulkee perintönä tämä alan kykyjä. Vaaraa ja vaivaa on suvun kantaisän Tengel Pahan hankkeista, jotka vaikuttavat yli vuosisatojen ja jota vastaan suvun hyvyyden puolella olevat jäsenet kamppailevat. Sarja on tunnettu myös  eroottisista aineksistaan.
Jääkansan tarina on Norjan myydyin kirjasarja. Sarja on uusimpiin painoksiin saanut Norjassa myös uuden ulkoasun. Suomeksi ensimmäinen osa ilmestyi nimellä Lumottu. (Kuva: Bladkompaniet)
Noitamestari on eräänlainen jatko-osan tai rinnakkaissarjan tyyppinen sarja, joka alkaa erillisenä, mutta liittyy sarjan loppupuolella Jääkansan tarinaan. Noitamestarin tapahtumat lähtevät liikkeelle 1700-luvulta. Sarjoille on olemassa vielä jatko-osa Legenden om Lysets Rike, parikymmenosainen fantasiasarja maailmasta, jossa edellisten sarjojen henkilöitä ja lukuisia uusia tuttavuuksia elää kuolemansa jälkeen. Tämä on se paikka, johon Jääkansan Marco kutsui sukulaisiaan Jääkansan tarinan lopussa (anteeksi vain juonipaljastus) Lysets Riken suomentamista suunnitteli jossakin vaiheessa suomalainen Sandemo-harrastajien yhdistys, mutta hanke lienee kuivunut kokoon.
Jääkansan tarinaa ja muitakin Sandemon kirjoja ovat kulttuurisnobit luonnollisesti pitäneet moskana ja esimerkiksi Ruotsissa monikaan kirjasto ei ole sisällyttänyt Sandemon teoksia hankintalistalleen. Toki nopeassa tahdissa kirjoitetusta jättimäisestä sarjasta heikkouksia ja virheitä löytyykin. Jääkansan tarinan jotkin maailmankatsomukselliset seikat ovat myös saaneet jyrkän tuomion kristillisissä piireissä. Suomeksikin käännetyssä ruotsalaisen Håkan Arlebrandin teoksessa Aura, karma, kabbala (Kirjaneliö 1992) Jääkansan tarinaa arvostellaan. Sarjan suosio oli tuolloin huomattava Pohjoismaissa. Norjalaisen Dagbladet-lehden mukaan Jääkansan tarina on kaikkien aikojen myydyin norjalainen kirjasarja.
Kaikkiaan Sandemon kirjoja arvioidaan myydyn maailmassa yhteensä noin 37 miljoonaa kappaletta. Hurjat luvut selittyvät osin silläkin, että hän kirjoitti hirmuisen määrän kirjoja. Pääteostensa lisäksi Margit Sandemolta julkaistiin toista sataa muuta kirjaa, yhteensä yli 180 nimikettä. Pääasiassa kirjat olivat köykäisiä viihdekirjoja eivätkä mitaltaankaan mitään tiiliskiviromaaneja, mutta tuotannon laajuus on yhtä kaikki poikkeuksellinen. Enkä ole tosiaankaan lukenut kaikkia hänen kirjojaan, aika kasan kylläkin. Taso on ollut vaihteleva, parhaimmillaan kiehtovia ja mukaansatempaavia, kehnoimmillaan tuskastuttavan heikkoja tekeleitä.
Suomessa suosio ei noussut ihan yhtä valtavaksi kuin muissa Pohjoismaissa ja Puolassa, mutta Sandemon tuotanto löysi täältäkin ystäviä. Ostavaa yleisöä ei ollut kai kuitenkaan riittävästi, sillä sarjaa Suomessa julkaissut Kirjaviihde – Boknöje lopetti toimintansa ja myi asiakasrekisterinsä Suurelle Suomalaiselle Kirjakerholle.
Suomessa Jääkansan tarinan pari ensimmäistä osaa suomensi Helene Bützow, joka tunnetaan palkittuna kääntäjänä, mm. Philip Pullmanin Kultainen kompassi -sarjan suomennoksestaan sai tunnustusta. Hänen jälkeensä Jääkansan tarinaa suomensi Marja Mahlamäki.
Sandemo-sarja tehtiin suomeksi välillä suorastaan huolimattomasti, käännökset olivat kehnonpuoleisia, mikä lienee ollut omiaan karkottamaan suomalaisia lukijoita. Samoin se, että kirjojen kannet otettiin kansainvälisiltä kuvatoimistoilta eivätkä aina vastanneet mitenkään kirjan sisältöä. Yhtä kansikuvaa käytettiin jopa kahteen kertaan (eikä se kummassakaan tapauksessa sopinut kansien välistä löytyvään sisältöön). Jääkansan tarinassa oli sen sijaan hyvät kansikuvat, joista kirjailija itsekin kertoi pitäneensä, joskin yhtä, Jääkansan Marcoa esittävää kansikuvaa hän moitti.
Kun vuosikymmeniä on kulunut, Norjassa Sandemosta on tullut merkittävä hahmo viihdekirjallisuuden kentässä. Kun kirjailija täytti neljä vuotta sitten 90 vuotta, hän sai Norjan kuninkaalta mitalin. Mitalin myöntämisen perusteluina oli ennen muuta se, että Margit Sandemo on teoksillaan innostanut norjalaisia lukemaan kirjoja. Hän oli myös tuolloin Norjan vanhin edelleen kirjoittava ja julkaiseva kirjailija.
Norjan johtaviin sanomalehtiin kuuluva Aftenposten julkaisi Sandemon kuolinuutisen näyttävästi. Lehti haastatteli kulttuuriministeri Trine Skei Grande lausui Aftenpostenille Sandemon merkityksestä: – Sandemo loi valtavan paljon lukuiloa. Tarinankerronta oli keskiössä. Ei ole epäilystäkään siitä, että kansa luki enemmän kirjoja, koska hän kirjoitti kirjoja.
Samaisessa lehdessä Den norske forfatterforeningenin (vastaa osapuilleen meikäläistä Kirjailijaliittoa) johtaja Heidi Maria Kriznik luonnehtii Sandemota instituutioksi. Sandemo ei ollut koskaan liiton jäsen. – Hän merkitsi uskomattoman paljon niin monille lukijoille, nimi, jonka kaikki tiesivät. Tärkeintä on, mitä hän merkitsi lukijoille. Siskoni ja minä luimme Jääkansan tarinan, kun olimme nuoria, Kriznik kertoi.
Aftenpostenin mukaan Margit Sandemon oman toivomuksen mukaan hänen tuhkansa tullaan sirottelemaan perheen mökille Valdresiin, johon Margitin puolison Asbjörnin tuhka on jo siroteltu 19 vuotta sitten. Margit Sandemolta jäi kaksi poikaa, seitsemän lapsenlasta ja kymmenen lapsenlapsenlasta.
Toimittaja Sölvi Värhaug (ei onnistunut norskien ö:n ja ä:n tekeminen) on kirjoittamassa elämäkertaa Margit Sandemosta.
artikkeleita aiheesta:
Aftenposten: https://www.aftenposten.no/norge/i/gPnaMJ/Kulturministeren-Margit-Sandemo-skapte-enormt-mye-leseglede
Expressen: https://www.expressen.se/nyheter/just-nu-forfattaren-margit-sandemo-dod/
Verdens Gang: https://www.vg.no/rampelys/i/MgrwyR/forfatter-margit-sandemo-er-doed
Dagbladet: https://www.dagbladet.no/nyheter/margit-sandemo-94-er-dod—var-i-gang-med-ny-bok/70162957