Erinäiset ympäristö- ja haittaverot eivät ole kansan keskuudessa kovassa huudossa. Energia- ja polttoaineverojen nostoa vastustetaan samoin kuin veron asettamista ilmastoa kuormittaviin elintarvikkeisiin. Uusien haittaverojen määrääminen näyttäytyy valtion haluna verottaa joka asiasta. Helpolla tulee mieleen kysymys, eikö meitä veroteta jo tarpeeksi?
Edellä esitetty kysymys on varmasti perusteltu, sillä meillä on yksi koko maailman korkeimpia kokonaisveroasteita. Kireällä verotuksella on tutkitusti työntekoa ja yrittäjyyttä vähentävä vaikutus, mistä syystä veroasteen nostamista tulisi pyrkiä välttämään, kuitenkaan julkisista palveluista ja koulutuksesta tinkimättä.
Veroasteen nostamisesta ei kuitenkaan ole kysymys. Haittaverotusta kiristämällä voitaisiin nimittäin keventää tuloverotusta. Tällöin verotuksen painopiste siirtyisi pois taloutta ruokkivan aktiivisuuden verottamisesta kohti haitallisen toiminnan verottamista. Voisikin kysyä, että miksi meillä on niin kova halu verottaa hyvää kun voisimme hyvän sijaan verottaa pahaa?
Veropolitiikan tueksi tehdyt tutkimukset ja raportit tukevat näkemystä haittaverojen hyödyllisyydestä. Haittaverojen osuutta kasvattamalla voidaan samanaikaisesti lisätä taloudellista elinvoimaa ja hillitä ilmastonmuutosta.
Vain yksilöllinen vastuunkanto takaa sen, että yksilö muuttaisi käyttäytymistään vähemmän haitalliseksi.
Haittaverotuksessa on viime kädessä kyse vastuunkannosta. Se on yksilölle aiheutuva lasku saastuttavasta valinnasta ja parempi kuin haitallisen valinnan kieltäminen. Nykyisellään moni ilmastolle ja ympäristölle haitallinen asia on osittain tai kokonaan haittaverojen ulkopuolella. Tällöin vastuu haitallisesta valinnasta siirretään yhteisölle, kun vastuunkantajan tulisi olla yksilö. Vain yksilöllinen vastuunkanto takaa sen, että yksilö muuttaisi käyttäytymistään vähemmän haitalliseksi.
Itseäni suorastaan harmittaa, miten paljon hyvää voisimme saada aikaiseksi, jos luottaisimme verojärjestelmän painotuksissa asiantuntijasuosituksiin. Vielä enemmän harmittaa suurimpien puolueiden vähäinen halu verojärjestelmän uudistuksiin. Pelko äänestäjien menettämisestä haittaveroja suosivilla kannanotoilla on liian kova, jotta tällaisia kantoja uskallettaisiin esittää.
En halua seisoa tumput suorina, kun ilmastonmuutos etenee ja kansantaloutemme nääntyy. Olen tehnyt valintani puolustaa järkeviä ratkaisuja siitäkin huolimatta, etteivät ne jokaista miellytä. Toivottavasti mahdollisimman monella olisi rohkeutta tehdä sama valinta.
Lauri Jokinen
Ihan kuule oikeasti, mitä halusitkaan sanoa konkreettisiksi veroohteiski? Näillä kirjoituksillasi kerätyn porukan täytyy olla aivan erityisen tyhmää sakkia.
Mitä konkrettista olet itse tehnyt tämän eteen, muuta kuin nauttinut siitä, että sähkö tulee töpselistä ja maito kaupan kylmäkaapista. Kuule kumpaankin tarvitaan energialähteet, joista käsityksesi mukaan energia tulee ”puhtaasta” sähköntuotannotsa, muuten sitä on verotettava ja sehän nostaa sähkön hintaa. Tätä kai piiloviestissäsi tarkoitat.
Tommi Liinalampi
Kiitos mielipiteestä.
Esitin edellä vaihtoehdon verotuksen uudelleenjärjestämiseksi siten, että se ruokkisi elinvoimaa ja tukisi ilmastonmuutoksen torjuntaa.
En ottanut mielestäni kantaa energiapolitiikkaan. Kannatan puhtaita energiamuotoja, kuten tuuli- ja aurinkovoimaa, mutta myös markkinaehtoisesti rakennettavaa ydinvoimaa. Energialähteet eivät vaihtoehdossani lopu. Toki energiankulutustakin on vähennettävä ja siihen haittaverot ovat hyvä muoto. Realismia kuitenkin on, että tarvitsemme energiaa myös tulevaisuudessa.
Valtio vs yksilö
”Hyväksi” on subjektiivinen kvalifikaatio. Siten se ei tarkoita yleisesti välttämättä mitään. Koska sinun hyvä ei ole välttämättä minun hyvä.
”Elinvoima”, mitä se tarkoittaa?
”Vain yksilöllinen vastuunkanto takaa sen, että yksilö muuttaisi käyttäytymistään vähemmän haitalliseksi.”
Kyllä, mutta valtion voi nähdä rajoittavan yksilön käyttäytymistä. Sekä mielivaltaistavan sitä, että mitä on ”oikea vastuunkanto” (no sitä ei ole, koska ei ole yleistä oikeaa).
Miksi ihmisten ei voi antaa tehdä, mitä he haluavat? Miksi valtio olisi ”oikeammassa” kuin yksilö?
https://noncontradictingpolitics.blogspot.com/2019/02/state-freedom-is-oxymoron-to-ideal-of.html
Taloustiede ei voi määritellä yhteiskunnan arvoja – taloustieteen ja talouspolitiikan ongelmallinen suhde
Näkemys:
Taloustiede ei voi määritellä yhteiskunnan arvoja – taloustieteen ja talouspolitiikan ongelmallinen suhde
https://www.suomenuutiset.fi/taloustiede-maaritella-yhteiskunnan-arvoja-taloustieteen-talouspolitiikan-ongelmallinen-suhde/