Eurooppaa reissaten uutta etsien

Viis takana, neljä edessä

Jeppisjepulis, neljättä päivää nytte ollaa oltu reissun päällä. Matkailu on ollu oikein mukavaa ja paljon hassuja juttuja ollaan koettu. Ilmapiiri on ollu loistava ja kotiinkaan ei ole ollut ikävä. Vähän kyllä kaipaa omaa rauhaa, mutta onneks saan sitä just nyt tätä kirjottaessa, kun muu firman poppoo menikin jo tuonne Prahan keskustaan syömään ja harrastelemaan turismia vähän lisää. Vähän on kyllä jo noitaki ihmisiä ikävä, vaikka puoli tuntia sitten lähtivätkin! Tässä vähän juttui mitä ollaan viime päivinä puuhailtu;

Ekana päivänä päästii Pärnuun asti ja vietettii eka yömme leirintäalueen parkkiksella. Aamulla todettiin, ettei suihku oo mitenkää välttämätön ja jatkettii matkaa, täysin ilmane yöpyminen siis. Huomattiin muuten kanssa sitten aamulla et parkista ollaan vähän eksyttä tien puolelle ja taidettiin olla hieman liikenteen tukkeena. Toisen päivän tavotteena oli päästä Puolaan niin pitkälle kun vain suinkin ehditään, jotta Auschwitz ei jäisi näkemättä. Matkanvarrella Latviassa oli ihania hyvänmielen pikkukyliä ja suomeen verrattunna pidemmälle päässyt kevät teki kaikesta niin nättiä, ai että. Asvaltti oli tummaa, metsät mäntyjä täynnä ja oikealle katsellessa näkyi välillä hiekkarantoja ja niiden jatkeena nätin sininen meri.Liettua olikin sitten aika aukeaa.

Seuraavana yönä Ana ja Harde ajoki sit läpi yön niiku Roy Orbison. Aamulla herättiin Puolalaiselta huoltsikalta. Onneksemme päästiin sinne suihkuun ja jatkettii matkaa. Saavuttii Auschwitziin hyvissä ajoin ja aikaa oli kolme tuntia kierrellä niit mestoi. Auschwitz oli mielenkiintoinen paikka ja pysäyttävä kokemus. Ehdittiin käydä Auschwitz Birkenaussakin ja tuli tallailtua siellä pitkiä matkoja.

Päätettiin ottaa tavotteeks päästä puolilta öin Tsekkeihin Prahaan jossa toinen tiimiakatemian osuuskunta Bisnera oli. Pysähyttiin kuitenkin ennen sitä Puolan puolella todella suloiseen ruokapaikkaan joka ei todellakaan ollut hinnalla pilattu. Palvelu oli 6/5 ruokakin oli samantasoista. Tosi hyvä tsägä kun aivan vahingossa sinne päädyttiin.

IMG-20150419-WA0004[1]

Mahat täysinä suunnistettii sitte kohti Tsekkiä ennakoiden matkan kestävän nelisen tuntia. Poitsut meni jo ajoissa nukkumaan ja tytyt sitte ajo ja kartturoi sekä nautiskeli matkustamon puolella hyviä oluita pelaten true äijien trivial pursuittia. Tsekkien tiet oli kyllä aikamoisia korkeusvaihteluja täynnä. Korvat oli lähes koko ajan lukossa ja aivan tajuttomia alamäkisukelluksia tuli koettuu. En nyt oo aivan varma mitä pääsi käymään kun en ajomossa ollut, mutta ilmeisesti navi teki tepposet ja iso tie mikä luultavasti joskus on ollut olemassa olikin nyt kadonnut kuin tuhka tuuleen. Käännyttiin siinä sitten summamutikassa oikealle ja navi etsi uuden reitin. Aika moista hiittiä oli, kun matkattiin todella aivan liika paljon kapealla tiellä josta meijä matkailuauto juuri ja juuri pääs kulkemaan (oli sellasta tosi nättii ja mutkikasta asuttua aluetta). Siitä pinteestä päästyämme tuli vähän matkan päästä toinen hiitti, kun edessä oli rempassa oleva tie ja varotuskyltit huutivat suunnatonta kuolemaa heille jotka sille tielle astuisivat. Pysähtyneinä ollessamme ja miettiessämme että no mitähä nytte tuli sieltä kuolemanrotkosta auto vastaan ja aateltiin että kyllähän siitä nyt on pakko pystyä ajamaan. Tie olikin sitten hyvin pitkän aikaan niiiiiiiiin suunnattoman huonnossa kunnossa, että meijän etenemisvauhti oli vajaa 40 kilsaa tunnissa. Hyvälle tielle päästyämme naureskeltiin navin näyttäessä sellaiset sataviiskytäkilometriä ja arvioiduksi matkankestoksi päälle kolme tuntia (eihä tollasessa matkassa nyt noin kauaa voi kestää, ees tällä koslalla?). Josain vaiheessa en itse enää jaksanut valvoa ja menin nukkumaan. Aamulla heräsin seitsemän pintaan kuumotushiestä märkänä painajaisten jäliltä ja siinä sitten kartturi ja kuski oli hereillä, sängyssä tosin. Kuulemma oltiin just saavuttu määränpäähän. Meillä siis kesti vajaan neljän tunnin sijaan sellaiset yhdeksän tuntia. Jatkoin siinä sitten nukkumsita ja parin tunnin jälkeen herätessäni alkoi sellainen tylsyys muitten nukkueassa, että oli vaikeaa elää. Onneksi olin aikaisemmin infonnut Bisneran Ellale, että ollaan näköjään täysin eri leirintäalueella (joskin ei sisään kirjautuneina) kuin he. Ella sitten tuli jostain epämääräisten puskien takaa ja löysi meidät. Siinä saamassa sitten koko poppoo heräsi ja ajettiin auto samaan leiriin. Suihkut oli ihan 6/5 ja oikein idyyllinen ja söpö mesta tämäki.

Käytiin tossa päivällä Prahan keskustassa vähän ihmettelemässä Prahan meininkiä. Nälkä oli kova ja kovan hinkumisen jälkeen mentiin KFC:hen. En ollu ikinä sielä aikaisemmin käynyt ja mukaan jäi vain syvä pettymys. Ei siinä lafkassa mitään erikoista ole. Meentiin siitä sitten pööpöilemään torille ja ai juku ku saavuttii niin hyvään aikaan, ku joku Irlantilaine katusekoilija alotti just esityksensä. Aluski ajateltiin et ei juku joku kylähulluhan tosssa vaa duunailee jotai esitystä, mut kyllä se oli sittenki joku ihan sitä pidemmän aikaan harrastanu heppu. Youtubesta löytyyki jonku randomin lisäämä aivan samanlanen setti viime vuodelta.

Tsekeissä oli muutenki tosi paljo katusoitelijoita ja muita sellaisia ihmispatsas dudeja.

Pööpöilyn jälkee etittiin mukavan oloinen rafla mistä sitten tilattiin muikean makuiset oluset. Käytiin vielä ruokakaupassa enneku tultii takas leirintää ja ai että ku oli halpaa ruokaa!

Huomenna lähetää aamupäivästä liikkumaan Saksan suuntaan päämääränä Viinitila, jonka tarkempaa sijaintia en nyt näin äkkiseltään muista. Siellä on sitten eka hotelliyö tiedossa, omat sängyt wohoo!

Nyt pitääki sitte kiirehtiä keskustaan muitten kolleegojen sekaan pyörimään, joten

PALATAA !

aito

 

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

*