Ilmastonmuutoksen juurisyynä on kaksi asiaa: liialliset päästöt ja metsäkadon
takia hävinneet hiilen luontaiset nielut.
Ilmastonmuutoksen korjaukseen tarvitaan siis päästöjen vähentämistä ja
metsien nielujen kasvattamista. Liian pienet nielut ovat siis yhtä paha asia kuin
suuret päästöt.
Suomessa on tapana haukkua muun muassa saksalaisia ja puolalaisia kivihiileen
hirttäytymisestä. Samaan aikaan Suomessa ollaan sokeita metsien hiilinielujen
tärkeydelle.
Tästä valtakunnan tason itsepetoksesta on loistava esimerkki keskustalaisen
Joonas Köntän tämänviikkoinen blogi Keskisuomalaisessa, jossa ennätyshakkuita
kritisoiva, vihreä metsälinja haukutaan investointivastaiseksi populismiksi.
Vaalikiihkoilua täynnä olevan kirjoitelman keskellä todetaan että, vihreät ovat
väärässä, koska Luke sanoi, että enemmän voi hakata.
Ei muuten sanonut.
Luonnonvarakeskuksen hakkuumääräarvio kertoo hyvin teoreettisen luvun, joka
asettaa puunkorjuullisen maksimin. Maksimaalinen puumäärä, jonka voi kaataa,
ei ole ennuste edes taloudellisesti järkevästä puumäärästä, saati oikeasti
kestävästä hakkuumäärästä.
Tässä Luken laskelmassa ei ole otettu huomioon ilmastonmuutoksen torjuntaa,
monimuotoisuuskatoa eikä metsähakkuiden sosiaalista hyväksyttävyyttä. Hakkuumääristä on keskusteltava näiden yhteiskunnallisten reunaehtojen pohjalta.
Luken lukua arvostellaan tutkijapiireissä, ja ihan aiheesta. Ilmastopaneeli, joka
koostuu johtavista ilmastoasiantuntijoista, otti Luken laskelmien taustalla
olevan mallin ja kasan muita vastaavia malleja tarkasteluun ja tutki, kuinka
herkkiä tulokset olivat mallien valinnalle ja erilaisille hakkuuskenaarioille.
Olin itse tulosten ensiesittelyä seuraamassa ilmatieteen laitoksella IPCC-
työryhmäläisenä* ja Jyväskylän yliopiston edustajana. Medialle tulokset esiteltiin
muutamaa viikkoa myöhemmin.
Päätulos oli, että metsän hakkuut eivät lisää hiilinielua, vaan radikaalisti
heikentävät niitä. Mallien mukaan ilmastollisesti parhainta olisi vähentää
hakkuita.
Tulos oli siis täysin päinvastainen kuin mitä Sipilä ja muut keskustalaiset
kentällä kansalle kertovat.
Tämänhetkiset hakkuutasot ylittävät jo puutuotannollisestikin kestävät
hakkuutasot monessa maakunnassa. Metsälajien ja metsäluontotyyppien
uhanalaistuminen ja metsänielujen pienentyminen kertovat, että hakkuut eivät
ole kestäviä näiltäkään kanteilta katsoen. Lisäksi metsätalouden vesistöpäästöt
ovat nousemassa maatalouden ohitse vesiemme pahimmiksi pilaajiksi.
Pitääkö hakkuita todella lisätä, jos resurssien rajallisuus ja ympäristön kantokyky tulevat
näin selvästi vastaan?
Joonas Köntän ja Keskustan mielestä kuulemma pitää.
Mikäli markkinat investoivat jo nyt selvästi ylikäytetyn resurssin lisäkäyttöön,
pitää joko vanhojen tehtaiden sulkeutua uusien tieltä tai koko teollisuuden
varautua siihen, että ylikäytettyyn resurssiin tulee tulevaisuudessa
saatavuusongelmia ja investointi on pitkällä juoksulla kannattamaton.
Kumpi on pahempi markkinoille, totuus vai valehtelu? Investoimatta jäänyt
tehdas ja syntymätön työpaikka vai myöhemmin suljettava tehdasinvestointi ja
oikeasti menetetyt työpaikat?
Joonas Köntälle ja muille hakkuuintoilijoille liuta olennaisia kysymyksiä:
- Kuinka monta lajia, vaikkapa hömötiaisen ja pyyn, olet valmis lisähakkuilla
tappamaan sukupuuttoon? - Oletko valmis maksattamaan kansalaisilla suuremmat päästövähennykset muilla yhteiskunnan sektoreilla, metsätalouden takia menetettyjen hiilinielujen vuoksi? Missä nämä suuremmat vähennykset tehdään?
- Oletko valmis tehtaiden sulkeutumiseen ja menetettyihin työpaikkoihin silloin, kun oikeasti nähdään, että investoinnit perustuivat valheelliseen metsien käytön oikeutukseen – kestämättömään metsäpopulismiin?
*) Mitä IPCC –työryhmä tekee? IPCC-työryhmä on ympäristöministeriön
asettama työryhmä, joka valmistelee Suomen osallistumista hallitustenvälisen
ilmastopanelin toimintaan. Olen tässä työryhmässä Jyväskylän yliopiston toisena
edustajana. https://ilmatieteenlaitos.fi/suomen-ipcc-tyoryhma
Paljasjalkainen
Tärkeä asiantuntijan puheenvuoro. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus eivät salli nykyistä suurempia metsien hakkuita riipumatta Keskustan politiikkojen lyhyen tähtäimen itsekkäistä visioista. Planeetan elämän tulee jatkua vielä senkin jälkeen kun meistä on aika jättänyt. Suomen rikkaus on metsät ja hiilinielut.
iliivari
Juu
Sanat eivät riitä kertomaan
Tottakai asia on sitten noin?
Mitkä ovat korvaavat vaihtoehdot?
Mistä korvauseurot verotuloihin?
Mitä oli sitten ötököiden kanssa 50v sitten?
Miten menetellään – metsälaki vaatii korjaamaan kaatuneet pois? Rohvessorit jättävät metsään tekemään lisää tuholaisia??
Mauno Voutilainen
Uusia suurhankkeita ei pidä toteuttaa, Kuopio, Paltamo, Kemijärvi, Kemi, mitä näitä nyt on, no way. 15 miljoonaa kuutiota lisää raakapuuta/vuosi sellukattiloihin, ei missään nimessä.
Ei olisi enää oikeaa metsää juuri missään.
Nykyisen puunjalostuksen jalostusarvoa on pyrittävä nostamaan. Tosin edullisen sellukuidun syntymä ei ole vielä kirkossa kuulutettua.
Lauri Jokinen
Herra Tarmo Ketola. Satutko tietämään. Paljonko täällä Suoemen mantereella oli 100 000 vuotta sitten hömötiaisia. Entä sen jälkeen, kun ei vielä ollut peltoviljelyä, niin motako kottaraista täällä oli ja siksontiaista, joiden pesäpaikka on lehmänlanta. Entä, onko aavistustakaan siitä kuinka monelle hömötiaiselle löytyy Siperian Taigasta pesäpaikat. Että jo sitä pitää oppineen olla toidella älykäs mutta tymä.Millä voit estää seuraavan mahdollisen jääkauden? Missä Sinun hömötiaisesi silloin ovat. Missä tynnyrissä sitä tuollaista mätää ihmisaivoihin kasautuu. Vain kasvava metsä SITOO HIILTÄ, samoin Suomen 9 miljoonan suohentaarin kasvava sammalpeite, joka tuottaa uutta hiiltä sitovaa sammalmassaa 3-4 kuutiota/ hehtaari joka vuosi tehden juuri sitä samaa, mitä yhtä suuri kasvu metsässä. Revi siitä ”vihreiden” hiilivarastosi. Ja luettele vielä kerran omat ”opilliset” saavutuksesi ja oikein kuvan kanssa!!!
AAB
Voisiko olla,että kyse on kuitenkin rahasta,ei niinkään luonnosta,tai hiilinieluista.Yhteyttämisprosessi tapahtunee noissa puun vihreissä osissa,jos olen alkeitakaan ymmärtänyt?Ja vain pystyssä olevissa puissa?Jos vertaa vaikka täysikasvuisen kuusen, tai nuoren taimen neulasmassoja,joissa hiilidioksidin sitoutuminen tapahtuu voittajaksi nousee tuo monikymmenkertaisen neulasmassan omaava suuri puu,joka tuottaa myös runsaasti uutta puumassaa vuosittain.
Lauri Jokinen
ABB. Oletko tosissasi. Tiesitköä sitä, että kun puu kaadetaan, tilalle istutetaan neljä tainta ja takaan että jo muutaman vuoden kuuttua noiden neljän puun yhteinen neulasmassa yhteyttää vähintään yhtä paljon, kuin pystyyn kuivumassa olevan puun neulasmassa siinä vaihesssa, missä puun oman massan tuotto on alkanut hiipua. Stä paitsi varsinkin mäntymetsissä yksittäisen puun latvaosissa olevan neulasassan määrä ei taatusti yllä samaan, kuin huyvässä kasvuvaiheessa olevan nuoren kasvuton massa.
Anneli Jalkanen
Kysymyksiin vastauksia
1. Kuinka monta lajia, vaikkapa hömötiaisen ja pyyn, olet valmis lisähakkuilla
tappamaan sukupuuttoon? V: noista kumpikaan ei ole sukupuuttouhan alla. Suomen riittävän hyvin tunnetuista lajeista vain noin 6 prosenttia kuuluu luokkiin erittäin uhanalaiset ja uhanalaiset. Lisähakkuiden kanssa samaan aikaan pitää lisätä METSO-rahoitusta reippaasti ja huolehtia talousmetsien luonnonhoidosta.
2. Oletko valmis maksattamaan kansalaisilla suuremmat päästövähennykset muilla yhteiskunnan sektoreilla, metsätalouden takia menetettyjen hiilinielujen vuoksi? Missä nämä suuremmat vähennykset tehdään? V: Hakkuista pidättäytyminen tulee kansantalouden kerrannaisvaikutusten takia sekin kalliiksi. Jos hiilineutraaliuteen pyritään metsien hiilinielua kasvattamalla, jäävät tarpeelliset päästövähennykset muilla sektoreilla tekemättä. Panostaisin niihin.
3. Oletko valmis tehtaiden sulkeutumiseen ja menetettyihin työpaikkoihin silloin, kun oikeasti nähdään, että investoinnit perustuivat valheelliseen metsien käytön oikeutukseen – kestämättömään metsäpopulismiin? V: Hakkuita voidaan lisätä maltillisesti, kun panostetaan metsien kasvun lisäämiseen. Kestäviä keinoja ovat muun muassa taimikonhoidon tukeminen, tuhkalannoitus turvemailla ja jalostettu siemen metsänviljelyssä.
Sceptic
Asiahan on mielestäni juuri päinvastoin kuin Ketola esittää. Joku laski että vihreiden vaaliesitykset maksavat noin 50000 työpaikkaa. Varmaan investoinnit vähenevät jos vihreät alkavat rajoittamaan metsien järkevää käyttöä.
Tketola
Investointi katteettomiin lupauksiin perustuen on ongelmallista. Meillä ei riitä metsät ilmastonmuutoksen torjuntaan, monimuotoisuuden suojeluun eikä saman aikaisesti lisääntyneeseen hakkuuseen vaikka metsät nyt kasvavatkin rivakasti. Jos tässä tilanteessa investoidaan uusiin tehtaisiin, investoidaan tyhjän lupauksen päälle, joka joko johtaa rajuun metsien ylikäyttöön, nielujen romahtamiseen, lajien sukupuuttoon tai uuden investoinnin kannattavuuden romahtamiseen ja syntyneiden työpaikkojen menetykseen.
Timo Sääksvuori
Väität ymmärtäväsi metsistä. Etkö tiedä, että harventamottumuus johtaa siihen, ettei puista ole tulevaisuudessa kunnon kasvajiksi. Harvennus ja sellutehtaat ovat erinomainen tapa hyödyntää auringon energiaa ja tuottaa kestävästi monia hyödykkeitä ja myös sähköä. Pystytkö hyvällä omalla tunnolla käyttämään sellusta tehtyä vessapaperia?
Etkö ole lainkaan huolissasi syrjäseutujen autioitumisesta? Näemmä mielestäsi pitäisi viedä maaseudulta pois ainoa tuloa tuottava elinkeino? Touhusi johtaisi autiotalojen lisääntymiseen ja uusien asuntojen ja palvelujen rakentamiseen muuttovoittoalueille. Näinkö torjutaan ilmastonmuutosta?
Voisitko kertoa missä päin Suomea esiintyy metsäkatoa? Ainoa ongelma meidän metsissämme on paikoin esiintyvä liiallinen tiheys, joka siis johtaa tulevaisuudessa on ongelmiin.
Varttunut puu pitää varastoida pysyviin rakenteisiin. Metsässä se on alttiina monille tuhoille.
Eivät kiinalaiset lopettaisi vessapaperin käyttöä vaikkeivat saisi Suomesta sellua paalin paalia.
Meidän velvollisuus on pitää metsämme parhaassa mahdollisessa kasvukunnossa. Silloin on kunnon hiilinielut ja voimme turvata kansalaisillemme tarvittavat palvelut.
Kurki
Suomen metsät runkopuu, juuret ja latvus sitovat hiilidioksidia ilmasta vuodessa 180 mijoonaa tonnia.
Suomen hiidioksidipäästöt vuodessa ovat 45 miljoona tonnia ja kaikki kasvihuonepäästöt 55 milj. tonnia.
Vaikka metsiä hakattaisiin 85 milj. m3, joka vastaa 77 milj. tonnia CO2 päästöjä, niin hiilitase olisi positiivinen (yhteen-vähennyslasku) vajaa 50 milj.tonnia.
Suomi ei siis lämmitä maapallon ilmastoa nytkään, vaan päinvastoin kylmentää.
Eikö se riitä?
https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html
Kurki
<<<Uusia suurhankkeita ei pidä toteuttaa, Kuopio, Paltamo, Kemijärvi, Kemi, mitä näitä nyt on, no way. 15 miljoonaa kuutiota lisää raakapuuta/vuosi sellukattiloihin, ei missään nimessä.<<<
Kaikki nuo investoinnit voi tehdä ja Suomen kasvihuonekaasujen tase olisi positiinen lähes 50 milj.tonnia.
Lisäksi se korjaisi kokonaan Suomen taloutta riivaavan kestävyysvajeen 2 miljardia.
Kurki
Kaikki nämä metsäteollisuusinvestoinnit Kemijärvi. Paltamo ja Kuopio voidaan tehdä ja kasvihuonekaasujen tase olisi positiivinnen 50 milj. tonnia.
Lisäksi näillä investoinneilla korjattaisiin Suomen talouden tämän hetken suurin ongelma kestävyysvaje 2,0 miljardia. Verotulot kasvaisivat tuon verran.
Kurki
Mihinkähän dosentti on kadonnut, kun loistaa poissaolollaan?
Timo Sääksvuori
Jatkan vielä. Hyvä Tarmo Ketola. Kun olet noin huolissaasi metsistä, niin jospa näyttäisit esimerkkiä. Taloutesi luopuu kaikista sellupohjaisista tuotteista tai sellun valmistuksen sivutuotteista. Siis kaikista hygieniatuotteista vessapapereista vaippoihin tai siteisiin. Kirjoista, lehdistä ja muusta painopaperista. Kaikesta puupohjaisesta pakkausmateriiaalista ja tuotteista, jotka ovat pakatut siihen. Siis myös mehu- ja maitopurkeista.
Verkkosähköä et voi käyttää, koska siitä suuri osa tulee sellutehtaista. Sama juttu on raideliikenteen kanssa. Sekin toimii osin sellutehtaiden ”biosähköllä”. Dieseliäkään et voi käyttää. Osa saattaa tulla Lappeenrannan sellutehtaalta. Et siis voi kulkea bussillakaan. Et myöskään bensaa, koska siinäkin saattaa olla puupohjaista etanolia.
Hankala juttu on metsästysharrastuksesi kanssa. Ruudissakin taitaa olla selluloosaa. Siis pakko tyytyä jouseen ja nuoliin. Jne..
Meillä suomalaisella on ihmeellinen aarre. Kestävästi kasvat metsämme ja maailman parhaat metsäkoneet ja ammattilaiset toimimassa niissä. Tiedämme kuinka metsiämme pitää hoitaa, jotta ne jatkossakin kasvaisivat kunnolla. Sinun opeillasi ne eivät sitä tekisi..
Anneli Jalkanen
Olet Tarmo oikeassa siinä, että toisaalta metsien lisääntyvä käyttö ja toisaalta ilmasto- ja monimuotoisuushyödyt on vaikea yhtälö soviteltavaksi. Maailmantalouden kasvu on kuitenkin hidastumassa, joten paine hakkuiden nostamiseen meillä voi hellittää ainakin hetkeksi. Tarpeelliset harvennushakkuut olisi kuitenkin tärkeää saada tehdyiksi, jotta nuorten metsien arvokasvu tukiksi pääsisi vauhtiin.
Keski-Suomen poliitikoille annan yhden vinkin, joka auttaa metsien monimuotoisuuden säilymistä ja on samalla eduksi kansanterveydelle: älkää päästäkö valkohäntäpeuran kantaa kasvamaan Keski-Suomessa samoihin lukemiin kuin lounaisessa Suomessa. Paras olisi, jos se julistettaisiin haitalliseksi vieraslajiksi. Perustelut löytyvät blogistani: metsanomistaja.blogspot.com. Kollegasi Marko Haapakoski tuntee tämän problematiikan ja sitä sivuavan tutkimushankkeeni. Terveisiä Markolle!
Timo Sääksvuori
Jospa vielä vastaisin Ketolan lintuosioon.
” Kuinka monta lajia, vaikkapa hömötiaisen ja pyyn, olet valmis lisähakkuilla
tappamaan sukupuuttoon?”
Olen kulkenut metsissä rrunsaat 75 vuotta ja niistä 60 viimeistä vuotta Toivakassa ja pyyt ovat todellakin vähentyneet. Pyyhän on reviirilintu, jonka löytää usein vuodesta toiseen samoilta paikoilta. Omat havaintoni eivät suinkaan tue väitettä, että hakkuut olisivat syinä kannan vähenemiseen. Paikoin luonto on säilynyt ennallaan, paikoin on metsä kasvanut, mutta pyyt ovat hävinneet. Miksiköhän? Säät ja pedot lienevät tärkeimmät selittäjät. Olen joskus löytänyt kanahaukan tappaman pyyn. Mahtaisiko tässä olla tärkein syy? Useimmin näen nykyään pyitä tienvarressa, jossa toisella puolen on harvennettu 35-vuotias metsä, toisella nuori taimikko..
Luontoharrastaja Seppo Vuokko kirjoitti Maaseudun tulevaisuuteen blogin hömötiaisista. Hänen mukaansa Suomessa on nykyään miljoona tiaista enemmän kuin 1950. Metsälajit hömö- ja töyhtötiainen ovat taantuneet, mutta tali- ja sinitiainen runsastuneet selvästi enemmän, Vuokon mukaan syynä on se, että tali- ja sinitiainen hyötyvät talviruokinnasta ja pöntöistä ja siten hyväkuntoisina valtaavat myös hämötiaisten reviirejä.
Lisäksi Vuokko kirjoitti, että talviruokinnan ansiosta käpytikkakanta on kasvanut. Kuten tiedetään käpytikka on pesärosvo, jonka on helppo murtautua hömötiaisen kotiin ja syödä munat tai poikaset. Siis hömötiaiskannan elvyttämiseksi parasta saattaisikin olla lintujen talviruokinnan lopettaminen. Metsänomistajathan huolehtivat nykyään tiaisten kodeista jättämällä tekopökkelöitä.
Biologiset mekanismit ovat joskus varsin outoja. Ne olisi biologin syytä tiedostaa eikä syyttää kaikesta metsätaloutta, jonka ansiosta Jyväskylän Yliopistossakin on monta virkaa.
Timo Sääksvuori
Vielä vähän hömötiaista. Talvilaskennan mukaan näyttää, että hömötiaiset ovat viimeisen parin kymmenen vuoden aikana runsastuneet Lapissa. Toisaalta Luken Metsävaratiedon mukaan lahopuiden määrä Pohjois-Suomessa on vähentynyt. Lapissa on laskennan mukaan vähän tikkoja ja tietysti myös vähän talvilintujen syöttöä.
Voitaisiinko em. faktoista päätellä jotain? Vaikkapa sitä, että Seppo Vuokko teeseineen on oikeassa? Ja, että siinä tapauksessa Tarmo Ketola hengenheimolaisineen tarjoilee ns ”vaihtoehtoista totuutta” hömötiaisten vähenemisen syistä?
Timo Sääksvuori
Olisikohan Tarmo Ketolalta mennyt käsitteet sekaisin? Hän ylistää jatkuvaa kasvatusta Petäjävesi-lehdessä, mutta jutussa oleva kuva on tyypillisestä jaksollisen kasvatuksen kuusikosta.
Kuvan kuusikosta puuttuvat kaikki jatkuvan kasvatuksen metsän tunnusmerkit: harvuus, useampia latvuskerroksia, taimia. On tainnut olla vaikeaa löytää sopivaa kuvaa jatkuvasta kasvatuksesta. Siksi on otettu kuva kunnollisesta jaksollisen kasvatuksen kuusikosta.
Kuvan kuusikko voidaan uudistaa vaikka heti tai halutessa kasvattaa pitempään. Jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen ei yleensä tuollaisessa tapauksessa onnistu. Pitää harventaa niin paljon, että myrsky kaataa lisää ja auringon paahde tappaa osan. Sellaisen ”hiilinielun” kasvattamistako Petjävedellä harrastetaan?
Näkemys: taloustiede ei ole tiede
Näkemys:
Taloustiede ei ole tiede.
https://netn.fi/artikkeli/taloustiede-ja-arjen-jarki