Veera

Pekka Töpöhäntä 80 vuotta

Hännätön kissa nimeltä Pekka Töpöhäntä on seikkaillut kirjojen sivuilla vuodesta 1939 lähtien. Ruotsalaista alkuperää olevan Pekan nimi Pohjanlahden toisella puolen on Pelle Svanslös. Romaanisankarina Pekalla on nyt juhlavuosi, mutta Gösta Knutssonin luomus aloitti kuitenkin seikkailunsa jo 1937 radio-ohjelmassa. Pekka Töpöhäntä Kuva: Gummerus
Gösta Knutsson syntyi tukkukauppiaan poikana 1908 Tukholmassa. Kodin perintönä hän ilmeisesti oli saanut kaupallista vaistoa. alun perin Knutssonin sukunimi oli Johansson.
Knutsson opiskeli Upsalassa ja siellä saivat alkunsa myös Pekan seikkailut.  Jo viisitoistavuotiaana Knutssonilla oli kuitenkin ollut hännätön kissa ihan oikeasti ja tämä kissa on ollut Pekka Töpöhännän mallina. Knutsson-nimen hän otti Upsalassa Knut-isänsä mukaan.
Gösta Knutsson kirjoitti Pekka Töpöhännän seikkailut. Kuva: pellesvanslos.se
Knutsson sai myönteisen vastaanoton Bonnierilta, kun tarjosi Pekka-tarinaa kustantamolle ja pystyi markkinoimaan tekstiään sillä, että radiosta tutulla kissalla on jo valmis yleisö. Aivan sellaisenaan kissakertomus ei heti mennyt läpi, vaan kustantamo halusi tarinaa vielä työstettävän, minkä Knutsson tekikin.
Kirjasta tuli suosittu ja Knutsson laati tarinalle jatkoa. Knutsson kirjoitti Pekka Töpöhäntä -kirjoja vuosina 1939-1972 toista kymmentä. Koko Knutssonin kirjatuotanto koostuu lastenkirjoista. Pekka Töpöhäntä-kirjojen lisäksi on suomennettu muun muassa Nalle Karvatassu -kirjat. Ensimmäinen Pekka Töpöhäntä -kirja, Pelle Svanslös på äventyr saatiin suomeksi jo 1943.
Pekka on kotoisin maalta mutta on sattumalta päätynyt kaupunkilaisperheeseen, jossa on lapset Pirkko ja Olli (Birgitta och Olle). Perheen mukana Pekka pääsee erilaisille matkoille aina Amerikkaan asti. Pekka päätyy joskus seikkailuihin muuten vaan ja tapaa kiinnostavia uusia tuttavuuksia.
Samassa kaupungissa asuu ilkeä kissa nimeltä Monni (Måns), joka ei voi sietää Pekkaa. Monni kiusaa ja nälvii Pekkaa jatkuvasti hännättömyyden takia. Tämäkään ei riitä, vaan Monni yrittää herkeämättä keksiä erilaisia nöyryytyksiä ja ikävyyksiä Pekalle. Apunaan Monnilla ovat Pilli ja Pulla sekä sukulaisensa Konrad. Hyvin usein Monni saa kaupungin muut kissat mukaan juoniinsa, vaikka muut eivät aktiivisesti inhoa Pekkaa, kuten Monni tekee. Niitä vain huvittaa välillä osallistua kiusaamiseen.
Pekka saa monesti tuntea pahaa mieltä Monnin häijyyksien takia, mutta se selviytyy koettelemuksista. Yleensä Monnille itselleen käy kehnosti tavalla tai toisella. Monesti Monnin juonien tultua ilmi, toiset kissat suuttuvat Monniin perusteellisesti.
Monniin pätee täysin se, mitä on lasten kasvatuksessa vanhoina hyvinä aikoina tavattu sanoa: joka toista haukkuu, se on itse. Monni väittää alituiseen Pekkaa pöyhkeäksi ja kaikki, mitä Pekka sanoo, on Monnin mielestä kerskailua. Kuitenkin Monni on se, joka alituiseen jaksaa kopeilla ja toitottaa olevansa kaupungin hienoin kissa, minkä takia muiden pitää tehdä hänen tahtonsa mukaan.
Maailman paras Pekka TöpöhäntäTämä kokoelma vuodelta 2009 sisältää kaikkiaan viisi alkuperäistä Pekka Töpöhäntä -kirjaa. Kansi ja kuvitus ovat Iben Clanten. Kuva: Gummerus.
Knutsson suunnitteli joskus laativansa omaelämäkerran, ja vihjasi, että se ei tulisi olemaan kovin mairitteleva joillekuille, mutta lopulta mitn elämäkertaa ei koskaan julkaistu. Unn Torell on kirjoittanut Knutssonista elämäkerran 2008, Karl för sin katt – Gösta Knutsson som vi inte minns honom.
Gösta Knutsson teki pitkän uran radiotoimittajana. Hän on ensimmäisenä aloittanut tietovisailut Ruotsissa. Vuonna 1938 kysymyksessä oli suuren maailman uutuus. Viihdyttävät ja sivistävät tietokilpailut radiossa saivat suuren suosion ja Knutsson veti visailuohjelmia monta vuosikymmentä.
Pekka Töpöhännän esikuva oli otettu suoraan elävästä elämästä ja se ei ollut suinkaan ainoa hahmo, jolla oli vastineensa todellisuudessa. Pekkaan Gösta Knutsson sijoitti paljon omaa itseään. Varsinaisista avainromaaneista ei silti ole kysymys.
Monet muut Pekka Töpöhäntä -kirjoissa esiintyvistä hahmoista ovat muita upsalalaisia. Joillakin hahmoilla on useampia esikuvia tai arviot hahmon taustasta vaihtelevat hieman eri lähteissä.
Pekan puoliso Maija Maitoparta (Maja Gräddnos) on ollut vastine rouva Erna Knutssonille. Rouva Knutsson, o.s. Eng, oli itse varttunut kirjailijaperheessä. Sekä Gösta että Erna Knutsson tekivät myös käännöstöitä sekä yhdessä että erikseen.
Ilkeä Monni (Måns) ei ole kukaan tietty henkilö, jotkin lähteet väittävät, että häneen olisi otettu paljon piirteitä eräästä latinanopettajasta, mutta yleisimmin Monnia pidetään kaikenlaisen tyrannimaisuuden ja itsekkyyden ilmentymänä, myös Hitleriin ja Mussoliniin viitataan joskus Monnin yhteydessä.
Pekka Töpöhäntä urheilukilpailuissa Lisbeth Holmbergin kuvitustyyliä. Kuva: Gummerus
Monnin seurassa liikkuvat Pilli (Bill) on tunnistettu Bengt Lindbergiksi, joka on toiminut lentoyhtiön johtajana. Pullan (Bull) henkilöllisyydeksi on esitetty joko Olof Rydbeck tai Tord Hagen. Ensin mainittu on toiminut radiopomona ja jälkimmäinen suurlähettiläänä.
Arkadian Ulla (Gullan från Arkadien) oli Maj Gullbring, Tukholman historiallisen museon intendentti. Silli-Ville (Ville med Sillen) oli Vilhelm Odelberg, ylikirjastonhoitaja Tukholmasta. Gullbring ja Odelbereg avioituivat keskenään.
Kirkontornin vanha Maija (Gammel-Maja i Domkyrkotornet) on tehty tiettävästi kahden henkilön pohjalta. Kyseessä olisivat arkkipiispa Gunnar Hultgrenin äiti Maria ja seuraavan arkkipiispan, Nathan Söderblomin vaimo Anna.
Risto ja Rauha (Fritz och Frida) ovat Axel ja Birgitta Liljencrantz, Upsalan yliopistollisen kirjaston Carolina Redivivan ylikirjastonhoitaja vaimoineen. Joidnkin lähteiden mukaan juuri Birgitta Liljencrantz olisi ensimmäisenä hoksannut, että Pekka Töpöhäntä -kirjojen kissat muistuttavat tuttavapiiriin kuuluvia henkilöitä. Tämä on sinänsä hiukan yllättävää, sillä kirjoissa Rauha on pohjattoman typerä ja keskittymiskyvytön.
Tähtitorninmäen Laaban (Laban från Observatorieparken) on joidenkin lähteiden mukaan director musices Sven E. Svensson, joissakin lähteissä sanotaan esikuvan olevan erään Knutssonin tuttavan kissa Laban, jolla oli tapana nukkua flyyfelin kannella. Trisse on myös kissan mukaan kuvattu kissa, kyseessä on Gallie Åkerhjelmin kissa Trisse.
Rikkovaaran Riku (Rickard från Rickomberga) on todettu dosentti Rickard Engländeriksi ja Metsäkulman Murre (Murre från Skogstibble) Einar Hagbergiksi, joka oli kunniatohtori ja tietovisailuissa valtavan yleistiedon omaavana tunnettuutta saanut henkilö.
Kansikuva Lucie Lundmarkin kansitaidetta. Kuva: kirjasampo.fi
Gösta Knutsson piti kissoista, mutta oli vielä enemmän koiraihmisiä. Erityisesti Knutssonia taisivat viehättää mäyräkoirat. Paitsi että hän kirjoitti Pekka-sarjaan Mauri Mäyräkoiran (Taxen Max), hän vaimonsa Ernan kanssa ehti omistaa useammankin mäyriksen.
Suomessa Pekka Töpöhäntä -kirjat on suomennettu muutenkin kuin kissojen nimien osalta. Pekasta on tehty suomalainen kissa. Pekka asuu suomalaisessa kaupungissa, jonka nimeä ei suoraan mainita, mutta kaupunki sijaitsee sisämaassa. Kun Pelle Svanslös perheineen reissaa Gotlantiin, Pekka Töpöhäntä matkustaa Ahvenanmaalle.
Frösö-Frasse tulee Östersundin seudulta opettamaan Upsalan kissoille hiihtoa. Suomi-versiossa kaupunkiin saapuu Pallas-Palle. Götan kanava on sentään saanut pysyä Götan kanavana, mutta Skoonesta on tullut Naantali.
Kun Heja, Pelle Svanslös! eli Kiri, kiri, Pekka Töpöhäntä! kertoo perheen kesänvietosta Leksandissa, suomalaistetussa versiossa Pekka viettää jussia Ahvenanmaalla. Koska tarinassa on mukana juhannussalko, tarina on suomentajan pitänyt viedä suomalaislukijoita varten ruotsinkielisille seuduille, jossa juhannussalkoperinne on voimissaan nykyäänkin.
Maja Gräddnos on kotoisin Tukholmasta. Maija Maitoparta taas on tietenkin helsinkiläinen. Laulajatar Kaisa-Hulina, joka letkiksineen on selvä viittaus Katri Helenaan, on alkuperäistarinassa olli Alice Jams eli Ruotsin suuri iskelmätähti Alice Babs. Letkistä tanssittiin kirjassa Pekka Töpöhäntä pääsee pälkähästä, Pelle Svanslös klarar sig.
Pekka Töpöhäntä -kirjojen pohjalta on tehty piirretty tv-sarja, sarjakuvia, näytelmiä ja 1949 Erland von Koch sävelsi lastenoopperan aiheesta. Youtubesta löytyy kyseisestä teoksesta pätkiä Kungliga Teaternin vuoden 1990 tuotannosta.
Jyväskylän kaupunginteatteri esitti Pekka Töpöhäntä -näytelmää 1992. Samppa Lahdenperän lavastuksessa Pekan kotikaupungissa oli selvästi tunnistettavia jyväskyläläisiä vanhoja taloja. Pekan asuintalo oli silloinen kouluvirasto, joka nykyään jälleen tunnetaan Nikolainkulmana. Tähtitorninmäen Laabanista oli tehty Harjun Laaban. Ja Kaisa-Hulina ei todellakaan siinä versiossa laulanut letkistä, vaan hänestä oli tehty Tina Turnerin tyylinen rokkimimmi.
Knutsson halusi kirjoittaa lapsille kuin täysijärkisille ihmisille eikä sievistellen ja lässyttävästi. Hän itse arveli suosionsa syyksi joissakin haastatteluissa juuri sitä, että kirjoittaa normaalia kieltä eikä teennäisesti ”laskeutumalla lasten tasolle”. Knutssonilla oli radiosta vankka kokemus myös lastenohjelmien vetämisestä, joten hän osasi puhua lasten kanssa ja lapsille.
Erna ja Gösta Knutssonin toive saada omia lapsia sitä vastoin ei koskaan käynyt toteen.
Gösta Knutsson kuoli 1973 syöpään. Hänet on haudattu Upsalan vanhalle hautausmaalle, jossa hänen hautansa on merkitty kulturgrav-merkinnällä.
Pekka-kirjojen tekeminen ei loppunut Knutssonin kuolemaan, vaan uusiotuotantoa on syntynyt uusien kirjoittajien voimin. Näitä on myös suomennettu.
Tervetuloa Pekka Töpöhäntä Myös Jan Gissberg on kuvittanut Pekka Töpöhännän uusia versioita. Kuva: Gummerus.
Knutssonin suomalainen kustantaja on Gummerus, joka ei enää vuosiin ole julkaissut uutta kotimaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Hyvä, kun edes ruotsalaisia klassikkoja pidetään saatavilla. Juhlavuoden kunniaksi kustantaja teettänyt useista Pekka Töpöhäntä -kirjoista tuoreet äänikirjat.
Kannet ovat ikävä kyllä 1980-luvun tv-piirretyistä ja kuvakirjoista Jan Gissbergin tekemiä kuvia eivätkä Lucie Lundmarkin tai Iben Clanten klassisia Töpöhäntä-kuvia. Tuon ajan lapsille Gissbergin lätsäpäiset katit tietenkin saattavat olla ne ainoat oikeat Pekka Töpöhäntä ja kumppanit.
Pekka Töpöhäntä -kirjoja on käännetty useille kielille. Tässä norjalainen Pekka Töpöhännän uudet seikkailut. Kannesta ja kuvituksesta vastasi Iben Clante. Kuva: snl.no/Gösta_Knutsson
 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*