Sufiran muodostavat Aino Peltomaa, Eira Karlson ja Susanna Tollet.
Sufira: Rosa bella. Finströmin kirkko 8.7.2018.
Keskiaikaisen ja renessanssiajan musiikkiin erikoistunut trio Sufira konsertoi Finströmin kirkossa länsieurooppalaisella ohjelmalla. Avaus oli Divinum Mysterium kotimaisesta Piae cantiones -kokoelmasta ja ohjelma jatkui muun muassa italialaisilla, ranskalaisilla ja englantilaisilla sävelillä. Konsertin nimikkokappale Rosa bella on englantilaisen tuntemattomaksi jääneen tekijän käsialaa.
Sufirassa musisoivat Aino Peltomaa (sopraano), Eira Karlson (mezzosopraano) ja Susanna Tollet (altto). Kukin esiintyjistä taitaa laulun lisäksi myös useita vanhoja instrumentteja. Peltomaalla oli mm. keskiaikainen harppu, Karlsonilla vetotrumpetti ja fiideli, Tolletilla oli kampiliira ja puhallinsoittimia.
Aino Peltomaan soitinvalikoimaa. Taustalla tuolilla on Susanna Tolletin kampiliira.
Yhtye esitti ohjelman kaikki kappaleet alkukielillä eli latinaksi, ranskaksi ja italiaksi. Käsiohjelmaan oli tehty laulun sanojen ruotsinnokset. Näistä kävi ilmi, että jotkin tekstit on mitä ilmeisimmin ajateltu alkujaan miehen esittämiksi, toiset taas ovat selvästi naisellisia tekstejä kuten ranskalaisesta Chansonnier cordiforme -kokoelmasta peräisin oleva kaunis Ben lo sa dio. Kyseinen kokelma on ajoitettu vuoden 1470 paikkeille ja edusti ohjelman uutuuksia.
Vanhinta perua konsertin ohjelmassa oli 1200-luvulla eläneen Perotinuksen laulu Ex semine Abrahe. Trio soitti ja lauloi taidokkaasti. Finströmin 1400-luvulta peräisin olevan kirkon (vanhimmat osat 1200-luvulta) akustiikka ja vanha musiikki olivat hyvä yhdistelmä. Tässä ympäristössä tuon aikakauden musiikki soi oikealla tavalla, vaikka kaikki ohjelman kappaleet eivät olleetkaan vanhaa kirkkomusiikkia, vaan esimerkiksi rakkauslauluja.
Ohjelmaan oli sisällytetty myös romanialais-suomalaisen nykysäveltäjän Matei Gheorghiun tuotantoa Le fume de mélodie -sarjasta Chansonit 1-3. Nämä laulut olivat epäilemättä muusikoille haasteellisia ja taitoa vaativia, mutta myös yleisölle ne olivat kauniisti sanottuna vaativia. Ei nyt oikein innostanut. Gheorghiun laulujen sanoja ei myöskään ollut käsiohjelmassa, mutta tässä saattaa olla taustalla tekijänoikeudellisia kysymyksiä.
Yleisö vaikutti tyytyväiseltä kuulemaansa eikä ihme. Tänä autotunella korjattujen kääkättäjien aikana on ylellisyyttä päästä kuuntelemaan lahjakkaita naisia, jotka oikeasti osaavat soittaa ja laulaa. Itse konsertin aikana ei ollut suotavaa valokuvata, ettei tunnelma häiriintyisi, mutta konsertin jälkeen muusikot olivat hetken kuvattavina.
Sufiran omiin sivuihin voit tutustua täällä: http://www.sufira.fi/
Finströmin kirkossa on hyvä akustiikka.
