Tänä talvena, eräänä lauantaina, ostoskeskuksen edessä seisoi kymmeniä ihmisiä pysäkeillä odottamassa bussia, äidit työnsivät rattaita lapsineen, kasseineen ja vaippapaaleineen. Vanhukset kiskoivat vetokärryjään ja vaappuivat varovasti auran kiillottamalla jalkakäytävällä. Pikku-ukkeli varjeli pulloaan tepastellen hiprakassa kotia kohti. Autoilevat olivat vieneet kärrynsä suojattuun parkkitilaan, hoitivat asiansa ja kaasuttivat pois.

Minä tulin kirjastosta reppu täynnä ja piti vielä mennä  ruoka- ja viinakauppaan. Viereisellä aukiolla seisoi ainakin kahdeksan taksia vapaana. Kuskit juttelivat ja seisoivat tupakalla, yksi puhalteli autostaan savua pakkaseen, josta se tietenkin pöllähti takaisin autoon.
Markkinatalouden alkeet
Mitä minä näin: Kysyntä  ja tarjonta kohtasivat, mutta tarjontaa ei kiinnostanut tehdä bisnestä. Palvelujen tarvitsijat ja tarjoajat seisovat joka päivä ja ilta ja yö samoilla markkinoilla, mutta vain toisella on määräävä markkina-asema. Olisi paljon kyydin tarvitsijoita, mutta heillä ei ole varaa maksaa taksin taksoja. Kyydin tarjoajilla on taas varaa seisoskella toreilla, koska niillä sopimushinnoilla ajetuilla  keikoilla jo saadaan tarvittava tulos. Antaa mummojen kävellä, jos ei ole varaa. Hintojen joustoa muun markkinameiningin sykkeeseen ei tarvitse ajatella. Taksi on mielletty hinnan takia luksuspalveluksi:
Anoppi paheksui aikoinaan taksilla ajelua keskellä päivää kaupasta kotiin, vaikka työkassien lisäksi kannettavana oli iso määrä ruokatavaraa ja muuta. Hänen mielestään taksi oli tarkoitettu vain todella tärkeisiin ajoihin, lääkäriin ja sellaiseen.
Ainoa valopilkku
Koska taksiautoilu on luvanvaraista liiketoimintaa, lupien myöntämisessä toimivat omat talouslait. Matkailuyritystä muutaman kymmenen kilometrin päähän Jyväskylästä perustava naisyrittäjä haki taksilupaa. Hän täytti kaikki taksitoimen harjoittamiseen vaadittavat kriteerit. Lupien määrä on säännöstelty! joten vain yksi lupa oli tarjolla, ja sitä ei saanut yrittäjärouva, vaan se meni kaverille, jolla oli oikeita suhteita ja joka katsottiin kunnolliseksi kuskiksi, vaikka oli saanut rattijuopumustuomion.

Sinivalkoiset siivet
Tulee mieleen lentoliikenne ennen ja nyt. Siviili-ilmailun säätelyn aikaan reittilentokoneet lentelivät puoli-tyhjinä, koska lentojen kannattavuus saatiin aikaan kansallisten ilmailuviranomaisten keskenään sopimien hintojen tuomalla varmalla katteella. Siihen aikaan lentolippuja ei myyty. Asiakkaat tulivat kyselemään alennuksia kuin almuja matkatoimiston tiskiltä. Suomessa eläköityvien poliitikkojen toiveammatti oli Finnairissa, koska niissä hommissa ei tarvinnut osata paljon mitään, ei ollut kilpailua, vain edustamista ja lentelemistä. Nyt ovat toiset ajat ja asiakkaat valitsevat lentoyhtiön.
No, toisaalta – jos Finnair ei käyttäisi määräävää markkina-asemaansa hyväkseen, se toimisi meidän osakkeenomistajien – eli Suomen veronmaksajien – etujen vastaisesti. Seuratkamme siis tarkasti valtionyhtiöiden yksityistämissuunnitelmia, jottei hallitus myy meiltä Finnairiakin.
Julkinen liikenne
Olen julkinen liikkuja, minun ei tarvitse osoittaa mieltäni julkisen liikenteen puolesta, koska kannan julkisesti kaiken mitä on kannettava ja matkustan julkisilla, enkä omista autoa. Julkiseen liikenteeseen luen myös taksit. Vaadin, että taksiliikennemääräyksiä muutetaan niin, että se taksamittari digitalisoidaan ja siihen laaditaan järkevät hinnoitteluperusteet, jotka toimivat ostettaessa muitakin yhteiskunnan palveluita. Käytössä voi olla Uudenvuoden aaton korkeasesonki, mutta se ei kestä kuin sen yhden yön ajan. Sitten pitää tulla myös arkipäivien halpasesonki. Kanta-asiakasjärjestelmä. Bonukset. Ja avataan alalle oikea kilpailu: sallitaan Ubereiden ja Undergroundien tulla markkinoille. Pelisääntöjen pitää olla reilut myös uber-kuskeille. Freelancereiden oikeus oman toimeentulon hankintaan pitää saada turvatuksi niin, etteivät yksin yrittävät tipahda yhteiskunnan loukkuihin.

On älytöntä että poliisikin syyllistää kuljetusta myyvän ja myös ostavan asiakkaan. Asiakkaat eivät uskalla kertoa käyttäneensä uberia, uber-kuskit ovat lainsuojattomia. Odotamme lainsäätäjän järkeviä päätöksiä pian.
 
Lähteet:
Anni Rapinoja: Luonnon garderobi. Installaatio. Kiasma 2011. Juolukka, hirven papanat, paju
Postikortti, 1920-luvulta. Suomen Valokuvataiteen museo. 2012
Teatterijuliste näytelmään Kauppamatkustajan kuolema. Måns Hedström. Juliste on Kom-teatterin aulassa.