Syksyllä hyvästellään – jätetään hyvästi, ei pahasti – eletty kesä. Nyt kukkien hameet tipahtelevat ja valssi soi:
Vaimea valssi kuuluu iltaan. Se kuuluu radiosta. Tuulee ja sataa. Archibald Joyce: Syysunelma.
Aika liputtaa kirkkailla väreillä. Lehdet tippuvat maahan ja niissä tuoksuu syksyn teen raskaita ja voimakkaita aromeja.
Kukkakauppiaalla on myynnissä läpi talven valaisevia lyhtyjä. Kuvassa lyhtykoiso, jota kutsutaan myös nimellä juutalaiskirsikka.
Kauppias on vahannut ruusuja hautausmaajuhlien kunniaksi.
Mitähän tälle puutarhalle tapahtui? Chileissä on varmaan vielä voimaa. Munakoisosta tuli ainoastaan kääpiökoiso. Ehkä talon väki on joutunut yllättäenmuuttamaan kesällä pois kotoaan. Keväällä täällä on selvästi ahkeroitu.
Älä osta japanilaiselle tuliaiseksi krysanteemeja. Krysanteemeja käytetään Japanissa kuoleman kukkina ja ne ovat myös Japanin keisarillisen perheen kukkia. Äläkä vie sairaalaan tuomiseksi ruukkukasveja – ajattelemalla sen ymmärtää. Krysanteemin nimi on kreikkaa ja tarkoittaa kultakukkaa (krysos= kulta, anthemon = kukka).
Syksyn tyylikkäin on hortensia. Omaperäistä hehkua, eleganssia ja kokoa.
Daalioiden loistoa, ne ovat alunperin kotoisin Meksikosta ja daalia on Meksikon kansalliskukka. Daalian nimi tule ruotsalaisen kasvitieteilijän Anders Dahlin mukaan.
Leijonankita on tunkeutunut jalkakäytävän reunaan ja juhlii vielä syysauringossa. Varsi on pysty ja nystykarvainen. Lehdet soikean-puikeat ja suippotyviset. Kukinto ei muistuta enää naamaa, kasvi ei ei kuulu enää naamakukkaisiin vaan se on nykyään luokiteltu ratamokasveihin.
Saimi on voittanut lipun ihmeelliselle syyskävelylle.
Kuvat: Ulla-Maija Rouhiainen, Lontoo 21.10.2017