Veera

Kiinnostava tietopaketti capoeirasta


Nestor Capoeira: Pieni capoeirakirja. Suom. Anders Colliander. Art House 2005. Alkuteos Le petit manuel de capoeira. 2003. 274 s. Mustavalkoinen valokuva- ja piirroskuvitus. Kuva: www.rosebud.fi
Capoeira on Brasiliassa kehittynyt liikuntamuoto, jossa on kamppailu-urheilun ja tanssin elementtejä. Syvällisesti capoeiraan vuosikymmenten ajan perehtynyt mestre Nestor on tehnyt merkittävän työn kirjoittaessaan lajista tietoteoksia. Pientä capoeirakirjaa pidetään alan perusteoksena.
Nestor kertoo capoeiran historiasta ja kehityksestä ja painottaa sen alaluokkaisia juuria. Se ei ole mikään hieno akatemioisssa hioutunut laji alkujaan, vaan rikollisjengien keskuudessa katutappelujen tarpeisiin kehittynyt kamppailumuoto. Capoeirasta kerrotaan myös, että se on alkujaan orjien keskuudessa kehitetty taistelulaji, joka naamioitiin tanssiksi, koska heidän ei luonnollisestikaan sallittu harjoittaa avoimesti taitoja, joita voitaisiin käyttää kapinointiin.
Juuri tuota jälkimmäistä taustakertomusta pidettiin esillä silloin, kun ensimmäisen kerran törmäsin capoeiraan 1990-luvun alussa Jyväskylässä. Pieni capoeirakirja pitää tätä teoriaa melko epäuskottavana, koska kaikenlaista afrikkalaista kulttuuria pyrittiin tuohon aikaan juurimaan eli myös tanssimiseen hallitseva luokka suhtautui penseästi.
Mestre Nestorin mukaan lajin alkuperästä kiistellään yhä, onko se kotoisin Afrikasta vai kehittynyt vasta Brasilian maaperällä. Nestor näkee brasilialaiselle kulttuurille kaiken kaikkiaan ominaisena, että se sulauttaa itseensä vaikutteita eri asioista, joiden kanssa se päätyy kosketuksiin, joten sama pätee jossain määrin capoeiraankin.
Jyväskylässä capoeiraa esiteltiin aikoinaan afro-brasilialaisten tanssien viikonloppukurssilla brasilialaisen opettajan johdolla. Kurssi pidettiin nyttemmin jo puretun Kesyn koulun liikuntasalissa. Hieman myöhemmin Tanssikoulu Sara järjesti viikonlopun mittaisen capoeirakurssin, jossa kouluttajana oli lajin alkeita opetellut diskotanssin opettajana meritoitunut Mikko Ahlgren. Tuolloin lajia siis tuotiin tanssipiirien kautta.
Sittemmin Jyväskylään tuli lajin erikoisseura Boa vontade, jonka toiminta oli näkyvää ja kuuluvaa, koska heidän porukkanssa treenasi usein Kirkkopuistossa. Capoeiraan kuuluu perinteisesti myös soitto ja laulu ja parhaimmillaan (tai pahimmillaan) capoeiristojen harjoitusten ääni kantautui kaupunginkirjaston pääovelle saakka eli korttelin päähän.
Yksi naisääni oli erikoisen läpitunkeva ja kun kirjastolta pääsi kirkkopuistoon asti, niin saattoi omin silmin todeta, että treeneissä oli mukana nuori neitonen, jonka suuvärkki oli tavallista mittavampi. Kun kita oli ammollaan, sinne olisi kaiketi sovinnolla mahtunut greippi. Se läpitunkeva ääni oli lähtöisin hänestä, kun hän sydämensä kyllyydestä lauloi brassisävelmiä. Varmaan siksi seura pääsi harjoittelemaan Halssilan koululle.
Nykyään Jyväskylässä toimii muita capoeiraseuroja, jotka harjoittelevat sisätiloissa, esim. REAGL Capoeira.

Kirjassa on runsaasti Carybén taidekuvitusta. Taiteilija Carybé (1911-1997) oli itsekin capoeiraa harrastanut Nestorin tuttava. Tästä syystä taiteilija oli capoeira-aiheiden erikoisosaaja, vaikka hän oli toki monipuolinen kuvataiteen ammattilainen, joka hallitsi monia eri tekniikoita. Yllä oleva kuva (Divulgacao) on bahialaisesta Correio-julkaisusta. https://www.correio24horas.com.br/noticia/nid/em-novo-fasciculo-carybe-ilustra-a-capoeira-especial/
Musiikin lisäksi capoeiraan kuuluu asenne. Mestre Nestor painottaa rennon letkeyden ja huumorin merkitystä. Capoeira ei ole laji, jota pelataan ryppyotsaisesti. Nestor suhtautuu hieman huolestuneesti eräisiin koulukuntiin, jotka ovat kehittäneet capoeiraa enemmän muiden kamppailulajien suuntaan ja keskittyneet tekniikkaharjoitteisiin ja harrastajien tasohierarkiaan. Siinä on vaarana, että capoeiraan kuuluva luovuus ja nokkeluus voi unohtua.
Malicia on hyvän capoeiristan ominaisuus. Nestor kuvaa sen kahdeksi pääainekseksi ihmisluonteen tuntemuksen ja hyväntuulisuuden. Ensimmäinen aines kehittyy ja karttuu elämässä ja pelikokemuksen myötä. Hyväntuulisuus ja terve ironia taas on tarpeen oman henkisen kestokyvyn vuoksi. Näin viisaasti mestre Nestor kirjoittaa siitä:
Tämä ymmärrys sallii capoeiristan nähdä ihmisen ja yhteiskunnan synkimmät puolet ilman, että hän kadottaa elämänilonsa ja ilman, että hän muuttuu kyyniseksi ja tunteettomaksi erakoksi. Hyväntuulisuus ei tule itsestään, sitä on viljeltävä. (Pieni capoeirakirja, s. 33)
Kirja esittelee myös erilaisia capoeiraharjoitteita. Kirjaa lukemalla itsekseen capoeiraa ei tietenkään opi, koska suuri osa harjoitteista on tarkoitettu tehtäväksi parin kanssa. Ilman elävää esimerkkiä, vain tekstin ja piirrosten varassa kaikista liikesarjoista ei myöskään saa täyttä selvyyttä. Liikesarjojen ohjekuvat ovat Nestorin itsensä piirtämiä.
Musiikin tärkeyttä painotetaan ja kirjassa on jopa neuvoja berimbaun rakentamiseen. Berimbau on perinteinen ja eri lähteiden mukaan kaikkein tärkein soittopeli capoeiran harrastuksessa.
Aivan alkumuodossaan Nestor Capoeiran teos on ilmestynyt Brasiliassa jo 1981, mutta sitä on uudistettu ja täydennetty vuosien saatossa. Anders Colliander on suomentanut kirjan ranskankielisestä laitoksesta ja lopputulos on varsin hyvä. Kaikille termeille ei ole suomenkielistä nimitystä ja Colliander on pitäytynyt alkuperäisissä brassiportugalin sanoissa.
Joillekin liikkeille luultavasti löytyisi muiden kamppailulajien puolelta vakiintuneet suomalaiset nimitykset, mutta eri kamppailulajien liikkeiden ja termistön vertailu olisi jo niin laaja aihe, että siitä voisi tehdä oman erillisen kirjansa.
Capoeira on kulkenut pitkän matkan yhteiskunnan laitapuolen kamppailulajista ympäri maailmaa tunnetuksi liikuntamuodoksi. Nykyään sitä opetetaan brasilialaisissa kouluissa ja myös esimerkiksi Brasilian ilmasotakoulussa Pirassunungassa kadetit treenaavat sitä, toiset sen, mitä on pakko ja innokkaammat enemmän.
Perinteistä vapaamuotoista katupelissä liikkeiden oppimista on nykyään vähemmän, kun opetus on keskittynyt urheiluseuroihin ja erityisiin capoeirakouluihin. Kansainvälistyminen vaikuttaa myös opetusmenetelmiin. Myös suomalaisissa capoeiraopettajissa on jo mestre-tittelin saavuttaneita.

Kommentit (1 kpl)

  • Nimetön

    Hyvä ja monipuolinen kuvaus sekä tietopaketti capoeirasta, kiitos.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*