Tommi Liinalampi

Verotusta voidaan keventää yritystuista karsimalla

Suomen kokonaisveroaste on yksi Euroopan korkeimpia. Korkea tuloverotus vähentää tutkitusti työntekoa ja yrittäjyyttä. On arvioitu, että prosentin nousu tuloveroissa laskee työntekoa työtunneissa mitaten 0,3 prosenttia. Pahimmillaan verojen korottaminen johtaa työnteon kautta saatavien verotulojen vähenemiseen ja edelleen uusiin veronkorotuksiin.

Kyselytutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista haluaa turvata nykyiset hyvinvointipalvelut, mutta samalla matalampaa verotusta. Joku saattaa pitää tätä tahtotilaa ristiriitaisena ja mahdottomana toteuttaa. Valtion talous nähdään jonkinlaisena nollasummapelinä, jossa valtion menojen karsiminen johtaa väistämättä julkisten palveluiden alasajoon.

Julkisista rahavirroista perillä oleva kuitenkin ymmärtää, että valtio kerää rahaa muuhunkin kuin palveluiden rahoittamiseen. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat 4 miljardin euron suuruiset yritys- ja verotuet. Summa vastaa yhteismitallisesti yhteisöveron tuottoa. Voisiko sittenkin olla niin, että verotuksen keventäminen ja palveluiden parantaminen eivät olisikaan keskenään ristiriitaisia tavoitteita?

Lobbarit onnistuivat kääntämään kansanedustajien pään siitäkin huolimatta, että Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) oli selväsanaisesti todennut useimmat yritystuet haitallisiksi ja tehottomiksi.

On selvää, että yritystukipotin karsimista vastustaa perinteinen teollisuus ja monet vientialat, jotka ovat tukijärjestelmän suurimpia hyötyjiä. Kulunneella vaalikaudella yritystukia yritettiin karsia tuloksetta parlamentaarisen työryhmän avulla. Monet kokeneetkin poliitikot taipuivat vientialojen lobbareiden tahtoon, eivätkä rohjenneet koskea yritystukiin. Lobbarit onnistuivat kääntämään kansanedustajien pään siitäkin huolimatta, että Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) oli selväsanaisesti todennut useimmat yritystuet haitallisiksi ja tehottomiksi.

Vientialojen lobbareiden väite siitä, että yritystukien karsiminen vaarantaisi suomalaiset työpaikat ei kestä tarkempaa tarkastelua. Työpaikkojen määrä perinteisessä teollisuudessa saattaisi laskea, mutta jos yritystukien karsimisesta säästyneet varat käytettäisiin veron alennuksiin, niin matalampi verotus synnyttäisi työtä muille toimialoille. Työn tarve siis siirtyisi toimialalta toiselle, muttei vähenisi vaan ennemmin lisääntyisi.

Ympäristölle haitalliseksi katsottujen yritystukien kokonaisarvo vuositasolla on yli 800 miljoonaa euroa. Tällä summalla valtio tukee saastuttamista puhtaiden toimialojen kustannuksella.

Monet yritystuet ovat haitallisia paitsi markkinoiden toiminnalle, mutta myös ilmastolle. Erityisesti energiaverotuksen verotuet pitävät yllä paljon päästöjä aiheuttavaa savupiipputeollisuutta. Ympäristölle haitalliseksi katsottujen yritystukien kokonaisarvo vuositasolla on yli 800 miljoonaa euroa. Tällä summalla valtio tukee saastuttamista puhtaiden toimialojen kustannuksella.

On aika hylätä päähänpinttymä, jossa valtiontalous nähdään nollasummapelinä. Verotuksen keventäminen palveluista karsimatta on mahdollista, mikäli puutumme yritystukiin. Samalla tekisimme myös erinomaisen ilmastoteon. Tehottoman yritystukijärjestelmän karsiminen on tie nykyistä kevyempään verotukseen, parempiin palveluihin ja ekologisesti kestävään hyvinvointiin. Olisiko ensi vaalikaudella aika ottaa yritystukia koskeva tutkimustieto vakavasti?

Kommentit

  • Luksan Kalle

    Käypäs kirjoittaja katsomassa eilinen ykkösaamun UPM:n Pesosen haastattelu ja opettelepas uudestaan näiden suurten globaalissa kilpailuympäristössä toimivien vientiyritysten tukien suhreellinen osuus niiden toiminnan tuloksesta ja palaapa seuraabvassa kolimnissasi tyiitten tähän asiaan uudestaan. Ota siinäkin sitten kantaa tähän “saastuttavaa” osioon. Mutta ole tarkana, ennen kuin kirjoitat yhtään mitään. Tuon hiilen sidonnan suhteen, mitä suomalainen selu- ja paperiteolisuus esimerkiksi koko metsäklusterin kanssa yhdessä tekevätja mikä on sen kokonaisvaikutus Suomen ilmastokuormitukseen. Vientiteollisuuden osuus Suomen verotuloista on yli puolet Suomen valtion vuosibudjetista eli 28 miljardia euroa ja tuet 800 miljoonaa. Kirjoita tuo kaksikymmetäkahdensan miljardia numeroina ja viereen numeroina 800 miljoonaan, niin sinunkin silmäsi avaavan eron, jos näet?

  • Tommi Liinalampi

    Kiitos kommentista.

    Ensinnäkin luvut kuntoon. Yritys- ja verotukien kokonaissumma pyörii 4 miljardin kohdalla kuten kirjoitin. Pelkästään suoria tukia noin miljardi ja loput verohuojennuksia. Tuo 800 miljoonaa euroa johon viittasit pitää sisällään nimenomaisesti energiaveron verotuen, joka kohdistuu teollisuuteen.

    Toiseksi argumentit kuntoon. Se, että vientiteollisuus nauttii 800 miljoonan euron energiaveron tuista ei ole ehto sille, etteikö vientialat toisi Suomeen mainitsemaasi 28 miljardin euron suuruista summaa joka tapauksessa ja ilman tukiakin. Viittaat tässä juuri vientialojen käyttämään hokemaan, joka ei kestä tarkempaa tarkastelua. Olin tekstissäkin rehellinen ja kirjoitin, että tukien poistolla saattaisi olla työllisyysvaikutuksia vientialoilla, mutta matalampi verotus paikkaisi ne muilla aloilla. Tukien poisto ei kuitenkaan missään tapauksessa romahduttaisi yhtäkään alaan. Tutkitun tiedon valossa mainitulla 800 miljoonalla ei ole juuri kilpailukykyä edistävää vaikutusta.

    Kannattavaa toimintaa ei yleensäkään tulisi erikseen tukea, kuten ei kannattamatontakaan ellei siihen ole perusteltua syytä. Paras tapa elinkeinoelämään tukemiseen on matala verotus, joka tukee kaikkia tasapuolisesti, markkinoita vääristämättä.

    Suosittelen nojaamaan yritystukipolitiikassakin tutkittuun tietoon, jota on varsin paljon tarjolla. Täältä kannattaa aloittaa oikean tiedon läpikäyminen:
    https://vatt.fi/documents/2956369/3011993/vatt_policybrief_22016.pdf

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*