Venäläisen taidemuseon halleissa kuluu koko päivä. Eeron ja Eeron isän, Esan takana onnellisen näköistä kesää jossain päin Venäjää 1930- luvulla.
Olen vienyt kummilapsiani opintomatkalle Pietariin,kun he ovat päässeet ylioppilaiksi tai jotain muuta merkittävää on tapahtunut. Nuoriso matkustaa nykyään enemmän kuin koskaan, mutta hyvin harvat heistä haluavat tutustua Venäjään, ellei ole pakko. Kummitädit, isovanhemmat tai muut vanhemmat voivat tässä asiassa tuoda nuorison elämään vähän uutta näkökulmaa.
Pietariin tutustuminen kuuluu suomalaisten yleissivistykseen
NImittäin Pietariin tutustuminen kuuluu Suomessa yleissivistykseen. Pietari on lähin metropolimme, sen perustaminen 300 vuotta sitten Suomenlahden pohjukkaan on määritellyt Suomen aseman maailmassa. Pietari Suuri perusti Pietarin vain vähän yli kolmesataa vuotta sitten Jänissaarelle – jotkut tietävät, että Jänissaari, nykyinen Pietari-Paavalin linnoitus, oli silloin Ruotsin puolella. Ruotsin itäraja on liikkunut vuosisatojen ajan muutamia peninkulmia itään tai länteen, tarkkoja karttoja ei ole ollut. Pietari Suuri halusi pääsyn Itämerelle ja sieltä kaikille maailman merille.
Vasemmalta: Tarton rauhan raja 1920, Moskovan välirauha 1940 ja Pariisissa vahvistettu itäraja Jatkosodan jälkeen 1944.
Suomen ja Venäjän välinen raja on määritelty tarkkaan ottaen vain Tarton rauhassa 1920 (jos unohdetaan Haminan rauha vuonna 1809) ja kahdessa Moskovan rauhassa toisen maailmansodan aikana ja ehkä Porkkalan luovuttaminen 60 vuotta sitten 26.1.1956 voidaan laskea myös vielä mukaan .
Idän ja lännen rajalla
Helsingistä Tukholmaan on 400 kilometriä ja Pietariin sama matka. (Jyväskylästä Helsinkiin on vain 100 kilometriä vähemmän.) Suomi sijaitsee sananmukaisesti Itä- ja Länsi-Euroopan rajalla ja suora linja Suomesta etelään jakaa Euroopan Bysantin ja Latinan kulttuurien mukaisesti. Matka-aika junalla Pietariin on kolme ja puoli tuntia.
Pietari on yhtä lähellä Helsinkiä kuin Tukholma, mutta henkinen etäisyys Helsingin ja Pietarin välillä on kuitenkin paljon suurempi. Pietariin tarvitaan viisumi, se on kallis, 78 euroa. Pietarissa kirjaimet ovat erilaisia ja kielikin on vaikeaa. Mutta suurin henkinen etäisyys on syntynyt luuloista ja uskomuksista, tositarinoista ja huhuista, politiikasta ja propagandasta.
Suomenkieli tulee meille taas apuun kun ymmärrystä tarvitaan: lukemalla ja matkustamalla päästään perille – kaikenlaisista asioista.
Ison maan kartta
Katariina Suuri jatkoi Pietari Suuren jäljissä Venäjän valtakunnan laajentamista. Eremitaasissa Pietarissa, on tällainen suuri tarjottimen näköinen medaljonki, joka osoittaa, kenelle se Krim keisarinnan mielestä kuului.
Venäjä on maantieteellisesti maailman suurin maa ja se peittää 1/8 osan maapallon maa-alasta. Venäjä on Euroopan eniten puhuttu kieli, jos mukaan laskuihin otetaan pelkästään Uralin Euroopan puolella sijaitsevat venäjää puhuvat ihmiset. Venäjällä on 20 241 kilometriä maarajoja valvottavanaan ja rajanaapureina on 14 isoa ja pientä valtiota Kiinasta Viroon. Lyhyen merimatkan päässä Venäjän maarajasta sijaitsevat Japani ja Yhdysvallolle kuuluva Alaska, jonka Aleksanteri II kauppasi vahingossa amerikkalaisille. Krim liitettiin Venäjään Katariinan aikana, jotta Venäjän pääsy Mustallemerelle saatiin varmistetuksi.
Suuri uhka
Venäjä on ollut poliittisissa arvioinneissa uhka lännelle Krimin kaappaamisen ja itäisen Ukrainan sodan takia.
Aleksanteri II:n takki, joka keisarilla oli yllään, kun terroristit onnistuivat attentaatissaan Pietarissa maaliskuussa 1881. Aleksanteri II:n patsas on Helsingissä paraatipaikalla Senaatintorilla, mutta patsaan yllä on Suomen kaartin univormu.
Venäjän sisällä piilevät uhat ovat olleet Venäjän hallitsijoille ulkopuolisia uhkia suurempia, mutta ulkoista uhkaa poliittinen valtakoneisto voi käyttää venäläisten ihmisten hallitsemiseen.
Nevskillä Kazanin tuomiokirkkoa vastapäätä kantaa kolme palkattua mielenosoittajaa räntäsateessa julisteita, joissa Venäjän karhu ilmoittaa USA:n kotkalle, että sen on pidettävä kyntensä erossa Krimistä ja Ukrainasta.
Nevski prospektilla ballerina ohjaa jalankulkijoita jalkakäytävällä. Pietari on kulttuurikaupunki, jossa on paljon vastakohtia.
Opintomatkalla
Eremitaasin kultausten loistoa barokkikirkossa. Eero ja Esa ovat jo nähneet kyllikseen kultaa, minä olen edelleen ällistynyt.
Kävimme Pietarissa marraskuun lopulla. Tutustuimme Eremitaasiin ja Venäläuísen taiteen museoon. Kävimme syömässä georgialaisessa ravintolassa kolme kertaa ja kerran bortsilla ja kieviläisellä kanalla. Pojat perustivat kantapaikakseen hotellin lähellä Bolshaja Konnuyshennaja-kadulla (Suuri tallikatu) sijainneen irlantilaisen pubin.
Kaikki Pietarissa oli edullista: ruplan kurssi alhainen, turistien vähäisyys ja matkailun matalasesonki marraskuussa olivat pudottaneet hinnat alas. Ainoastaan viisumi maksoi suhteessa paljon.
Matkajärjestelyt hoiteli Lähialuematkat, Russian Tours (http://www.lahialuematkat.fi/); junalippu Helsinki-Pietari Allegrolla 29 euroa / suunta, kohtuullisen tasoinen hotellihuone aivan keskustassa alle 70 euroa / yö. Lippu Eremitaasiin maksoi 20 euroa, opiskelijana Eero pääsi ilmaiseksi.
Nyt kannattaa viedä kummilapset tutustumaan Pietariin, eivät ne sinne omin rahoin kuitenkaan lähde, ellei sitten jääkiekon perästä.
Kerron museoista ja muusta seuraavissa postauksissa, jos olette kiinnostuneita. Varsinkin venäläinen 1900-luvun avantgarde-taide oli erittäin mielenkiintoinen uusi alue, jonka Esa oli meille ottanut ohjelmistoon luettuaan Solomon Volkovin kirjan ”Pietari. Eurooppalainen kulttuurikaupunki”. Kirjan on suomentanut Seppo Heikinheimo ja se on julkaistu 2003. Kirja oli alennusmyynnissä joku aika sitten hintaan 5 euroa.
Blogin kuvat: Kari Rouhiainen ja Ulla-Maija Rouhiainen
