Veera

Opettajien punomia murhajuonia

Tuula T. Matintupa: Yksi hyvää toinen pahaa. Mäkelä 2019. s83 s.

Mary Stewart: Veljeni Michael.  Suom. Pauli A. Kopperi. Alkuteos My Brother Michael, 1959. Gummerus, 4. p 1991, 339 s.

https://www.kustannusmakela.fi/binary/image/thumbnailer/-/fid/2754/width/165/   Veljeni Michael, Mary Stewart

Kuvat: Kustannus Mäkelä, kirjaverkko.fi.

Norjassa on tapana pääsiäislomalla lukea dekkareita ja sikäläiset lehdet saattavat julkaista tunnettujen jännityskirjailijoiden novelleja pääsiäisnumeroissaan. Kun nyt ei pääse matkustamaan, esimerkiksi Norjaan, niin voi siis lukea norskien esimerkin mukaan dekkareita.

Tuula T. Matintupa (s. 1950) on tehnyt jo rikoskertomuksia jo parikymmentä vuotta. Hän on työskennellyt opettajana ja luonut sivutoimenaan dekkaristiuran. Kirjailijan uransa hän aloitti nuortenkirjalla Hullu vuosi (1993). Rikostarinoiden ja nuorisokirjallisuuden lisäksi Matintupa on kirjoittanut myös fantasiaromaanin Tuulen kalastajat, josta hänelle myönnettiin Kuvastaja-palkinto.

Matintuvan ensimmäinen Piippo-dekkarinsa ilmestyi 1999. Nyttemmin Matintuvan sankari on vaihtunut sankarittareen. Yksi hyvää toinen pahaa -teoksessa päähenkilö on rikoskonstaapeli Alina Mänty. Kyseessä on seitsemäs Männystä kertova romaani.

Jostakin syystä suomalaisissa rikoskertomuksissa poliisien nimet saavat kernaasti olla lyhyitä: Mänty, Palmu, Kallio, Koivu, Ahava. Koskinen ja Susikoski ovat pisimmästä päästä.

Tässä tarinassa Mänty joutuu selvittelemään tapausta, jossa vanha kaveriporukka on kokoontunut illanviettoon. Yksi paikalla olleista kannetaan illatsuista jalat edellä. Jahka hänet löydetään. Illan aikana känniset ovat riidelleet, väkeä on kulkenut sisään ja ulos ja yhtä ei ole osattu heti kaivatakaan.

Virpi, joka on päätynyt illanviettoon lähinnä miehensä Juhon siivellä, ei tunne toisia juurikaan. Poikansa liikenneonnettomuudessa menettänyt Riina avautuu hänelle: “– Meistä voois kuule saada sellaisen käsityksen, että me ollaan oikein viksu ja ihan hiton vilmaattinen sakki. Mutta kun juttu ei ole ollenkaan niin. Me ollaan varsinainen luuseriporukka, paitsi tuo Eevi. Se on ainoa normaali. Lotta tuli hulluksi keskenmenon jälkeen. Ulla nai juopon rasistin. Pipsan ja Timpan avioliitto on kuin… en mä edes tiedä mikä.

Henkilöiden tekemisissä, taustoissa ja keskinäisissä väleissä riittääkin perkaamista poliisille. Menneisyyden tapahtumat ovatkin syynä siihen, että juhlien päätteeksi yksi juhlijoista on löytynyt uima-altaasta kuolleena ja on ilmeistä, ettei kysymyksessä ole pelkkä tapaturma.

Matintupa osaa pitää tapauksen ratkaisun hämäränä melkein loppuun saakka. Tietysti jutun selviämistä lukijalle hidastaa se, että välillä selostetaan Alina Männyn yksityiselämää. Se on kai nykyään pohjoismaisissa dekkareissa pakollinen kuvio.

Tuula T. Tuula T. Matintupa. Kuva Mäkelä.

Mary Stewart, o. s. Rainbow (1916-2014) oli vuosikymmenien ajan susittu brittikirjailija. Häneltä on suomennettu niin jännityskirjoja kuin lastenkirjoja ja fantasiaakin.

Stewartin isä oli kirkkoherra ja Mary vanhin kolmesta lapsesta. Hän alkoi kirjoittaa jo lapsena. Mary Rainbow pääsi opiskelemaan Durhamin yliopistoon englantia. Hän suoritti opettajan tutkinnon ja opetti sota-aikana useissa eri oppilaitoksissa. Ei siis ihme, että tässä hänen varhaistuotantoonsa kuuluvassa teoksessa päähenkilö on humanistiopettaja.

Tulevan miehensä Frederick Stewartin Mary tapasi Durhamissa. He avioituivat sodan päätyttyä ja toiveena oli saada lapsia, mutta Maryn kärsimä kohdunulkoinen raskaus vei lapsionnen. Mary oli kirjoittanut runoja lapsesta saakka. Hänen miehensä kannusti häntä kokeilemaan onnea romaanin kirjoittamisessa.

Pariskunta muutti 1956  Edinburghiin, jossa Frederick oli saanut mineralogian ja geologian professorin paikan. Mary sai edellisvuonna julkaistuksi ensimmäisen romanttisen jännitysromaaninsa Madam, Will You Talk (Lähdettekö ajelulle, rouva?). Frederick Stewart lyötiin ritariksi 1974 eli hänestä tuli sir Frederick ja Marystä lady, mutta Mary Stewart ei välittänyt keikailla arvonimellä.

Mary Stewart's picture Mary Stewart. Kuva:

Stewartin tuotantoa on suomennettu vaihtelevasti. Myöhäistuotanto on pääosin jäänyt suomentamatta. Lastenkirjat, kolme kappaletta on suomennettu, jännityskirjoja (kokonaisia) vuonna 1976 ilmestyneeseen Ashleyn kissoihin asti, mutta fantasiakirjoista, hänen Britanniassa bestsellerlistoille yltäneestä Merlin-sarjastaan on saatu suomeksi vain avausosa Kristalliluola. Stewartin viimeiseksi teokseksi jäi 1997 ilmestynyt Rose Cottage.

Veljeni Michael kertoo nuoresta opettajattaresta Camilla Havenista, joka on matkustanut Kreikkaan lomalle. Sattumien ja väärinkäsitysten kautta hänelle jätetään auto ja avaimet ja hän pättää ajaa auton henkilölle jolle se on hänen saamiensa tietojen mukaan oikeasti vuokrattu.

Tämä henkilö on niin ikään britti, Simon Lester. Simon on Kreikassa matkailemassa aivan eri syistä kuin Camilla. Hän on selvittämässä sodan aikana kuolleen veljensä Michaelin kohtaloa. Michael on ollut brittisotilas, joka on ollut yhteyksissä ja avustanut kreikkalaisten vastarintaliikettä saksalaisia vastaan.

Delfoissa salaisuudet vähitellen paljastuvat, vaikka oraakkeli ei enää olekaan tavattavissa. Michaelin kohtalon nuuskiminen ei ole vaaratonta, vaikka sodasta on jo vuosia. Lisää ruumiita tulee, sillä pelissä ei ole ainoastaan totuuden selvittäminen, vaan myös sodan aikana kätketty kultaerä.

Veljeni Michael on vuonna 1961 voittanut Crime Writers Associationin palkinnon Hopeatikarin. Kyseessä oli Stewartin ensimmäinen kreikkalaismaisemiin sijoittunut jännitysromaani. Muita Kreikassa tapahtuvia kirjoja häneltä on ainakin suomennettu This Rough Magic (Tapaaminen Korfussa) 1964.

Kuva: www.bookcrossing.com

Vaikka Veljeni Michael on ollut niin suosittu, että siitä on otettu vähintään neljä painosta suomeksi, Gummerus on kait joka painokseen laittanut eri kansikuvan. Suomennosta olisi voinut pikkuisen tarkistaa ja tässä vuoden 1991 painoksessa kansikuvalla (yllä) ei ole mitään tekemistä kirjan sisällön kanssa. Se on TIB-kuvatoimistolta poimittu valokuva, jossa ei todellakaan olla 1950-luvun Kreikassa, vaan tukevasti 1980-luvun lopun muotivaatteissa. Se lienee tyhjänpäiväisin Suomi-kansi kautta aikojen tälle teokselle.

thumb  Kansikuva

Kuvat: www.fantasticfiction.com, kirjasampo.fi

 

 

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*