Viime tammikuussa veljenpoikani Jussi soitteli ja kertoi, että Superpesiksen kausi tänä vuonna alkaa huhtikuussa Espanjan Fuengirolassa. Sen verran on lukkarinrakkautta tuohon lajiin, kun Kankaanpään Mailassa aikanaan tuli palloa lyötyä, että nuo päivämäärät pistin heti allakkaan ja päätimme, että sinne mennään. Liput peliin ostettiin kauan sitten Sotkamon Jymyn nettikaupasta a` 10€ ja hotellikin varattiin. Lähellä rantaa sijaitseva idyllinen pikkuhotelli maksoi € 60 per yö.
Huono tuuri meillä nyt kävi sikäli, että samana viikonloppuna täällä Portimaossa taas ajettiin Formula 1-veneiden MM-osakilpailu, mutta kun se kisa oli nähty jo viime vuonna, niin pesäpallo vei selkeän voiton. Niinpä viime lauantaina hyppäsimme aamulla aikaisin autoon, haimme mukaan sisareni miehen ja hänen poikansa ja suuntasimme nokan kohti Espanjan Aurinkorannikkoa ja Fuengirolaa. Kun siellä löysimme hyvän parkkipaikan hotellin lähistöltä, niin trippimittari näytti kutakuinkin tarkkaan 500 km. Olipa taas mukava ajella läpi Espanjan hienoja ja ilmaisia moottoriteitä Sevillan ja Malagan kautta Fugeen.
Viikonlopun ohjelmasta olimme lukeneet, että lauantaina paikallisessa Ravintola Kukossa soittaa Antero Mertarannan bändi, joten suuntasimme heti perille päästyämme sinne syömään. Koko ravintola oli täynnä suomalaisia, naapurikuppilassa oli iso porukka saunomassa, seuraavassa sporttipaikassa seurattiin yhdestä telkkarista Tapparan ja Kalpan peliä ja toisesta Suomen ja Venäjän nuorten MM-kisapeliä – ihan kuin olisi Suomessa ollut. Kun bändi ehti vähän aloitella ja me jo teimme pois lähtöä, huomasimme muutaman poliisin saapuvan paikalle. Seuraavana aamuna luimme Iltalehdestä, että paikallinen poliisi oli kahteen kertaan käynyt lopettamassa Antsan ja kumppanien musisoinnin liian kovan metelin vuoksi. Jäi mietityttämään millainenhan tuo lupamenettely Espanjassa oikein on.
Sunnuntaina suuntasimme hyvissä ajoin melko lähellä ja lähes keskellä kaupunkia sijaitsevalle Elolan stadionille, missä siis klo 13.00 oli alkamassa Sotkamon Jymyn ja Imatran Palloveikkojen Superpesisottelu. Superpesiksen toimitusjohtajana toimiva veljenpoikani Jussikin ehdittiin siellä treffaamaan. Tarkkasilmäisenä minäkin tunnistin yleisön joukosta muutamia takavuosien sarjapelaajia. Ennen pelin alkua ehdimme toteuttamaan yhden tavoitteemme eli syödä suomalaiset grillimakkarat ja juoda lonkerot – ai että oli hyvää. Lisääkin juomaa olisi mennyt, mutta joku oli ehkäpä mokannut jossakin, kun taas tulivat poliisit paikalle ja kielsivät alkoholipitoisten juomien anniskelun. Jotenkin tuli mieleen, että onkohan Fuengirolassa koskaan ennen ollut liki kolmeatuhatta suomalaista lähes kolmen tunnin ajan selvin päin…
Itse peli oli tiukan ensimmäisen jakson jälkeen Sotkamon näytöstä ja helppo oli aistia, että 2716 katsomossa ollutta suomalaista varmasti nautti tapahtumasta. Mertaranta selostajana piti tunnelmaa hyvin yllä, paikallinen mieskuoro veti Maammelaulut ja Miljoonasateen Heikki hoiteli taukomusaa. Yhtä paljon kun itse peliä seurasimme tulostaulun hoitajaa, jolta tietyt numerot aika ajoin loppuivat, joten taulu näytti välillä mitä sattui. Mutta kaikkineen todella hieno tapahtuma, komea ilma, hyvät puitteet – kiitokset vaan Imatran ja Sotkamon pesisseuroille, jotka uskaltautuivat tähän lähteä. Pelihän oli osa Suomi 100v-tapahtumaa ja toivoa sopii, että näitä avauspelejä jatkossakin viedään vaikkapa uudestaankin sinne Aurinkorannikolle.
Pelin viralliset jatkot olivat taas siellä samaisessa Ravintola Kukossa, jonne mekin suuntasimme syömään, kuuntelemaan Mertarannan pelaajahaastatteluja ja yllätysesiintyjä Miljoonasateen musisointia. Illalla lähetettiin mukana ollut sisareni poika Malagaan ja sieltä Suomeen ja me kolme sitten ajelimme maanantaina takaisin tänne Algarveen. Mukava reissu….Mutta mukava olla taas kotona ja mielenkiintoa tulevaan viikkoon lisää se, että muutaman tunnin kuluttua lähden noutamaan Faron kentältä pari viitasaarelaista ystävää, jotka tulevat tänne lomailemaan viikoksi.
